Opiskelu vs. vauva?

Jos et aio opiskella varmasti työllistävää alaa niin lapset joko ennen opiskelua vakityöpaikassa tai sitten vasta vuosien päästä kun on opiskelut hoidettu ja työkokemustakin saatu. Muuten voi käydä huonosti äitiyslomien jälkeen, nähty useamman opiskelukaverin kanssa.

Jatka vakihommassa ja tee lapsi nyt. Äitiysloman jälkeen mietit haluatko jatkaa töissäsi vai lähdetkö opiskelemaan.

Joskus elämä ei mene niin kuin kaavailee. Miksi pitäisi saada se lapsi alle 30-vuotiaana, jonkin ideaalin takia? Jos haluat opiskella, se on investointi pitkälle tulevaisuuteen. Äitiyskin voi olla palkitsevaa, mutta jos sitä voi lykätä, miksi et ensin toteuttaisi asiat mitkä haluat oikeasti toteuttaa? Muutama vuosi sinne tai tänne, kyllä ne lapset ehtii hankkia.

Sitä paitsi monet hankkivat lapsia opiskelujen ohessakin.

Lapsen tulo ei ole mikään itsestäänselvyys. Toki voit suunnitella, että hankit lapset silloin ja silloin, mutta ei se kaikilla toteudu niin. Mieti myös sitä vaihtoehtoa, että lasten saamiseen voi kulua vuosia.

t. yksi jonka piti opiskella lastenhoidon ohella, mutta on piakkoin jo valmistumassa eikä lasta ole vieläkään maailmassa. Molempien projektien eteen tehty työtä samanaikaisesti.

Ehkä en ole paras ihminen kommentoimaan lapsettomana. Mutta vuodet menee yllättävän nopeaan, jos nyt alatte hankkimaan lasta ja se heti onnistuisikin niin luultavasti siinä vauva-arjessa haluaa ja pystyy keskittymään vain siihen. Sitten muutama vuosi menee siivillä ja aletaan miettimään toista lasta, jos sekin tulee nopealla aikataulla niin helposti siinä on mennyt jo vuosia. Riippuen toki mitä alaa ajattelit mutta ei se opiskelemaan pääsykään mitkään itsestäänselvyys ole ja pääsykriteerit voivat olla silloin erilaiset ja enää ei otetakaan kuin pelkkiä suoraan toiselta asteelta tulevia. Ei välttämättä myöskään  helpoin homma olla taaperon/taaperoiden äiti ja opiskelija. Lähempänä neljääkymppiä valmistuminen on kuitenkin eri asia kuin kolmekymppisenä, vaikka työurat nykyään pitkiä onkin.

Mutta teet just niin kuin teidän tilanteellene on parasta, etteköhän sen ihan itse tiedä. :)

Vierailija kirjoitti:

Jatka vakihommassa ja tee lapsi nyt. Äitiysloman jälkeen mietit haluatko jatkaa töissäsi vai lähdetkö opiskelemaan.

Minä olen samaa mieltä. Jos nyt tilanne on sopiva niin siitä vaan yrittämään :) sinulla on kumminkin työpaikka ja siitä saat varmasti jäädä huoletta äitiyslomalle. Sen jälkeen tosiaan kannattaa vasta miettiä tulevia töitä/opiskelua.

Itse miettisin, kumpi on loppuelämän kannalta minulle kriittisempi: lapset vai uusi työpaikka. Kumpi on sellainen, joka jää harmittamaan enemmän, jos jää toteutumatta? Siihen panostaisin ensimmäiseksi, jos samanaikainen panostus ei ole mahdollista. Pystynkö elämään lopun ikäni onnellisena, jos lasten hankinta epäonnistuukin myöhemmin? Pystynkö elämään lopun ikäni onnellisena, jos uudelleenopiskelu epäonnistuukin myöhemmin?

Mitä lähdet opiskelemaan? Onko alalla paljon läsnäolopakkoa ja harjoittelua?

Oma tuttavapariskuntani sai lapsen miehen ollessa vuorotyössä ja naisen opiskellessa. Kuulemma se muksu hoitui melko kivasti siinä, sillä naisen opinnot olivat melko vapaamuotoiset. Opinnot viivästyivät vain puolella vuodella ja kun lapsi meni vuoden ikäisenä päiväkotiin oli tarhapäivät melko lyhyet. Miehen vuorotyön ja naisen opintojen ansiosta oli siis mahdollista "joustaa".

Mutta tämä ei tosiaan toimi jos opinnot eivät ole joustavat.

Riippuu opinnoista, mutta luultavasti ne sujuvat lapsenkin kanssa. Jos tulisit nyt raskaaksi, pitäisit äitiysloman ja aloittaisit sitten opinnot. Se voi toki olla taloudellisesti haastavaa. Joka tapauksessa lapsi lienee parempi ennen opintoja tai niiden aikana kuin heti opintojen jälkeen, koska opintojen jälkeen kannattaa keskittyä hetki uraan. Mutta jos aloitat nyt opinnot ja teet pari vuotta töitä, alat olla jo hieman vanha äidiksi, ei mitenkään mahdotonta, mutta voi olla vaikeampi tulla raskaaksi.

Komppaan edellistä. Selvitä, voisiko alaasi opiskella monimuotona, jolloin kursseja voi suorittaa etänä tai iltapainotteisesti. Näin onnistuu opiskelu ja äitiys samaan aikaan.

Itselle opiskelu hoitovapaalla on osoittautunut todella hyväksi ratkaisuksi. Saan siitä hyvää vastapainoa lastenhoidolle ja pää tuulettuu. Isona plussana on myös se, että rahaa ei kulu turhaan, kun kaiken liikenevän luppoaja käyttää opintoihin eikä esim. kahviloissa / kaupungilla / kaupoilla maleksimiseen.

Opiskele sitten kun laitat lapsen päiväkotiin.

Samoillla linjoilla edellisten kanssa. Ala samoin tein lapsen tekoon ja mieti opiskelua sitten myöhemmin. Lapsen kanssa onnistuu opiskelu aivan mainiosti ja motivaatio opiskeluun voi olla vielä suurempi kuin ennen äitiyttä. Itse aloitin amk-opinnot kun lapsi oli 1,5-vuotias ja jouluna häämöttää palkinto kun saan paperit käteen. Opinnot joustavat kivasti verrattuna työelämään ja on ollut paljon vapaa-aikaa olla ihan vaan kotosalla lapsen kanssa (itselläni päivätoteutuspainotteinen monimuoto-opiskelu). Toki on vaatinut mieheltä runsaasti vastuunottoa lapsesta (mikä tietysti pitäisi olla ihan oletus muutenkin), jotta olen saanut iltaisin ja viikonloppuisin tehdä tehtäviä ja lukea tentteihin.

Itselläni oli tuo sama tilanne muutama vuosi sitten. Hain amk:n nähdäkseni että pääsisinkö edes sisään. No pääsinhän minä, mutta päätin silti tehdä lapset ensin. Ikää kun oli jo yli 30. Ja oli tosi hyvä ratkaisu. Olin tosi sairas raskausajat ja ihan ihan uupunut vauva-ajat, joten niinä aikoina en olisi pystynyt opiskelemaan. Synnytin lapset kahden vuoden välein, ja nyt sitten treenaan matematiikkaa pääsykokeita varten. Opiskeluajoista on niin paljon aikaa että päätin aloittaa ajoissa kertaamisen. Ensi vuoden kevään yhteishaussa aion hakea monimuoto koulutukseen, jotta lapsille ei tulisi niin pitkiä tarhapäiviä, ja ehtisin opiskella silloin kun lapset on hoidossa. Sitten voin toivottavasti viettää illat ja viikonloput lasten kanssa niin kuin muutkin työssä käyvät vanhemmat.

Itse tulin raskaaksi opiskellessani toista lukukautta amk:ssa.

Lapsettomuustausta, miltein kolmeen vuoteen ei ollut ollut ehkäisyä, eikä mitään tapahtunut. Sitten yllättäen tulinkin raskaaksi.

Opinnot eteni raskausaikana hyvin, olin ekassa harkassa kun tein positiivisen testin. Syksyllä jatkoin normaalisti, helpohkon raskauden takia jaksoin onneksi hyvin ja vikoja juttuja hoitelin koululla vielä n. 2 viikkoa ennen laskettua aikaa.

Lapsen synnyttyä olin pois yhden lukukauden, sitten palasin hoitamaan kursseja vauhdilla pois alta ja seuraavan harkankin. Oppari valmistui harkan jälkeen, siinä ohessa vikat pakolliset kurssit.

Nyt päätin vähän hidastaa tahtia, kun jäljellä on enää vika harkka. Pidän lapsen kotona vielä yhden kauden ja päikkyyn vasta syksyllä. Nyt teen miehen vapaapäivänä alani keikkatyötä, syksyllä sitten viimeinen harjoittelu. Kun lapsi täyttää kolme, niin olen valmis :)

Eli onnistuu näinkin, vaikkakin vaatii tietty itsekuria ja toisinaan pitkiä päiviä.

Ei opiskelu ja vauva sulje toisiaan pois. Hakisin ilman muuta opintoihin ja vauvaa voi alkaa yrittää, kun siltä tuntuu. Tärppää sitten, kun tärppää.

Kannattaa roikkua siellä työpaikassa.

Pyri opiskelemaan ja hae aikuiskoulutustukea ekaan 15 kuukauteen.

Kiitos vastauksista. Tuntuu, että ne auttoivat vähän selkeyttämään omia ajatuksia :) 

Hmm, aika vaikea. Ehkä lapsi ensin, sitten opiskelemaan. Olet nimittäin juuri siinä iässä, että työnantaja katsoo, että jäät kohta äitiyslomalle, sitten kun sulla on jo lapsi tehtynä, tää ongelma on poistunut. Ainoa vaan, että sulla voi tulla matkalla suunnitelmiin muutoksia.

Lapsia heti kun saat, opiskella voi melkein kokonaan verkon välityksellä. Opiskella voi milloin vaan, mutta lapsia ei saa milloin vaan. Jos jäät miettimään, tilaisuutesi voi mennä ohi. Mulla 3 tutkintoa, kaikki äiti-ihmisenä opiskeltu. Opiskelut ja lasten kanssa olemisen pystyy yhdistämään.

Opiskele. On helpompi elää, kun ei ole lapsia. Opiskele ja hanki sellainen elämä, mistä pidät. Sitten huomaat, ettei lapsia tarvitsekaan hankkia. Nauti elämästäsi, et tarvitse siihen lapsia.