Masentaa tehdä aikuisena työkseen hanttihommia, joita tekevät lähinnä opiskelijat:(

Vierailija kirjoitti:

Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.

Mä en jotenkin jaksa uskoa, että mäkkärin ravintolapäälliköllä on mikään huippupalkka, kun ei se ole ravintolapäälliköillä ylipäänsäkään.

Jos ravointolapäällikkö saa vaikka 3000e/kk niin sen eteen kyllä tehdään aika paljon enemmän töitä kuin 40h/viikko. Ja kun normityöntekijän palkka mäkkärissä on aika surkea.. ei ole edes anniskeluoikeuksia nostamassa sitä.

Eli mikä se palkka on? Tekeekö ravintolapäällikkö suorittavaa vuoroa? Monessako vuorossa teet töitä?

Ei kellään oikeasti kiinnosta mitä sä teet työksesi. Sellaiset ihmiset ovat pikkumaisia jotka arvostavat toista vain pelkän työn tai koulutuksen perusteella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.

Huippupalkka? Mitä ravintolapäällikkönä sitten tienaa? Kuulostaa kiinnostavalta. Itselläni ollut sellainen käsitys joskus Hesessä työskennelleenä, että palkat olisivat tosi ankeita.

Huippupaikka ja entistä työpaikkaa parempi palkka. - ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.

Mä en jotenkin jaksa uskoa, että mäkkärin ravintolapäälliköllä on mikään huippupalkka, kun ei se ole ravintolapäälliköillä ylipäänsäkään.

Jos ravointolapäällikkö saa vaikka 3000e/kk niin sen eteen kyllä tehdään aika paljon enemmän töitä kuin 40h/viikko. Ja kun normityöntekijän palkka mäkkärissä on aika surkea.. ei ole edes anniskeluoikeuksia nostamassa sitä.

Eli mikä se palkka on? Tekeekö ravintolapäällikkö suorittavaa vuoroa? Monessako vuorossa teet töitä?

Jännä, ettei täällä osata lukea. :D HuippuPAIKKA. Ja mäkkärin normityöntekijän palkka on TES mukainen, ja lisät päälle.

Samassa veneessä ollaan. 15 vuotta sitten tuoreena ylioppilaana viehätti enemmän se sekalaisista hanttihommista saatava tilipussi, kuin opiskelu. Muutama vuosi ja olikin jo asuntolainat otettuna plus lapset tehtynä, siinä kummasti karisi mielenkiinto lähteä koulun penkille. Olen miettinyt, että onneksi asun sentään täällä tuppukylässä, missä uraputken näyttävyys ei ole ihmisarvon mitta. Täällä ne ns. hanttihommat ovat ihan tavallisten ihmisten ihan tavallisia töitä.

Sama tilanne Ap! Ole iloinen että on työ. Mikään ei estä opiskeluja jos olet motivoitunut ja pystyt kustantamaan lukusi.

Olennaista on että tekee töitä,sivuseikka mitä se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.

Rohkea veto, pakko arvostaa.

Itse en kehtaisi/ jaksaisi enää kolmekymppisenä mennä Mäkkäriin töihin, en kertakaikkiaan. Vuorotyötä vielä. Mutta onneksi ei tarvitsekaan. Hyvä, että on kuitenkin ihmisiä, jotka kehtaa ja jaksaa, jonkunhan nekin työt on tehtävä:)

Ihana piilov****u. :)

Vierailija kirjoitti:

Puheterapia työllistää eikä kuluta fyysisesti.

En muuten ymmärrä mihin näitä puheterapeutteja tarvitaan niin kauhea määrä. Siis ihan kiinnostuksesta kysyn, miksi ala on niin työllistävä?

Vierailija kirjoitti:

Ei kellään oikeasti kiinnosta mitä sä teet työksesi. Sellaiset ihmiset ovat pikkumaisia jotka arvostavat toista vain pelkän työn tai koulutuksen perusteella. 

Ei varmaan kiinnostakaan, mutta mua kiinnostaa mitä teen työkseni. Ei ole herkkua luututa lattioita päivät, tuntuu että pakko olla jotain parempaa kuin tämä. Jos tykkäisin tästä työstä ja kokisin, että tämä on minulle sopiva ura, niin ei varmaan hävettäisikään.

Ap

Ymmärrän tunteesi, ap. Itsekin olen jämähtänyt paikoilleen. Pääsin lukiosta kohta 15 vuotta sitten. Erilaisista syistä johtuen olen päätynyt näihin hommiin. Opiskelin jopa alan ammatin, mutta ei se ole mikään unelma-alani. Joskus hävettää ammattini ja hävettäisi osallistua vaikka luokkakokoukseen. Olin kuitenkin hyvä koulussa, sellainen kiltti "kympin tyttö". Joskus haaveilen jatko-opinnoista, mutta jotenkin tuntuu todella vaikealta lähteä enää opiskelemaan. Vuosien kuluessa on alkanut tuntua, että onkohan minusta mihinkään edes. 

Neuvoisin sinua kuitenkin rohkeasti ajattelemaan opiskeluja. Se ei ole missään iässä myöhäistä. Yksi työkaverini on 50 v. ja opiskelee uutta ammattia. Mikä sinua estää lähtemästä opiskelemaan? Oletko käynyt lukiota tai voisitko kuvitella meneväsi vaikka iltalukioon? Tai miltä kuulostaisi opiskella avoimessa yliopistossa jotain ja saada sieltä kipinä opintoihin? 

Paljon tsemppiä sinulle kohtalontoverilta! 

Mene ihmeessä opiskelemaan, 35 v on vielä nuori. Minulla kavereita 50+ jotka opiskelevat kolmatta ammattiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.

Rohkea veto, pakko arvostaa.

Itse en kehtaisi/ jaksaisi enää kolmekymppisenä mennä Mäkkäriin töihin, en kertakaikkiaan. Vuorotyötä vielä. Mutta onneksi ei tarvitsekaan. Hyvä, että on kuitenkin ihmisiä, jotka kehtaa ja jaksaa, jonkunhan nekin työt on tehtävä:)

Ihana piilov****u. :)

Joo, kuulosti varmaan vittuilulta, mut ei oikeasti ollut tarkoitus. Sanoin vain rehellisesti sen mitä ajattelin tuosta.

Mä en itse kehtaisi mennä tässä iässä Mäkkäriin, mua hävettäisi olla siellä, tuntisin epäonnistuneeni. Enkä pystyisi vuorotyöhön. Palkkakaan ei kummoinen ole ja työkaverit paljon nuorempia. Mut nää on vain mun ajatuksia omista lähtökohdistani. Näin ajattelisin itsestäni Mäkkärin kassalla.

Ja sitten taas oikeasti arvostan, että joku on erilainen kuin minä ja haluaa tuota työtä tehdä, sillä jonkunhan ne työt on tehtävä. Hän ajattelee ja kokee asian eri tavalla ja hyvä niin. Jos kaikki haluaisivat olla hyväpalkkaisessa ja siistissä työssä, eihän se niinkään toimisi ja itsekin joutuisi kilpailemaan töistä enemmän. Onneksi on niitä, jotka ei halua. Mä en hänestä ajattele mitään pahaa, olen vain onnellinen, että itse ei tarvitse käydä kuin asiakkaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.

Rohkea veto, pakko arvostaa.

Itse en kehtaisi/ jaksaisi enää kolmekymppisenä mennä Mäkkäriin töihin, en kertakaikkiaan. Vuorotyötä vielä. Mutta onneksi ei tarvitsekaan. Hyvä, että on kuitenkin ihmisiä, jotka kehtaa ja jaksaa, jonkunhan nekin työt on tehtävä:)

Ihana piilov****u. :)

Joo, kuulosti varmaan vittuilulta, mut ei oikeasti ollut tarkoitus. Sanoin vain rehellisesti sen mitä ajattelin tuosta.

Mä en itse kehtaisi mennä tässä iässä Mäkkäriin, mua hävettäisi olla siellä, tuntisin epäonnistuneeni. Enkä pystyisi vuorotyöhön. Palkkakaan ei kummoinen ole ja työkaverit paljon nuorempia. Mut nää on vain mun ajatuksia omista lähtökohdistani. Näin ajattelisin itsestäni Mäkkärin kassalla.

Ja sitten taas oikeasti arvostan, että joku on erilainen kuin minä ja haluaa tuota työtä tehdä, sillä jonkunhan ne työt on tehtävä. Hän ajattelee ja kokee asian eri tavalla ja hyvä niin. Jos kaikki haluaisivat olla hyväpalkkaisessa ja siistissä työssä, eihän se niinkään toimisi ja itsekin joutuisi kilpailemaan töistä enemmän. Onneksi on niitä, jotka ei halua. Mä en hänestä ajattele mitään pahaa, olen vain onnellinen, että itse ei tarvitse käydä kuin asiakkaana.

Sulla on vähän samoja ajatuksia ap:n kanssa, jonkun työn tekeminen hävettää, joten mieluummin olisi työtön?

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa työkavereista parikymppisiä opiskelijoita, jotka ovat ohikulkumatkalla parempiin töihin. Itse kohta 35v ja edelleen teen tätä pienipalkkaista, kuormittavaa ja tylsää työtä ihan kokopäiväisesti elääkseni.

Tänään törmäsin erääseen entiseen, nuorempaan työkaveriin, joka oli ennen meillä töissä. Olin siivoamassa toimistoa, jossa hän on nykyään töissä. Tervehti iloisesti ja vaihdettiin kuulumiset, mutta tuli kyllä luuseriolo:( Itselläni jäi opinnot kesken.

Tässä iässä ei enää kaikki ovet ole avoinna ja jos opiskelemaan lähtisi, niin huolitaanko enää muualle kuin hoitoalalle? Joka ei edes kiinnosta yhtään. Kannattaako edes yrittää

35v voi vielä aloittaa alusta.

Toivottavasti et oo YH äiti.

Tutki yhteishaussa aloja jotka kiinnostaa /karsi työllisyystilanteen/palkan mukaan.

Tai voisitko jatkaa opintojasi...motivaatio paikkaa älykkyyttä.

Minä suoritin neljän kympin kummankin puolen AMK-opinnot asiallisen työpaikan toivossa, mutta eipä niistä opinnoista mitään hyötyä ollut työpaikan saamisen kannalta. Pitkään olin työttömänä ja nyt olen aloittamassa yksityisenä pysäköinninvalvojana. Ei ole mitenkään koulutusta vastaavaa työtä, mutta onpahan edes jotain itse ansaittua toimeentuloa. Ja kevyempää kuin siivous, mihin en ole riittävän sporttinen.

No todellakin 35v voi vielä opiskella! Haet jo opiskeluaikana jotain "pientä työtä" oman alan suunnalta jos vaan mahdollista, luot suhteita minkä kerkiät ja valmistuttuasi sulla onkin olemassa jo kokemusta, koulutus ja ne tärkeän suhteen, joilla edetä. Mietit nyt vaan mikä ala sinua saattaisi kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin työttömäksi suhteellisen ok palkkaisesta "pikkupomon" työstä neljä vuotta sitten 26 vuotiaana, vuoden etsin töitä ja sit riitti työttömyys, nöyrryin ja hain töihin Mc Donaldsiin. Nyt ravintolapäälikkönä mietin mitä järjenköyhyyttä oli pitää alaa nolona ja teinien työnä. Huippu paikka, ja entistä paikkaa parempi palkka.

Rohkea veto, pakko arvostaa.

Itse en kehtaisi/ jaksaisi enää kolmekymppisenä mennä Mäkkäriin töihin, en kertakaikkiaan. Vuorotyötä vielä. Mutta onneksi ei tarvitsekaan. Hyvä, että on kuitenkin ihmisiä, jotka kehtaa ja jaksaa, jonkunhan nekin työt on tehtävä:)

Ihana piilov****u. :)

Joo, kuulosti varmaan vittuilulta, mut ei oikeasti ollut tarkoitus. Sanoin vain rehellisesti sen mitä ajattelin tuosta.

Mä en itse kehtaisi mennä tässä iässä Mäkkäriin, mua hävettäisi olla siellä, tuntisin epäonnistuneeni. Enkä pystyisi vuorotyöhön. Palkkakaan ei kummoinen ole ja työkaverit paljon nuorempia. Mut nää on vain mun ajatuksia omista lähtökohdistani. Näin ajattelisin itsestäni Mäkkärin kassalla.

Ja sitten taas oikeasti arvostan, että joku on erilainen kuin minä ja haluaa tuota työtä tehdä, sillä jonkunhan ne työt on tehtävä. Hän ajattelee ja kokee asian eri tavalla ja hyvä niin. Jos kaikki haluaisivat olla hyväpalkkaisessa ja siistissä työssä, eihän se niinkään toimisi ja itsekin joutuisi kilpailemaan töistä enemmän. Onneksi on niitä, jotka ei halua. Mä en hänestä ajattele mitään pahaa, olen vain onnellinen, että itse ei tarvitse käydä kuin asiakkaana.

En ole tämä mäkkärityöntekjiä ja ymärrän ettei ollut tarkoitus piiloilkeillä mutta ihan vinkkinä, että jos sanoo muka miten arvostaa toisen työtä ja samalla kuitenkin kertoo kuinka itse ei kehtaisi tehdä kyseistä työtä ja onneksi ei tarvitsekaan niin tämä lauselma vähän niin kuin kumoaa ensimmäisen. 

Opiskelu kannattaa aina! kirjoitti:

Mene ihmeessä opiskelemaan, 35 v on vielä nuori. Minulla kavereita 50+ jotka opiskelevat kolmatta ammattiaan. 

Täällä viiskymppinen alanvaihtaja-opiskelija. :-) Kymmenen vuoden kuluttua olet jokatapauksessa 45-vuotias. Ero nykyiseen voi olla siinä, että silloin sinulla on tutkinto, mikä nyt puuttuu. 

Mina ihmetyttää lähinnä ihmisten, jolla ei itsellä ole koulutusta, tuomitsevat suhtautuminen toisiin joilla ei ole koulutusta.

Tällöin on saavutti typeryyden syntysijoille.

Oikeasti joku laitosapulainen voi tuhahdella toisen koulujakäymättönyydelle.

Ei aukene idea tässä tapauksessa. Miksi ei itse kouluttautunut?

Ja kyllä tällaisia ihmisiä on. Hellä on usein lapset jotka opiskelleet. Jotenkin he kuvittelevat lastensa kautta jotenkin olevan erikoisasemassa josta solvata kouluttamattomia.

Tekisi mieli sanoa hus opiskelemaan siitä.