Onko itsemurha rohkea teko vai pelkurin

Väsyneen ja toivottoman ihmisen teko.

Pelkurin.Rohkea katsoisi vielä huomisenkin eikä luovuttaisi.

onhan se tavallaan aika rohkeaa uskaltaa tehdä niin lopullinen ratkaisu. Toisaalta on pelkuruutta olla katsomatta saamiaan kortteja loppuun asti.

Ei kumpikaan. Se on äärimmäinen ratkaisu toivottomalta tuntuvassa tilanteessa.

epätoivoisen ja näköalattoman

Nyt viimepäivinä on kuolo korjannut monta ihmistä.

Onko hyvä asia jos puhelin toimii?

Puhelimeni koodattiin rikkinäiseksi kerran. Yritäppäs uudestaan mulkero!

Mielestäni riippuu siitä, miksi... Hyvin usein itsemurha on peruuttamaton tapahtuma... Itse toki "pääsee" pois, mutta muut, kuten vanhemmat/sisarukset/sukulaiset/ ystävät/tuttavat/kaverit voivat asiasta joutua "kärsimään" pitkäänkin, eli...

Joskus tääläkin ihmettelin sitä, että saattohoidossa on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat jatkaa edes päivän, ja sitten on näitä "terveitä", jotka päättävät lopettaa kesken...

Eihän toki kenenkään "terveen" pitäisi edes pohtia moista, vaan apua pitäisi olla helposti saatavilla...

Minulla itsetuhoisuus liittyy ainakin väsymykseen ja häpeään. Mielenterveysongelmat yhdistettynä pitkäaikaistyöttömyyteen aiheuttaa suunnattoman pahan olon. En vain tunne itseäni riittävän arvokkaaksi elääkseni. Pelkästään kaupassa käyminen saattaa hävettää.

Tämä on menestyjien maailma, ja kun on itse tippunut kärryiltä, niin itsemurha tuntuu ainoalta ratkaisulta. Ei minulle vain ole täällä paikkaa.

Se nyt on selvää, että tulevaisuudessa minunlaisiani halveksitaan ja kuritetaan vain enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Nyt viimepäivinä on kuolo korjannut monta ihmistä.

Niinpä, eipä tänne kovinkaan moni ole jäänyt, kaikki ovat viimeistään vuorollaan joutuneet "lähtemään".

Rohkea. Kaikkihan kuolemaa pelkää, sitä hetkeä kun henki lähtee, että miltä se tuntuu. Tuskin moni selvinpäin sitä tekee, kun ei uskalla kännissäkään.

Sanoisin, että oma itsemurha on paljon rohkeampi teko kuin esim. itsensä sisäinen ja lopulta fyysinen tappaminen kymmeniä vuosia kestävällä juomisella ja tekemättömyydellä sekä itsensä turruttamisella. Rohkein teko on tietysti ottaa itsestä niskasta kiinni ja yrittää tehdä asioita, jotka tekevät pitkällä tähtäimellä onnelliseksi tai edes vähemmän onnettomammaksi. 

Riippuu tilanteesta.

Lopullisesti sairaan ihmisen itsemurha voi olla helpotus kaikille. Kannatan eutanasiaa.

Mielenterveydellisten ongelmien tai vaikka addiktiivisen kanssa kamppailevan itsemurha on todella sääli ja yksi isoista epäkohdista hyvinvointiyhteiskunnassa.

Terveen ihmisen itsemurhaa on vaikeampi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta on pelkuruutta olla katsomatta saamiaan kortteja loppuun asti.

Höpöhöpö. Elämä on kuin monopolipeli. Ekan vartin jälkeen on selvää kuka voittaa ja kuka häviää ja loppu vain pakkopullaa kohti vääjäämätöntä

Sairastuneen ihmisen teko. Muuta siitä ei voi päätellä.

Monessa tapauksessa ei ole kyse mistään 'pelkuruudesta' tai 'rohkeudesta' vaan jostain vain  niin pahasta olosta henkisesti, että mitta on kertakaikkiaan tullut ko. ihmisen mielestä lopullisesti täyteen, eikä jaksa enää yhtään  mitään ja halu on vain pois tästä kaikesta .

Syynä voi toki olla myös joku ihan fyysinen kuolemansairaus.

En kuitenkaan  menisi ketään ratkaisustaan tuomitsemaan tai sitä edes arvostelemaan, sillä turhaahan se jo on siinä vaiheessa joka tapauksessa.

Mielestäni rohkean.

geenivirheen seuraus

Ainakin se on toivoton teko ja väärä valinta. Käytännössä se on varmaan aika usein ahdistuneen ihmisen harkitsematon teko eikä niinkään rationaalisen pohdinnan seurausta.

Joskushan kuulee sanottavan "minulla ei ollut rohkeutta itsemurhan tekemiseen" ja ymmärrän kyllä mitä sillä tarkoitetaan, mutta en silti tuossa yhteydessä välttämättä käyttäisi sanaa rohkeus.

En näe rohkeutta siinä että ei uskalla elää.