Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työttömän burnout
08.03.2018 |
Salakkavala loppuinpalaminen eli työuupumus joka iskee liian innokaille työttömille työnhakijoille sinnikkäästä yrittämisestä. Lopulta tuönhaku ottaa voiton elämästä, unohdat syödä ja päädyt lopulta tippaletkun jatkoksi. Silti, vaikka hakee töitä henkensä kaupalla hengellään leikitellen, ei tipu kutsun kutsua yhteenkään työhaastatteluun.
Kommentit (25)
Näin sairaslomalaisena se stressi tulee nimenomaan siitä arjen epätasaisuudesta ja epämääräisyydestä sekä siitä ettei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Milloin saa työtä, minkälaista, mistä, uskaltaako tehdä isoja hankintoja, romahtaako talous, pitäisikö muuttaa työn perässä jne. Tavallinen työläinen tietää mitä työtä tekee ja miltä seuraava kuukausi näyttää sekä sen paljonko palkkatilille napsahtaa ja milloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömyys on tosi monelle tosi kuluttavaa. Työttömyys tappaa. Työttömän riski kuolla on kolminkertainen työlliseen verrattuna.
Työnteko voi olla rentouttavaa lomaa.
Muistan kun vuosikausien työttömyyden & työnhaun jälkeen vihdoin viimein sain työn. Se oli ihan paskaduuni surkealla palkalla. Mutta sen työn saaminen oli yksi elämäni parhaista tunteista: vuosikausien stressi ja raskas taakka putosi harteiltani. Ihanan kevyt olo, huoleton,... vihdoin vapaa, vankeus loppui,...
Kuin olisin ollut Monte Criston Kreivi joka vihdoin onnistui pakenemaan vankilasta.
Elämän ennustettavuus helpottaa, siinä yksi plussa kun saa töitä.
Vierailija kirjoitti:
Elämän ennustettavuus helpottaa, siinä yksi plussa kun saa töitä.
En kyllä palkkaisi aloittajan kaltaista mahdollista kokoaokaista saikuttajaa meille töihin ja veikkaan ettei moni muukaan. Jos mieli ei kestä työttömyyttä, niin eipä se kestä työelämääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän ennustettavuus helpottaa, siinä yksi plussa kun saa töitä.
En kyllä palkkaisi aloittajan kaltaista mahdollista kokoaokaista saikuttajaa meille töihin ja veikkaan ettei moni muukaan. Jos mieli ei kestä työttömyyttä, niin eipä se kestä työelämääkään.
Olin monta vuotta työttömänä ja viimeksi kun olin toista vuotta töissä niin yksi saikku. Kuumetta ja flunssa että saikutinko liikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän ennustettavuus helpottaa, siinä yksi plussa kun saa töitä.
En kyllä palkkaisi aloittajan kaltaista mahdollista kokoaokaista saikuttajaa meille töihin ja veikkaan ettei moni muukaan. Jos mieli ei kestä työttömyyttä, niin eipä se kestä työelämääkään.
Olin monta vuotta työttömänä ja viimeksi kun olin toista vuotta töissä niin yksi saikku. Kuumetta ja flunssa että saikutinko liikaa?
En tarkoittanut ihan tätä vaan sellaisia jotka saikuttaa keksityn burnoutin tai olemattomn selkäkivun takia.
Totta. Työnteko on kevyttä hommaa, aktiivisesti työtä hakevan työttömän elämään verrattuna. Töissä sentään sai asiakkailta kiitosta hyvin tehdystä työstä, sai kokea saaneensa jotain aikaan. Työttömän' ainoa palaute on "kiitos hakemuksesta, valintamme ei kohdistunut sinuun", ja yleensä ei sitäkään vaan pelkkä hiljaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä muka on noin rankkaa kun voi vain löhöillä sohvalla tekemättä mitään ja odottaa että ilmainen raha tipahtaa autonaatista tilille?
Työttömän stressi oikeasti tuhat kertaa vakavampi kuin työssä käyvän. En yhtään epäile, että työttömät palavat loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisää rahaa työttömille! kirjoitti:
On se niin rankkaa maata kotona ja roikkua päivät pitkät av:llä.
Tunnolliselle ihmiselle on aika helkkarin rankkaa. En pystynyt vuoden työttömyysjaksollani rentoutumaan, koska tunsin, etten ansaitse lomailua, koska en ole ollut töissä. Mutta lopulta löytyi minullekin se työpaikka, joten miksei muillekin. Tsemppiä kaikille työttömille!
Työttömät ovat todellisia nykypäivän veteraaneja. Joka selviää hengissä monen vuoden työttömyydestä, selviää hengissä mistä tahansa. Samaa ei voi sanoa niistä suojatyöpaikoissa työttömiä haukkuvista. Ne reppanat kun pääsisivät maistamaan aitoa työttömyyttä niin se olisi heidän loppunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työssäkäyvien omahyväisyys on järkyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä muka on noin rankkaa kun voi vain löhöillä sohvalla tekemättä mitään ja odottaa että ilmainen raha tipahtaa autonaatista tilille?
Kuule, paljon mieluummin olisin lorvimassa suojatyöpaikassasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, on tää kyllä kamalaa. Epätoivoisena kirjoitella hakemuksia ja tyrkyttää itseään, vaikka hyvin tietää, että ei työnantajia kiinnosta. Ylhäältä päin jankutetaan, miten pitää ajatella positiivisesti ja blaa blaa. Kymmenien ja satojen hylkyjen jälkeen ei vaan enää pysty. Media ja suku mollaa, ihmisarvo on kadonnut tyystin. Aikaa olisi tehdä vaikka mitä, vaan kun ei ole rahaa. Aina ei ole edes rahaa syödä hyvin tai hoidattaa terveyttään asianmukaisesti. Puhumattakaan, että olisi rahaa esim. opiskella avoimessa yliopistossa ja päivittää osaamistaan. Karenssi voi paukahtaa koska vaan ja muutenkin tahtovat nuo tuet viivästellä esim. satunnaisten keikkatöiden vastaanottamisen takia. Ainainen stressi rahasta - saako edes vuokran maksettua vai lentääkö kämpästään sillan alle. Pelkkää päähän potkimista, ei mitään aitoa tukea. Masennusoireet alkoivat jo ensimmäisestä työttömyyspäivästä - tiesin mitä on edessä, en ole ekaa kertaa ö-luokan kansalainen.
Onko tämä työttömiin kohdistuvaa vihapuhetta? Työttömyys ei ole välttämättä työttömän ongelma, vaan vika voi olla yhteiskunnan rakenteissa. Toivottavasti ap saa maistaa pidemmän jakson työttömyyttä tulevaisuudessa, niin johan ääni muuttuu kellossa? Taidat olla kateellinen työttömille jostain syystä? Tarjoa vaikka työttömille työtä palkalla jolla elää, eläkä valita turhasta! Mitä työttömät ovat tehneet sinulle?
Kyllä mut 1.5v työttömyys on ajanut pohjalle. Itsetunto mennyt. Haadtatteluihin päässyt mutta siihen jäänyt. Eli mussa oltava persoonana jotaim pahasti vialla. Tissuttelen. Murehdin. En kehtaa tavata ihmisiä enää.
Vierailija kirjoitti:
Joo, on tää kyllä kamalaa. Epätoivoisena kirjoitella hakemuksia ja tyrkyttää itseään, vaikka hyvin tietää, että ei työnantajia kiinnosta. Ylhäältä päin jankutetaan, miten pitää ajatella positiivisesti ja blaa blaa. Kymmenien ja satojen hylkyjen jälkeen ei vaan enää pysty. Media ja suku mollaa, ihmisarvo on kadonnut tyystin. Aikaa olisi tehdä vaikka mitä, vaan kun ei ole rahaa. Aina ei ole edes rahaa syödä hyvin tai hoidattaa terveyttään asianmukaisesti. Puhumattakaan, että olisi rahaa esim. opiskella avoimessa yliopistossa ja päivittää osaamistaan. Karenssi voi paukahtaa koska vaan ja muutenkin tahtovat nuo tuet viivästellä esim. satunnaisten keikkatöiden vastaanottamisen takia. Ainainen stressi rahasta - saako edes vuokran maksettua vai lentääkö kämpästään sillan alle. Pelkkää päähän potkimista, ei mitään aitoa tukea. Masennusoireet alkoivat jo ensimmäisestä työttömyyspäivästä - tiesin mitä on edessä, en ole ekaa kertaa ö-luokan kansalainen.
Tämä oli sanasta sanaan kuin mun suusta. Tiedän, mistä puhut.
Vierailija kirjoitti:
Työssäkäyvien omahyväisyys on järkyttävää.
Niin on.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä työttömiin kohdistuvaa vihapuhetta? Työttömyys ei ole välttämättä työttömän ongelma, vaan vika voi olla yhteiskunnan rakenteissa. Toivottavasti ap saa maistaa pidemmän jakson työttömyyttä tulevaisuudessa, niin johan ääni muuttuu kellossa? Taidat olla kateellinen työttömille jostain syystä? Tarjoa vaikka työttömille työtä palkalla jolla elää, eläkä valita turhasta! Mitä työttömät ovat tehneet sinulle?
Totta. Työttömien haukkujien kannattaisi vähän pysähtyä miettimään, mistä työttömyydessä oikein on kyse.
Alue: Aihe vapaa
Et tiedä mitään työttömän stressistä. Karenssin uhka niskassa, työkkäri tyrkyttää höpökursseja ja 9 euron orjuuksia. Jatkuvasti saa miettiä millä saa vähät rahat riittämään. Jos käy niin kateeksi niin ala sinä työttömäksi ja minä tulen tilallesi töihin.