Masentaa tehdä aikuisena työkseen hanttihommia, joita tekevät lähinnä opiskelijat:(
Suurin osa työkavereista parikymppisiä opiskelijoita, jotka ovat ohikulkumatkalla parempiin töihin. Itse kohta 35v ja edelleen teen tätä pienipalkkaista, kuormittavaa ja tylsää työtä ihan kokopäiväisesti elääkseni.
Tänään törmäsin erääseen entiseen, nuorempaan työkaveriin, joka oli ennen meillä töissä. Olin siivoamassa toimistoa, jossa hän on nykyään töissä. Tervehti iloisesti ja vaihdettiin kuulumiset, mutta tuli kyllä luuseriolo:( Itselläni jäi opinnot kesken.
Tässä iässä ei enää kaikki ovet ole avoinna ja jos opiskelemaan lähtisi, niin huolitaanko enää muualle kuin hoitoalalle? Joka ei edes kiinnosta yhtään. Kannattaako edes yrittää
Kommentit (51)
Aivan sama mitä tekee palkan edestä että elää.
Moni taiteilija tekee hanttihommia että saa rauhassa luoda juttujaan.
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama mitä tekee palkan edestä että elää.
Moni taiteilija tekee hanttihommia että saa rauhassa luoda juttujaan.
Kun ei tällä palkalla edes tahdo elää aina. Kaikenlaista työperäistä kremppaakin on tullut. Ei tätä työtä pysty eläkeikään asti tekemään
Ao
Hae opiskelemaan tai jatka keskenjääneitä opintoja. Tuskin haluat tehdä noita töitä toiset 35 vuotta.
Tuskin ap on 0-vuotiaana työt aloittanut...
Tee opintosi loppuun. Niin mä aion tehdä. Et ole todellakaan ainut, jolla on elämä jumahtanut paikoilleen. Täytyy vain yrittää eteenpäin. Ellei yritä, niin eihän ole edes mahdollisuutta muutokselle ja kehittymiselle.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ap on 0-vuotiaana työt aloittanut...
Niin? "Toiset 35 vuotta" viittaa elettyihin vuosiin, ei työhön käytettyihin.
No itse olen ollut aiemmin isossa toimistossa esimies asemassa. Mutta työt loppui siinä firmassa.. Sen jälkeen tehnyt pätkittäin ns. "hanttihommia" ja täytyy sanoa että stressitasot oli toimistotyössä korkeella kun taas "hanttihommissa" on tunne että kun tästä maksetaan vähemmän niin ei vastuutakaan ole liikaa ja voi pitää työhön rennomman otteen ja vetäistä sinnepäin hommat. Kuitenkaan ettei mitään vaaraa kenellekään koidu.
Mä niin tiedän mistä puhut.
Mä jämähdin jostain syystä vastaaviin töihin opiskeluaikoina. Lopulta huomasin olevani vakituinen työntekijä ja jämähtäneeni, samaan aikaan opiskelukaverit valmistuivat ja työllistyivät alansa töihin. Oli vähän orpo olo.
Viime syksynä lopetin työt ja opiskelen nyt kesken jäänyttä tutkintoani loppuun. Sitä en tiedä onko tästä mitään hyötyä, onpahan pätevyys hakea jotain muutakin työtä.
Jep, on meitä muitakin, opiskelemaan vain.
Fakta on, että edes jotain työtä on tehtävä elantonsa eteen.
Käy kesken jääneet opinnot loppuun? Minkälainen olet ap, teoreettinen vai käytännön ihminen? Mitä tykkäisit tehdä? Tykkäätkö lukea vai tehdä käsillä juttuja? Onko intohimoja?
35-vuotiaana vielä ehtii. Suuntaa katseesi esim. AMK:n tarjontaan. On mahdollista opiskella töiden ohessakin! Jos hoitoala ei kiinnosta, niin kiinnostaisiko insinööriopinnot? AMK:ssa inssiksi valmistuu 3-4 vuodessa ja valmistuttua lähtöpalkka n. 2700 € ja työkokemuksen myötä kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Hae opiskelemaan tai jatka keskenjääneitä opintoja. Tuskin haluat tehdä noita töitä toiset 35 vuotta.
Ole onnellinen että sulla on duuni mistä saat palkkaa.
Akateemsisa työttömiä on riesaksi asti, ei opinnot nykyään mitää takaa paitsi opintolainat joiden kanssa olet kusessa ellet saa töitä jostain.
Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.
Puheterapia työllistää eikä kuluta fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.
Rohkea veto, pakko arvostaa.
Itse en kehtaisi/ jaksaisi enää kolmekymppisenä mennä Mäkkäriin töihin, en kertakaikkiaan. Vuorotyötä vielä. Mutta onneksi ei tarvitsekaan. Hyvä, että on kuitenkin ihmisiä, jotka kehtaa ja jaksaa, jonkunhan nekin työt on tehtävä:)
Sanoisin - joskin ihan mutuna - että kyllä vanhemmallakin iällä valmistunut voi työllistyä. MUTTA tällöin täytyy olla olemassa jotain näyttöä siitä, että oikeasti osaa alansa hommat TODELLA hyvin. Niin hyvin, että työnantaja mieluummin palkkaa sinut kuin sen vastaavin paperein vastavalmistuneen parikymppisen. Osallistu alasta riippuen järjestötoimintaan, julkaise tieteellisiä artikkeleita, rakenna portfoliota, verkostoidu, ole hyvä tyyppi... Vaatii enemmän vaivannäköä kuin nuorempana, mutta sellaista se on. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.
Mitä KTM sanoo tradenomille?
- Bic mac kokiiksella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae opiskelemaan tai jatka keskenjääneitä opintoja. Tuskin haluat tehdä noita töitä toiset 35 vuotta.
Ole onnellinen että sulla on duuni mistä saat palkkaa.
Akateemsisa työttömiä on riesaksi asti, ei opinnot nykyään mitää takaa paitsi opintolainat joiden kanssa olet kusessa ellet saa töitä jostain.
Mä näkisin asian niin, että ap:n tilanteessa kouluttautuminen on vain kotiin päin. Vanhoihin töihin todenäköisesti pääsee takaisin tarvittaessa, mutta ei voi päästä parempiin hommiin jos ei edes yritä. Ja voihan opintojen ohessa tehdä jaksamisen mukaan töitä ja vältellä lainan ottoa.
Kouluun vain, ap. Mä jotenkin uskon, että ei tarvitse siivoojaksi jäädä, jos nyt et jotain etnologiaa esim. lähde opiskelemaan. Ja helpompi se on nyt opiskella kuin vaikka nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.
Huippupalkka? Mitä ravintolapäällikkönä sitten tienaa? Kuulostaa kiinnostavalta. Itselläni ollut sellainen käsitys joskus Hesessä työskennelleenä, että palkat olisivat tosi ankeita.
Vierailija kirjoitti:
No itse olen ollut aiemmin isossa toimistossa esimies asemassa. Mutta työt loppui siinä firmassa.. Sen jälkeen tehnyt pätkittäin ns. "hanttihommia" ja täytyy sanoa että stressitasot oli toimistotyössä korkeella kun taas "hanttihommissa" on tunne että kun tästä maksetaan vähemmän niin ei vastuutakaan ole liikaa ja voi pitää työhön rennomman otteen ja vetäistä sinnepäin hommat. Kuitenkaan ettei mitään vaaraa kenellekään koidu.
Kerroit juuri syyn siihen miksi usein sanotaan että joku on ylikoulutettu johonkin hommaan.
Kun on aiemmin tehnyt ns "vaativampaa" työtä, niin ajatellaan että hommat voi tehdä "vähän sinne päin".
Ja kun joku tekee vaan "vähän sinne päin", vaikkei varsinaista vaaraa aiheuta, niin se aiheuttaa asiakkaiden ja töiden vähenemistä. Moni asiakas ei ala tehdä valituksia, vaan yksinkertaisesti vain ostaa palvelun tai tuotteen muualta.
Ellet lue perushoitajaksi, lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi niin ei kannata. Alat olla jo iällä muihin töihin.