Onko miehelläsi naispuolisia ystäviä
Ja kuinka paljon hän näkee niitä ja mitä he tekevät kahdestaan ja koska ystävyys on alkanut?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Suunnilleen kaikilla minun x-tyttöystävilläni oli vaikeuksia hyväksyä sitä että minulla on naispuolisia ystäviä. Se kävi hermoille, hankaloitti seurustelua niiden x:ien kanssa. Nyt sitten olen päättänyt että jos tyttö ei hyväksy sitä että minulla on ystäviä niin minä en hyväksy sitä tyttöä eli en vain yksinkertaisesti seurustele häntä. Paljon parempi olla ilman tyttöystävää kuin ilman ystäviä. Tyttöystävä voi olla lähes arvoton. Hyvät ystävät ovat kultaakin kalliimpia. M37
Tyttöystävä arvoton? Siinäpä on hieno asenne. Miksi sitten edes seurustelet? Voisit vaan vapaana miehenä kerätä ympärillesi haaremin erilaisia naisia, hyviä "ystäviä".
Vierailija kirjoitti:
Suunnilleen kaikilla minun x-tyttöystävilläni oli vaikeuksia hyväksyä sitä että minulla on naispuolisia ystäviä. Se kävi hermoille, hankaloitti seurustelua niiden x:ien kanssa. Nyt sitten olen päättänyt että jos tyttö ei hyväksy sitä että minulla on ystäviä niin minä en hyväksy sitä tyttöä eli en vain yksinkertaisesti seurustele häntä. Paljon parempi olla ilman tyttöystävää kuin ilman ystäviä. Tyttöystävä voi olla lähes arvoton. Hyvät ystävät ovat kultaakin kalliimpia. M37
Mitä tarkoitat tällä?
Minulla on kaveri, joka sanoo, että voi olla miesten kanssa vain ystävä.
Jännää vaan, että on jo seurustellut  kahden "ystavansa" kanssa. Peräkkäin. Eli ensin olivat nk. Ystäviä ja jossain vaiheessa ihastuivat. 
Mieheni ystävystyy helposti kaikkien kanssa ja ystäväjoukosta vähintään puolet on naisia. Jotkut on tuntenut vuosikymmeniä, tuorein tuttavuus viime vuodelta.
Näkevät muutamia kertoja kuukaudessa. Kahvittelevat, viettävät aikaa keskenään, käyvät tapahtumissa ja toisinaan menevät kaljalle. Kivoja tyyppejä kaikki hänen ystävänsä ovat. Omakin ystäväpiiri on laaja ja joukossa on naisia yhtälailla kuin miehiä. Minusta olisi outoa, jos miehellä olisi ystävinä pelkkiä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnilleen kaikilla minun x-tyttöystävilläni oli vaikeuksia hyväksyä sitä että minulla on naispuolisia ystäviä. Se kävi hermoille, hankaloitti seurustelua niiden x:ien kanssa. Nyt sitten olen päättänyt että jos tyttö ei hyväksy sitä että minulla on ystäviä niin minä en hyväksy sitä tyttöä eli en vain yksinkertaisesti seurustele häntä. Paljon parempi olla ilman tyttöystävää kuin ilman ystäviä. Tyttöystävä voi olla lähes arvoton. Hyvät ystävät ovat kultaakin kalliimpia. M37
Tyttöystävä arvoton? Siinäpä on hieno asenne. Miksi sitten edes seurustelet? Voisit vaan vapaana miehenä kerätä ympärillesi haaremin erilaisia naisia, hyviä "ystäviä".
Ai nytkö eri sukupuolet eivät voikaan olla ystäviä - vaikka naiset aina vakuuttavat kuinka helposti tämä "ystävyys" onnistuu?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaveri, joka sanoo, että voi olla miesten kanssa vain ystävä.
Jännää vaan, että on jo seurustellut kahden "ystavansa" kanssa. Peräkkäin. Eli ensin olivat nk. Ystäviä ja jossain vaiheessa ihastuivat.
Miesten kanssa voi olla vain ystäviä. Mutta ystävyys voi muuttua myös rakkaudeksi ja sitä ei voi koskaan ennustaa.
Miehelläni on erinäisiä ystäviä joista suuri osa on naisia. He tekevät kaikkea sitä, mitä ystävät yhdessä tekevät (harrastuksia, vapaa-aikaa esim mökillä, vaeltamassa tai ravintoloissa, työtä). Ystävyydet ovat alkaneet osa jo lapsena ja osa töiden myötä tai harrastusten myötä tai jopa sukulaissuhteiden myötä.
Ja numero kakkoselle sanoisin, että mulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa tämän asian tai näiden naisten kanssa, eikä miehellä tietysti minun ystävieni kanssa. Mutta mieheni ei koskaan, koskaan sanoisi mitään sen suuntaistakaan kuin että minä olisin arvoton. Hänelle ei sellainen ajatuskaan tulisi mieleen. Kyllä se elämänkumppani kuitenkin on tärkeämpi kuin kaverit tai ystävät, jos valintatilanne vastaan tulisi. Ainoa elämänkumppania tärkeämpi olisi ehkä oma lapsi.
Jos ystävyys on todella syvää, siinä on vaarana että mukaan tulee romanttisia tunteita. Tietysti niitä voi yrittää torjua mahdollisimman paljon, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suunnilleen kaikilla minun x-tyttöystävilläni oli vaikeuksia hyväksyä sitä että minulla on naispuolisia ystäviä. Se kävi hermoille, hankaloitti seurustelua niiden x:ien kanssa. Nyt sitten olen päättänyt että jos tyttö ei hyväksy sitä että minulla on ystäviä niin minä en hyväksy sitä tyttöä eli en vain yksinkertaisesti seurustele häntä. Paljon parempi olla ilman tyttöystävää kuin ilman ystäviä. Tyttöystävä voi olla lähes arvoton. Hyvät ystävät ovat kultaakin kalliimpia. M37
Tyttöystävä arvoton? Siinäpä on hieno asenne. Miksi sitten edes seurustelet? Voisit vaan vapaana miehenä kerätä ympärillesi haaremin erilaisia naisia, hyviä "ystäviä".
Mulle tuli tekstistä fiilis, ettei tää mies oo ihan natiivipuhuja, sen verran hassusti kirjoitti muutenkin
Ei ole miestä tällä hetkellä, mutta en ottaisi miestä jolla ei ole naispuolisia ystäviä. Jos katsoo naiset aikansa arvoiseksi ainoastaan nimenomaan naisina eikä ihan vaan hyvinä tyyppeinä, on liikaa kiinni menneiden aikojen haitallisissa aatteissa.
Miehelläni ei ole yhtään naispuolista ystävää. Tavattiin jo opiskeluaikana, mies opiskeli polilla, jossa ei paljon tyttöjä silloin vielä ollut. Yhteisiä ystäviä meillä on tuolta ajalta ja nähdään perheinä.
Näen ystäviäni kerran tai pari viikossa. Teen naisten kanssa yleensä samoja asioita kuin miestenkin. Käydään salilla, lenkkeillään, juopotellaan ja joskus käydään keikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Näen ystäviäni kerran tai pari viikossa. Teen naisten kanssa yleensä samoja asioita kuin miestenkin. Käydään salilla, lenkkeillään, juopotellaan ja joskus käydään keikoilla.
Miten vaimosi suhtautuu asiaan? Hoitaako hän silloin lapsia, kun käyt naispuolisen ystäväsi kanssa kaljalla tai keikalla? Suotko saman vaimollesi?
Luojan kiitos, ei ole ainuttakaan eikä sellaisia ole etsimässä.
Haluan kirjottaa miehen näkökulmasta.
Minulla on monia naispuolisia tuttuja ja yksi ystävä. Tyttöystävääni se ei haittaa tai ei ainakaa ole sitä myöntänyt. He ovat tottakai tutustuneet kauttani. Naispuolisen ystäväni kanssa tutustuttiin kuin hän seurusteli kaverini kanssa ja minä säädin taas hänen kaverinsa kanssa. Kuin nämä molemmat päättyivät ikävästi avauduimme toisillemme ja lähennyimme hyvin paljon. Harvoin vietämme aikaa kahdestaan, mutta kyllä joskus. Välillämme ei ole mitään jännitteitä mihinkään suuntaan. Hän on enemmän kuin sisko, jota minulla ei koskaan ollut. Me molemmat seurustelemme tahoillamme onnellisesti ja ennen tätä olimme molemmat sinkkuja, eikä välillämme ollut silloinkaan yhtää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on erinäisiä ystäviä joista suuri osa on naisia. He tekevät kaikkea sitä, mitä ystävät yhdessä tekevät (harrastuksia, vapaa-aikaa esim mökillä, vaeltamassa tai ravintoloissa, työtä). Ystävyydet ovat alkaneet osa jo lapsena ja osa töiden myötä tai harrastusten myötä tai jopa sukulaissuhteiden myötä.
Ja numero kakkoselle sanoisin, että mulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa tämän asian tai näiden naisten kanssa, eikä miehellä tietysti minun ystävieni kanssa. Mutta mieheni ei koskaan, koskaan sanoisi mitään sen suuntaistakaan kuin että minä olisin arvoton. Hänelle ei sellainen ajatuskaan tulisi mieleen. Kyllä se elämänkumppani kuitenkin on tärkeämpi kuin kaverit tai ystävät, jos valintatilanne vastaan tulisi. Ainoa elämänkumppania tärkeämpi olisi ehkä oma lapsi.
Jos miehesi käy naispuolisen ystävänsä kanssa kahdestaan mökkeilemässä, niin teetkö samaa oman miespuolisen ystäväsi kanssa?
Mulla on paljon naispuolidia ystäviä. Olen exienikin kanssa frendi, teen naispuolisten ystävieni kanssa ihan tavallisia asioita, mitä miespuolistenkin. Ei ole vaimolle ongelma, meillä on kaksi lasta ja hyvin menee. Vaimolla on myös miespuolisia ystäviä. En nää siinä mitään ongelmaa, päinvastoin.
No onhan tuolla, jos nyt naispuolisia työtovereita joista on tullut vuosien varrella meille myös yhteisiä perhetuttuja voi ystäviksi kutsua. Minusta voi.
Lisäksi mies pitää yhteyttä hänen lapsuuden kotinsa (maaseudulla) heidän naapurissa asuneeseen tyttöön, jonka kanssa lapsena leikkinyt ja yhdessä kulkeneet kuntakeskuksen kouluun.
Nykyisin kun suunnilleen kerran vuoteen tapaavat, niin kyllähän heillä juttua piisaa ja heillä todella synkkaa. Mies sanookin, että kun ovat lapsesta alkaen yhdessä touhunneet, leikkineet ja kulkeneet koulumatkoja niin ovat vähän kuin sisar veli, kun molemmat olivat perheensä ainoita lapsia.
On naispuolisia ystäviä mutta suurin osa heistä on sellaisia, joiden miehetkin ovat hänen ystäviään. Ei hän taida kovin usein kahden kesken naispuolisia ystäviään tavata. Yhden kanssa harrastaa erästä liikuntalajia (aloittivat varmaan joskus 1,5 vuotta sitten) mutta siinäkin on useimmiten muitakin mukana, yksi kävi hänen luonaan kylässä muutaman päivän noin vuosi sitten, minäkin tapasin hänet (on miesystäväni tuttu yli 20 vuoden ajalta). Ei nyt tule mieleen ketään muita sellaisia, joita hän tapaisi nimenomaan kahden kesken.
Suunnilleen kaikilla minun x-tyttöystävilläni oli vaikeuksia hyväksyä sitä että minulla on naispuolisia ystäviä. Se kävi hermoille, hankaloitti seurustelua niiden x:ien kanssa. Nyt sitten olen päättänyt että jos tyttö ei hyväksy sitä että minulla on ystäviä niin minä en hyväksy sitä tyttöä eli en vain yksinkertaisesti seurustele häntä. Paljon parempi olla ilman tyttöystävää kuin ilman ystäviä. Tyttöystävä voi olla lähes arvoton. Hyvät ystävät ovat kultaakin kalliimpia. M37