Ulkomaalainen puoliso ja kielitaidottomat omat vanhemmat

Tulkkaamalla, ja kumpikin osapuoli, siis sekä vanhemmat että mies, opettelee yhteistä kieltä. Keskustelu on iloinen sekamelska elekieltä ja sanoja eri kielistä.

Minä olen se ulkomaalainen puoliso joka menee kielitaidottomien luo vieraaksi. Tapasin kumppanini vanhemmat ensimmäistä kertaa pari kk sitten, ja vaikka kielimuuria olikin hänen vanhempansa eivät olisi voineet minua lämpimämmin ja sydämellisemmin kohdella. Elekieli ja ahkera tulkkaus auttoi, kumppanini isä osasi myös joitain sanoja englanniksi. Ei siinä pitkiä keskusteluja juuri minun kanssani käyty (koko perhe koolla, miehen sisarukset puolisoineen ja lapsineen) mutta koko ajan oli huomioitu olo.

Kuulostaa siltä että vanhempasi ovat sinulle tärkeitä, joten uskon että se että sinä olet myös heille tärkeä on se ratkaiseva juju. He haluavat ihan varmasti tutustua rakkaaseesi, mutta pitää melkeinpä hyväksyä se ettei syviä, pitkällisiä tai täysin spontaaneja keskusteluja synny. Ole kuitenkin iloinen että veljelläsi on mahdollisuus tuntea se ihminen jonka olet omaksesi valinnut, se on varmasti heille molemmille mieluinen asia.

Tsemppiä, nämä on jänniä ja suloisia aikoja! :)

Mies opettelee suomea.

Minkäikäisiä ne vqnhempasi oikein ovat??

Mulla ei ole kyseessä kumppani, mutta aikanaan toin kaverin meidän mökille. Kaveri oli espanjalainen ja mummini ei puhunut mitään muuta kuin suomea.

Jännitin ja kerroin vasta ihan viime tingassa että kaveri ei sitten puhu suomea. Mummi siihen totesi, että "no, minä puhun kuitenkin suomea kun en muuta osaa".

Näillä kahdella synkkasi tosi hyvin. kaveri oli tosin asunut Suomessa silloin jo useita kuukausia ja osasi kieltä vähän ja halusi oppiakin. Mummi selitti ummet ja lammet, hitaasti ja selkeästi. Yhteinen sävel löytyi puutarhasta ja kasvimaasta. Elekieli, tulkkaus ja ihan vaan hiljainen yhteisymmärrys. Kaveri sanoi että oppi sen viikonlopun aikana enemmän suomea kuin koko aikana yhteensä.

Sittemmin tämä kaveri oppi suomen ihan loistavasti ja oli mummin kanssa tekemisissä aina mummini kuolemaan saakka.

Olen ollut naimisissa britin kanssa kohta 15vuotta enkä vieläkään osaa niin hyvin englantia, että osaisin ilmaista sillä itseäni täydellisesti. Miksi ihmeessä sinun vanhempiesi pitäisi pystyä spontaaniin keskusteluun henkilön kanssa, joka ei vaivaudu opiskelemaan suomea?

Tulkkaamalla. Hyvät keskustelut on ollut vanhempieni ja miehen välillä. Kädet ja eleet myös mukaan. Isäni harrastaa kilpa-ammuntaa ja niin vain opetti vävypojalleen ammuntaharrastuksen alkeet. Siinä ei tarvinnut edes pahemmin tulkata. Suomean puhui ja toinen kuunteli sujuvasti vaikka ei mitään sanoista ymmärtänyt. 

Mitäs läksit

Turhaan huolehdit etukäteen. Kun menin Italiaan mieheni perheen luokse ensimmäistä kertaa, ihan hyvin meni vaikka ei ollut yhteistä kieltä. Tutustuin koko sukuun kerralla. Hirveästi kysymyksiä, mutta mieheni tulkkauksen avulla selvittiin. Oli tosi mukavaa ja hauskaa.