Muita meikittömiä naisia

Minä en meikkaa. Ei siksi, etteikö olisi aikaa tai rahaa siihen, vaan koska en halua. Iho on hyvässä kunnossa ja meikki tuntuu vain ylimääräiseltä rasitteelta....Olen siis yli 35v jo kuitenkin. Jos joku meikittömyyden takia ei halua olla kanssani tekemisissä, niin olen valmis kestämään sen menetyksen.

Olen ollut meikitön koko ikäni, nyt olen jo +50. Nuorena en ollut kiinnostunut meikkaamisesta, ajattelin, että alan sitten vanhempana meikata. Sitä aikaa ei koskaan tullut. Kyse ei ole siitä, ettei olisi rahaa meikkeihin. En vaan jaksa käyttää aikaa meikkaamiseen ja taas meikkien putsaamiseen pois illalla. Minulla on hyvä iho, hyvät, paksut hiukset, olen normaalipainoinen ja terve. Pystyn menemään joka paikkaan ilmna meikkiä, itsetuntoni ei ole meikkaamisesta kiinni. Ai niin, tekihän ystävi minulle kevyen meikin omiin häihini.

Nämä antavat mulle uskoa että luonnollisuus on sittenkin ok. T. epävarma ap

Olen 40+, muuten just sama vastaus kuin numerolla 2.😊 Meikkiä ollut omissa häissä, juhliin laitan joskus ripsaria ja huulikiiltoa.

Minä olen 50+ enkä meikkaa. Monet ovat jo kymmenien vuosien ajan sanoneet, että näytän ikäistäni nuoremmalts. Ehkä niin... Hyvä iho, ei juurikaan ryppyjä, hyvät hiukset, iloinen ilme. En tarvitse muuta meikkiä :)

Ainakin miehet tykkää :)

En nyt ole täysin meikitön, mutta arkena en meikkaa, viikoloputkin menevät pääsääntöisesti ilman, jos ei ole muuta menoa, kuin kaupassakäynti. Illanistujaisiin meikkaan, koska rakastan meikkaamista. En meikkaa näyttääkseni hyvältä, vaan tahdon että ihmiset näkee, että osaan meikata hienojakin meikkejä. Olen 23.v, mutta ei tulisi mieleenkään rasittaa ihoa päivittäin, ei edes viikoittain. Olen vielä keittiötyössä, jolloin meikki ja kosteus tukkisi koko kuontalon.

6 jatkaa... Mummoni ei ole myöskään meikannut koskaan, se ihon kimmoisuus ja pehmeys on uskomatonta. Olen aina ollut kateellinen hänen iholleen, mikä myöskin on vaikuttanut meikkaamiseeni. 20-vuotiaaksi asti meikkasin epävarmuuttani päivittäin, kunnes tajusin, että meikitön minä, on se ihminen mitä olen. Voisin muuttaa itseni toiseksi päivittäin ja piiloutua meikin taakse, mutta miksi? Otin samalla 2 kasvojani "koristanutta" lävistystä pois. Tahdon olla aito.

Meikkaaminen ei poissulje itsestään huolehtimista mitenkään.

Mutta on erittäin tyhmää elää vain lastensa kautta, se kostautuu aikanaan, joten kannattaa opetella elää toisin. Eivät lapsetkaan aikuisina arvosta sitä, että teit kaiken vain heitä varten, elleivät ole narsisteja. Terveet ihmiset eivät sitä arvoista. Tiedän sen liiankin hyvin.

Kakkosen kirjoittaja! Kuin omalta näppikseltä, ikäkik melkein täsmää, tänä vuonna 50v. Viimeksi meikattuna omissa häissä, meikkejä omaan, mutta en ole tullut opetelleeksi. Kasvot rasvoittuvat todella herkästi, mahtaisi pakkelit rapista alas aikaa myöten..

En käytä enää. Käytin nuorempana meikkiä lähes päivittäin, mutta sitäkin kevyesti. Minun piirteet eivät kestä meikkiä ja näytän meikattuna helposti vanhemmalta. Huulipuna on ehkä ainut, mitä useammin käytän sillä ne ovat todella värittömät. Pelkkä huulipuna antaa kasvoille meikatun ilmeen, vaikka yhtään sivellinvetoa ei muuten kasvoissa ole.

Eikös tää meikkaaminen ja sen tavanomaisuus/erikoisuus oo paljon kiinni siitä millaisissa paikoissa liikkuu? Esim. joillain työpaikoilla joilla tehdään vaikkapa asiakaspalvelutyötä, monet naiset meikkaavat jonkin verran ja vähemmistö varmaan on kokonaan ilman meikkejä. Itse taas teen eläintenhoitotyötä ja vähän luulen että niihin hommiin ei meikkaa kukaan aikuinen nainen. Mä en oo koskaan opetellut kunnolla naamaani maalaamaan, joskus kaupunkiin lähtiessä voin laittaa meikkivoidetta, ripsiväriä ja kevyesti huulipunaa mutta vaikkapa kunnollista silmämeikkiä en osaa tehdä, saati sitten jotain varjostuksia, korostuksia yms.

Itse olen maitotilan emäntä ja minulla on tapana meikata arkenakin. Pidän sellaisesta luonnollisesta meikistä että näyttää huolitellulta. Se että on karjatilallinen ei minusta tarkoita että sen pitäisi näkyä ja haista monen metrin päähän kun ihmisten ilmoilla liikkuu.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen maitotilan emäntä ja minulla on tapana meikata arkenakin. Pidän sellaisesta luonnollisesta meikistä että näyttää huolitellulta. Se että on karjatilallinen ei minusta tarkoita että sen pitäisi näkyä ja haista monen metrin päähän kun ihmisten ilmoilla liikkuu.

Sisäinen kauneutesi ainakin näyttää hehkuvan tänne saakka. Ihan kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa: päivittäinen meikkaaminen tai täysi henkilökohtaisen hygienian laiminlyöminen.

Nuorempana meikkasin paljon ja paksusti. Ehostaminen sinäänsä oli ihan mukavaa, mutta sen poispeseminen työlästä ja ikävää ja muutenkin iho vaati raskaan meikin jälkeen enempi hoitamista. Ja kuitenkin oli pakko meikata, kun ei kehdannut edes roskapussia viedä naturellina.

Luovuin meikeistä eräänä työaamuna, kun valitksin aikaisemman aamuherätyksen takia nukkua pidempään, paljon pidempään :) Töissä oli vähän hankala olo, mutta pian sainkin päivän mittaan useita kehuja "nuorekkaasta" ulkonäöstä...Siis varsinkin miespuolisilta asiakkailta. Se tuntu niin epäuskottavalta, mutta samalla niin hyvältä, että päätin jatkaa. Nyt ikää on 37 ja edelleen luullaan 10-15 v nuoremmaksi.

Meikkaamiseen käytetyn ajan lisäksi olen säästänyt myös huomattavia summia rahaa.

MUTTA: en ole täysin meikitön vieläkään, koska omaan erittäin nopeasti rasvoittuvan naaman, käytän kevyttä puuteria tasaamaan couperosaa ja rasvaisuutta.

Olin lähes meikittä 35-vuotiaaksi, iho oli sileä ja ripset pitkät ja tummat joten ei tuntunut mielekkäältä eikä kiinnostanut rnkä jaksanut. Sitten hormonitoiminta meni jotenkin sekaisin ja iho huononi radikaalisti (ehkä varhaista vaihdevuotta pukkasi, mitään e-pillereitä en ole koskaan syönyt) ja oli pakko alkaa meikata. Mitään paksua kerrosta en vieläkään laita, vaan vain sen verran että ihon saa suht tasaiseksi.

Rohkeita naisia ne, jotka uskaltaa liikkua ihmisten ilmoilla ilman meikkiä :)

Itsellä enimmäkseen käytössä vain kulmakynä sekä kevyttä peitevoidetta.

Minulla on meikittömiä päiviä, mutta oikeastaan vain vapaalla. Töihin tai muihin menoihin on niin tottunut meikkaamaan kevyesti, että ilman tuntuu ”alastomalta”. Kauppaan ja lenkille selviää hienosti ihan ilman tuskaa meikittä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että kaikki rahat menevät lasten asioihin ja itse olen jättänyt omat hankinnat minimiin. Vanhat vaatteet. Meikkaamaan en edes ole oppinut ja nyt kun ikää tulee, mietinkin olenko ainoa nainen joka tuolla ilman meikkejä kulkee? Olisi ihanaa olla mukana jossain muuttumisleikissä ja saada vinkkejä ihan itsestä huolehtimiseen ettei aina eläisi vain lasten kautta vaan näyttäisi ihan Naiseltakin joskus.

En meikkaa ja koen silti näyttäväni naiselta. Ei se naisellisuutta poista vaikkei käytä aikaa ja rahaa meikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen maitotilan emäntä ja minulla on tapana meikata arkenakin. Pidän sellaisesta luonnollisesta meikistä että näyttää huolitellulta. Se että on karjatilallinen ei minusta tarkoita että sen pitäisi näkyä ja haista monen metrin päähän kun ihmisten ilmoilla liikkuu.

Ihan vaan tiedoksesi ystävä hyvä, kyllä sinä vaan haiset säilörehulta ja lehmänpaskalta. Itse sitä ei huomaa. Olen karjatilalta itse, enkä sitä hajua kotona huomannut itse. Muutin Helsinkiin opiskelemaan ja pikkuhiljaa tajusin, että kaikki tavarat, jotka kotoa toin tai edes oli viikonloppuna kotona mukana haisi vaikkein edes käynyt navetassa tai eläinten luona. Ihan siellä talossa käyminen riittää. Sori vaan. Nykyisinkin esim kaupoilla tunnistaa karjatilalliset hajusta. Itse olen lehmän hajuun tottunut, mutta sika ja kanapaikoista tulevat haisevat vielä pahemmilta.

En meikkaa, enkä ole koskaan meikannut. Joskus nuorempana olen ottanut kestovärjäyksiä ripsiin ja kulmakarvat laitattanut. Nykyisin en vaivaudu siihenkään.