Onko miehelläsi naispuolisia ystäviä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen ystäviäni kerran tai pari viikossa. Teen naisten kanssa yleensä samoja asioita kuin miestenkin. Käydään salilla, lenkkeillään, juopotellaan ja joskus käydään keikoilla.

Miten vaimosi suhtautuu asiaan? Hoitaako hän silloin lapsia, kun käyt naispuolisen ystäväsi kanssa kaljalla tai keikalla? Suotko saman vaimollesi?

Vaimo suhtautuu ystävien näkemiseen kannustavasti. Joku hoitaa lapsia. Välillä joku on vaimo ja välillä esim. anoppi. Lenkille voi vauvankin ottaa mukaan. Enemmän vaimo ystäviään näkee kuin minä ja tarvittaessa hoidan sinä aikana jälkikasvua.

Vaikeita asioita nämä miehen ja naisen välinen ystävyys. Se voi olla ihan platonista ja toimivaa, mutta kuinka moni myöntää avoimesti olevansa ihastunut tai seksuaalisesti viehättynyt ystävästään? Kun ihmisillä kumminkin on seksuaalisia tunteita, ja pitkissä suhteissa nuo asiat usein laimentuvat. Helppo sanoa: "Olemme vain ystäviä", mutta jos nuo kaksi lukittaisiin kahdestaan huoneeseen, niin eikö mitään tapahtuisi?

On, osa lapsuudesta saakka ja jotkut uudesta työpaikasta, ja eri elämänvaiheista siinä välissä. Eksiäkin joukossa.

Näkee kai silloin tällöin, en ole seurannut asiaa. Mitälie tekevät mitä normaaleissa illanvietoissa tehdään.

Joskus tulee mustasukkainen olo luonnostaan, mutta tiedän ettei huolta ole, koska miestä ei kiinnosta satunnaissuhteet edes sinkkuna, erittäin sitoutuvaa tyyppiä.

Mielestäni se, että miehellä on naispuolisia ystäviä, on vain hyvä merkki. Osoittaa että näkee naisetkin ihmisinä eivätkä vain seksivälineinä, jotka käytetään ja dumpataan. Sekin kertoo hyvää, että on joidenkin eksiensä kanssa yhä väleissä, eipähän ole mikään sekopäänarsisti silloin kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeita asioita nämä miehen ja naisen välinen ystävyys. Se voi olla ihan platonista ja toimivaa, mutta kuinka moni myöntää avoimesti olevansa ihastunut tai seksuaalisesti viehättynyt ystävästään? Kun ihmisillä kumminkin on seksuaalisia tunteita, ja pitkissä suhteissa nuo asiat usein laimentuvat. Helppo sanoa: "Olemme vain ystäviä", mutta jos nuo kaksi lukittaisiin kahdestaan huoneeseen, niin eikö mitään tapahtuisi?

Voin sanoa, että itseni ja miespuolisten ystävieni välillä ei tapahtuisi. Se tuntuisi samalta kuin jos yrittäisin veljeäni ajatella seksuaalisesti tai romanttisesti.

Tottakai miehelläni on naispuolisiä ystäviä, alkanut ystävyys ennen minua tai meidän seurustelun aikana . On mukana myös nuoria ja kauniita ja sinkkuja, yhteisen harrastuksen piirissä. Minä olen tavannut osan mutta kaikkia en. En koe heitä vaarallisina enkä halua rajoittaa miestäni. Jos hän olisi pettävää lajia, mikään vahtiminen ei auta. Ja jos ei ole, tivaaminen ja rajoittaminen vain myrkyttäisi välejämme.

Jos suhteessamme loppuu luotto, lämpö ja seksi, se loppuu, olin sitten saanut hänet kiinni pettämisestä tai en.

Minä ainakin tunnen seksuaalista vetoa vain harvoja miehiä kohtaan. Mieheni on sellainen, tunnen häntä kohtaan valtavaa seksuaalista vetoa ja viehätystä. Minut voisi sulkea vaikka sadan miehen kanssa samaan huoneeseen ja olo olisi vain kiusallinen. Sori miehet jos tämä tuottaa teille jotain ongelmia itsetunnolle, mutta en koe minkäänlaista kiusausta. Joskus ihmettelen tuttujen miehiä, miten kukaan nainen voi haluta heitä. No, hyvä että on yksi löytynyt joka huoli.

On niitä naispuolisia ystäviä ollut mutta enemmän on niitä tuttuja. Kyllä yhteydenpito on vähentynyt puolisojen löytymisen myötä. Kaipa ne siihen jotain sit sanoo. Tällä hetkellä mulla on yks hyvä naispuolinen ystävä, töiden kautta, tosin lähti jo mutta pidämme yhteyttä edelleen melko paljon. Ei juuri nähdä mutta jutellaan tosi paljon muuten. Tästä puolisoni vähän närkästyi vaikka ei kuulemma välitä mitä puuhataan. Pah.

Omat ajatukseni miehenä jolla on aika paljon naispuoleisia ystäviä.:

Itse olen mies joka tykkää puhua kovasti esim. tunteista ja sydänsuruista.  Oman kokemukseni mukaan miespuoliset kaverini ovat aika kelvottomia sellaisiin keskusteluihin, koska miehet eivät kovin usein niistä ole kiinnostuneita puhumaan, tai sitten heidän tapansa puhua niistä on aika pinnallinen, eli epätyydyttävä minulle. Miesten kanssa voi esim. sauna-illassa heittää jotain hauskaa läppää ja puhua kaikista kevyistä jutuista, mutta jos haluan puhua jostain vakavimmista asioista, kuten vaikka noista aikaisemmin mainituista, naisporukat ja naispuoliset ystävät ovat siihen huomattavasti parempia keskustelukumppaneita. Ja jos minua esim. itkettää jokin asia, naispuoliset ystävät ovat yleensä parempia tukijoita. 

Itse kun koen, että en voi pakottaa ketään miespuolista kaveriani puhumaan minua kiinnostavista asioista,  jos hei eivät itse ole niistä kiinnostuneita, niin silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ne naispuoliset kaverit. Mikä ei minua loppujen lopuksi juurikaan haittaa.