Kertokaahan mikä minua vaivaa

Siis tuntuu et nykyään en viihdy muiden kuin parhaan kaverini seurassa tai muutenkaa kenenkään puolitutun kanssa. Olen siis lukiossa ja aina kaikki välitunnit ja ruokailut olen yksin, omasta tahdostani koska olisihan minulla kavereita kenen kanssa olla (mutta hekin siis juuri kavereita, ei ystäviä eli en nää heitä vapaa-ajalla). Kaikki vapaa-aika kaverini olen tuntenut jo pitkään ja olemme harmillisesi eri kouluissa. Kun huomasin että aloin olemaan aika paljon yksinään, säikähdin sitä ja ryhdyin juttelemaan muille ja olemaan heidän kanssaan, koska en halua olla se ”yksinäinen” jolla ei olevinaan ole kavereita. Mutta huomasin sillon kuinkan epämukavalta tuntuu jutella perus smalltalkkia ja muuta sen sellaista tai joko pahempaa, olla vain hiljaa kavereiden kesken. Joten olen vähän vetäytynyt pois ja olen yksin ja luen tai olen vaan puhelimella.
Tämä sama myös itseasiassa tapahtuu somessa ollessa, jos juttelee vaikka snäpissä puolitutun kanssa, tekee mieli heti lopettaa se keskustelu mut kyllä tuttujen kanssa tykkään jutella.
Oudointa tässä on kun ennen rakastin sosiaalisuutta ja tutustua uusiin ihmisiin ja en koskaan edes halunnut ajatella yksin oloa.
Mikähän minulla mahtaa olla vikana tai ei välttmättä vikana mutta miksi tämä tälläinen?