Olen epäonnistunut äitinä

?

Korjaamalla asiat.

Miten olet möhlinyt?

Välittääkö väkesi kuitenkin sinusta?

Mitä ne teidän huutoriidat koskevat ja miksi?

Osaatko objektiivisesti miettiä äitiyttäsi, oletko oikeasti epäonnistunut. Mihin perustat väitteesi, että olet epäonnistunut? Riitojen jälkeen on helposti olo, että täysin epäonnistunut.

Raivostuin pikkuasiasta ja kävin käsiksi. Voisin kuolla. Kaikki meni liian pitkälle. On parempi lopettaa äitiys, koska olen niin paha kuin vain voi olla. Nyt toivon hartaasti ja sydämeni pohjasta, että lapseni selviytyisi pahasta kodista ja äidistä. Selviytyisi ja saisi tulevaisuudessa paremman elämän. Minä voin mennä jo pois. Turha tapaus.

Et ole epäonnistunut. Tyttäret voivat olla vaikeita.  Älä syytä itseäsi. Jos perhedynamiikkaan on tähän asti kuulunut sinun syyllistämisesi, niin se loppuu nyt. Tulevaisuudessa kaikki voi olla toisin. Tai jos ei ole, niin et sittenkään ole epäonnistunut. Tuli  mieleen sekin, että mistä ne hankalat miniät tulevat. Samat , hankalat tytöt. Tee itsenäisiä ratkaisuja omassa elämässäsi, olet arvokas. Mies ja tytär kunnioittakoon sinua. Sen pohjalta kanssakäyminen. Et ole vastuussa toisten aikuisten ihmisten elämästä. Vaan sinulla on oikeus omaan, onnelliseen elämään, miten itse sen harkitsetkin.

Ymmärrän nyt, miksi lapsia huostaanotetaan. Heidät pelastetaan vanhemmiltaan, jotka ovat pahoja, ja jotka aiheuttavat paljon tuskaa ja pahaa mieltä lapsilleen. Onneksi lapsia huostaanotetaan. Tytär onneksi muuttaa pian omilleen. Minä koetan elää niin, että kestän syyllisyyteni ja taakan, jonka olen itse aiheuttanut. Yritän kestää siis aiheuttamani tilanteen. Vaikeaa se on, koska kadun syvästi kaikkea pahaa mieltä, mitä olen aiheuttanut. Aina kaikki tilanteet lähtevät minusta. Syyllinen: minä. Syypää kaikkeen: minä. Riidan aloittaja: minä, jne.

Hummhummhumm. Teineillä on harvoin hyvää suhdetta vanhempiin, vaan usein tulee riitoja. Lapsiin ei kuitenkaan voi käydä käsiksi. Sinun täytyy mennä hoitoon. Sen jälkeen lapset voivat taas tulla luoksesi.

Oletko miettinyt keskusteluavun hakemista? Kirjoituksistasi tulee olo, että tarvitsisit apua. Kun saisit apua ja olosi helpottuisi, pystyisit käymään asioita lävitse tyttäresi kanssa ilman että pidät itseäsi automaattisesti syyllisenä kaikkeen.

Kivikissatyypin alter ego.

Oot heittäytynyt varsinaiseksi marttyyriksi. Mieti ihan rehellisesti, millainen äiti olet ollut lapsellesi. Tytär varmasti haluaisi läheisen ja luotettavan äidin. Sulla itselläsi on vastuu omista tekemistäsi. Jos oikeasti kadut tekemisiäsi ja haluat vielä korjata välisi lapsesi kanssa, se vaatii sulta omien virheidesi myöntämistä itsellesi ja lapsellesi, sekä käytöksesi muuttamista. Muuten on turha jatkaa valittamista ja uhriutumista.

No voi. Kolmen jo aikuisen tyttären äitinä tiedän yhteenottojen jälkeisen epätoivon. Kyllä ne välit paranee, kun nuori muuttaa omilleen. Me ei ikinä käsiksi käyty, mutta huudettiin kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän nyt, miksi lapsia huostaanotetaan. Heidät pelastetaan vanhemmiltaan, jotka ovat pahoja, ja jotka aiheuttavat paljon tuskaa ja pahaa mieltä lapsilleen. Onneksi lapsia huostaanotetaan. Tytär onneksi muuttaa pian omilleen. Minä koetan elää niin, että kestän syyllisyyteni ja taakan, jonka olen itse aiheuttanut. Yritän kestää siis aiheuttamani tilanteen. Vaikeaa se on, koska kadun syvästi kaikkea pahaa mieltä, mitä olen aiheuttanut. Aina kaikki tilanteet lähtevät minusta. Syyllinen: minä. Syypää kaikkeen: minä. Riidan aloittaja: minä, jne.

Luovu tuollaisesta marttyriasenteesta, se ei ainakaan tee lapselle hyvää. Ja tietenkään ei saa käydä käsiksi. Olet tehnyt väärin, pyydä anteeksi, hanki apua ja sano lapsellesi että et tee sitä enää ikinä toiste, että yritätte jatkaa normaalia elämää.

Pyydä anteeksi ja kerro olevasi tietoinen omasta osuudestasi vaikeuksiin. Kerro että toivot kaikkea hyvää tyttärellesi vaikka et aina sitä osaisi oikealla tavalla näyttää. Vaikka hän ei heti tulisi vastaan sanat painuvat mieleen kuitenkin. Yritä jatkossa olla tietoisesti sellainen äiti joka haluaisit olla. Luultavasti pystyt tekemään paljon myös avioliittosi korjaamiseksi kun olet noin valmis itse katsomaan peiliin. Älä nyt ainakaan luovuta! Pohjalta ainoa tie on ylöspäin! Jonakin päivänä sinulla on luultavasti lapsenlapsia. Olisi sääli jos siivoat itsesi ulos heidän elämästään. Niin, ja hae rohkeasti itsellesi keskusteluapua. Saat asioihin perspektiiviä ja turhaa syyllisyyttä harteiltasi. Ehkä opit uusia toimivampia käyttäytymismallejakin.

Ap:lla on selvä persoonallisuushäiriö, veikkaan että epävakaa persoonallisuushäiriö, naisilla yllättävän yleinen. Toi vihaisena kontrollin menettäminen, ja dramaattinen itseinho vaikuttaisi siltä.

Koita hakeutua hoitoon, elämänlaatusi paranee merkittävästi. Epävakaata pystytään hoitamaan ihan tietyn, sitä varten kehitetyn terapian avulla, jonka nimeä en nyt valitettavsti muista.

Sinulla on itseään etsivä nuori, hän tahtoo koittaa omia rajojaan ja kokea omaa elämää. Et ole epäonnistunut missään. Joillakin nuoruus on vaan vaikeampaa, kuin toisille.

pyydä joku tyyppi sinne ja pidätte kolmisin palaverin ja käytte sen väkvialtahomman läpi ja näin. et olis jotain konkreettista ja jatkatte elämää eteenpäin . hyvin, 

Pahinta, mitä voisit AP nyt tehdä on vaipua itsesääliin ja kadota kuvioista kokonaan. Sinun on edelleen kannettava vastuu lapsestasi, ja minusta parhaiten se onnistuu kun otat nyt vastuun itsestäsi ja tekemisistäsi. Tietysti nuoret ovat omintakeisia, mutta kyllä tuo jatkuva vanhempien riiteleminen, huutaminen ja nyt sinun käsiksi käyminen ajaisivat kenen tahansa nuoren katkeraksi ja oikukkaaksi. Pyydä anteeksi ja hae hoitoa, niinkuin täällä on neuvottu. Äläkä pyydä anteeksi ollen martyyri vaan sinun pitää ottaa vastuuta ja kertoa tyttärellesi, miten aijot korjata tilanteen. Tyttäresi luottamus sinuun on nyt rikkoutunut ja sinun pitää rakentaa uudelleen luottamus ja puheyhteys. Jokin teidän perheessä on nyt pahasti vialla, mutta siihen ei kannata jäädä vellomaan liikaa vaan hae puheapua.

Ja sinä, joka yrität diagnosoida täällä muita, sinulla ei taida olla psykiatrin valtuuksia.

Onko ap humalassa? Ulosanti on just sellasta keski-ikäisen juoppomuijan itsesäälistä mussutusta laskuhumalassa. Pelkkää "minäminäminä"-ruikutusta.