Missä se liikunnasta/urheilusta tuleva euforinen olo on? Prkl!
Kävelin neljä kilometriä ja joka paikkaan sattuu stana. Hyvä että henki ees kulkee. 👺
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävelin neljä kilometriä ja joka paikkaan sattuu stana. Hyvä että henki ees kulkee. 👺
Kokeile juosta se 4 kilometriä
En aatellu itsaria tehä.
- ap -
ei sitä tule kaikesta liikkumisesta vaan vähintään tunnin kestävästä raskaasta hikiliikunnasta kuten juoksemisesta.
4 km kävely on urheilua? Sä et rakas ihminen ole vielä edes harrastanut liikuntaa, mistä sen euforisen olon pitäisi tulla?
Vierailija kirjoitti:
4 km kävely on urheilua? Sä et rakas ihminen ole vielä edes harrastanut liikuntaa, mistä sen euforisen olon pitäisi tulla?
En tosiaan olekaan, mutta päätin aloittaa. Ei hyvältä näytä. Yritän kumminkin huomenna uudestaan.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 km kävely on urheilua? Sä et rakas ihminen ole vielä edes harrastanut liikuntaa, mistä sen euforisen olon pitäisi tulla?
En tosiaan olekaan, mutta päätin aloittaa. Ei hyvältä näytä. Yritän kumminkin huomenna uudestaan.
- ap -
Hyvä! Kyllä se siitä iloksi muuttuu, vaikka alkuun ei siltä tunnu. Kuulosti vaan hassulta, että odotat endorfiiniryöppyä kävelylenkistä, siihen tarvitaan paljon rankempaa liikuntaa. Sitä kohti, tsemppiä ja liikunnan iloa ;)
5
Vierailija kirjoitti:
Kävelin neljä kilometriä ja joka paikkaan sattuu stana. Hyvä että henki ees kulkee. 👺
😜
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 km kävely on urheilua? Sä et rakas ihminen ole vielä edes harrastanut liikuntaa, mistä sen euforisen olon pitäisi tulla?
En tosiaan olekaan, mutta päätin aloittaa. Ei hyvältä näytä. Yritän kumminkin huomenna uudestaan.
- ap -
Hyvä! Kyllä se siitä iloksi muuttuu, vaikka alkuun ei siltä tunnu. Kuulosti vaan hassulta, että odotat endorfiiniryöppyä kävelylenkistä, siihen tarvitaan paljon rankempaa liikuntaa. Sitä kohti, tsemppiä ja liikunnan iloa ;)
5
Tsemppiä toivotan minäkin. Mutta tästä vastaajasta poiketen voin varoittaa, että sitä endorfiiniryöppyä ei välttämättä tule ikinä eikä mistään. Minulle se ainakin on lajista ja rankkuudesta riippumatta pelkkää pakkopullapaskaa, joka nyt vain sattuu olemaan terveydelle hyväksi, joten sitä on jossain muodossa harrastettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4 km kävely on urheilua? Sä et rakas ihminen ole vielä edes harrastanut liikuntaa, mistä sen euforisen olon pitäisi tulla?
En tosiaan olekaan, mutta päätin aloittaa. Ei hyvältä näytä. Yritän kumminkin huomenna uudestaan.
- ap -
Hyvä! Kyllä se siitä iloksi muuttuu, vaikka alkuun ei siltä tunnu. Kuulosti vaan hassulta, että odotat endorfiiniryöppyä kävelylenkistä, siihen tarvitaan paljon rankempaa liikuntaa. Sitä kohti, tsemppiä ja liikunnan iloa ;)
5
Kiitos kannustuksesta! 🏃♀️
- ap -
Huaahha eihän nyt kävelystä palkita gloorialla ja dopamiiniherskalla. Se nautinto pitää ansaita.
Pumppaa pari tuntia rautaa 1min tauoilla sarjojen välissä ja ehkä sitten sinä olet euforian arvoinen.
Ei kaikille tule sitä, eikä niillekään joille tulee tule läheskään aina. Ja pitäisi tosiaan olla raskaampaa liikuntaa kuin lyhyt kävelylenkki normaalia kävelyvauhtia.
Mulla on suunnilleen 33-33-33 mahikset, että tulee joko hyvä olo, kauhea olo tai ihan normaali väsynyt olo. Se kauhea olo on yhtä aikaa totaalinen fyysinen uupumus, usein päänsärkykin, ja masentunut, lannistunut, synkkä olo. Niinkuin PMS paitsi äkillisempi ja voimakkaampi. Kiva siinä sitte raahautua salilta kotiin räntäsateessa kun jalka painaa joka askeleella tonnin ja kysellä itseltään miksi ylipäätään jatkaa enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
ei sitä tule kaikesta liikkumisesta vaan vähintään tunnin kestävästä raskaasta hikiliikunnasta kuten juoksemisesta.
Höps, ei todellakaan tartte kestää tuntia. Mulla tulee vaikka intervallitreenissä 20 minuutissa jo. Ja jos jatkan tarpeeksi kovaa treeniä tunnin, siitä ei todellakaan tule mikään hyvä olo.
Miten käveleminen voi sattua..? Toki ymmärrään että jos on jokin sairaus tai vamma mutta jos perusterve ihmisen kroppa ei kestä kävelyä...
Mutta, hyvä että olet alkanut liikkumaan. Pikkuhiljaa voit ottaa muutamas juoksuaskeleen siinä välissä ja kunto alkaa hitaasti mutta varmasti nousemaan. Kävele muutama porras ylös jne.
Tsemppiä!
Se euforinen olo tulee vasta siinä vaiheessa kun elimistö alkaa "vaatia liikuntaa" ja siihen menee aikaa jos nyt olet menossa 4 km kävelyssä. Älä anna periksi vaan pakotat itsesi liikkumaan. Jos ei euforista oloa tulekaan niin kyllä tuonkin pitäisi aika nopeasti vaikuttaa esim. mielialaan, yöuniin yms.
Vierailija kirjoitti:
Miten käveleminen voi sattua..? Toki ymmärrään että jos on jokin sairaus tai vamma mutta jos perusterve ihmisen kroppa ei kestä kävelyä...
Mutta, hyvä että olet alkanut liikkumaan. Pikkuhiljaa voit ottaa muutamas juoksuaskeleen siinä välissä ja kunto alkaa hitaasti mutta varmasti nousemaan. Kävele muutama porras ylös jne.
Tsemppiä!
Minä olen lihava ja ruhon liikuttaminen sattuu lonkkiin.
Olen 168 ja ½cm. Painan 88kg.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käveleminen voi sattua..? Toki ymmärrään että jos on jokin sairaus tai vamma mutta jos perusterve ihmisen kroppa ei kestä kävelyä...
Mutta, hyvä että olet alkanut liikkumaan. Pikkuhiljaa voit ottaa muutamas juoksuaskeleen siinä välissä ja kunto alkaa hitaasti mutta varmasti nousemaan. Kävele muutama porras ylös jne.
Tsemppiä!
Minä olen lihava ja ruhon liikuttaminen sattuu lonkkiin.
Olen 168 ja ½cm. Painan 88kg.
- ap -
Ok, se selittää. Minkäikäinen olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten käveleminen voi sattua..? Toki ymmärrään että jos on jokin sairaus tai vamma mutta jos perusterve ihmisen kroppa ei kestä kävelyä...
Mutta, hyvä että olet alkanut liikkumaan. Pikkuhiljaa voit ottaa muutamas juoksuaskeleen siinä välissä ja kunto alkaa hitaasti mutta varmasti nousemaan. Kävele muutama porras ylös jne.
Tsemppiä!
Minä olen lihava ja ruhon liikuttaminen sattuu lonkkiin.
Olen 168 ja ½cm. Painan 88kg.
- ap -Ok, se selittää. Minkäikäinen olet?
62v. Yleensä en kerro ikääni, koska jos kerron niin sen jälkeen tulee huonoja kommentteja. Nyt kuitenkin kerroin.
- ap -
Ei sitä paljon puhuttua endorfiiniryöppyä kaikki saa. Tai, jos jotain kemikaalia veressä onkin, ei se tunnu kaikista yhtä ihanalta, tai ihanalta ollenkaan.
Sama kuin minkä tahansa päihteen suhteen: Kaikki ei vaan jää koukkuun. On niitä joista ei tunnu miltään, tai tuntuu suorastaan pahalta. Itse olen koukussa kofeiiniin ja rakastan alkoholia, mutta on niitä joille niistä tulee vain huono olo. Bentsot (esim. Diapam) ei tunnu minussa yhtään miltään, mutta moni muu jää niihin koukkuun.
Mulla tulee liikunnasta vaan uupumus, en usein jaksa loppupäivänä enää juuri mitään.
Kokeile juosta se 4 kilometriä