Lue keskustelun säännöt.
Lapsen voi hankkia vain, jos lopettaa elämästä kaiken tärkeän
02.02.2018 |
Niin ihmeellistä, että ihmiset silti hankkivat lapsia.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Lapset OVAT se tärkeä. Suurin osa muusta on toissijaista.
Oma työ, itsensä kehittäminen ja hyvän elämän saaminen ovat tärkeitä. Kahdesta jälkimmäisestä pitää luopua lasten myötä, joskus myös työstä. Myös mielekkäästä arjesta ja vapaa-ajasta pitää luopua kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisiko hieman perusteluita otsikolle. En minä ole luopunut kaikesta tärkeästä vaikka lapsia onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset OVAT se tärkeä. Suurin osa muusta on toissijaista.
Oma työ, itsensä kehittäminen ja hyvän elämän saaminen ovat tärkeitä. Kahdesta jälkimmäisestä pitää luopua lasten myötä, joskus myös työstä. Myös mielekkäästä arjesta ja vapaa-ajasta pitää luopua kokonaan.
Minä olen kehittänyt itseäni yhdellä korkeakoulututkinnolla sitten äidiksi tulemani ja elän nyt elämäni onnellisinta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset OVAT se tärkeä. Suurin osa muusta on toissijaista.
Oma työ, itsensä kehittäminen ja hyvän elämän saaminen ovat tärkeitä. Kahdesta jälkimmäisestä pitää luopua lasten myötä, joskus myös työstä. Myös mielekkäästä arjesta ja vapaa-ajasta pitää luopua kokonaan.
No. Mä olen itse vela, mutta parhaat (naissukupuolta edustavat) ystäväni ovat äitejä alle kouluikäisille lapsille. Toinen on psykologian professori ja toinen joku finanssiguru. Kylläpä vaan molemmat ovat kokopäivätöissä ja harrastavat säännöllisesti urheilua, joogaa, kulttuuria ja tyttöjen iltoja. Kummankin kanssa olen (erikseen) lähdössä tänä vuonna pitkälle viikonloppureissulle Etelä-Eurooppaan ilman lapsia tai puolisoja.
En ole vielä toistaiseksi huomannut, että lasten hankkiminen olisi heidän tapauksessaan saanut heidät luopumaan yhtään mistään (paitsi ehkä myöhään nukkumisesta aamuisin :D).
Jaa. No, lapsettoman hipsterin alepa-kassan mielestä varmaan noin onkin.
Meillä lapset ovat tärkeä asia, jotka tuovat lisämerkitystä elämään. Pidän aika kälysenä elämää, jonka sisällöt tulee jostain "harrastuksista". Jos sinulle on joku hemmetin pelaaminen tai valokuvaus tärkeintä elämässä, niin on todellakin hyvä juttu, että et hanki lapsia. Parempi ehkä pysyä sinkkunakin, mies mokomakin vie aikaa...
Teemme siis miehen kanssa molemmat akateemista asiantuntijatyötä, matkustelemme paljon, harrastamme kieliä ja kummallakin on luottamustehtäviä. Lapsemme ovat silti meille tärkein asia elämässä, hauskaa ja rakasta seuraa, joka avaa silmiä päivittäin näkemään oman elämänpiirin ja maailmankatsomuksen yli, "laatikon ulkopuolelle".
N51, kaksi teiniä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset OVAT se tärkeä. Suurin osa muusta on toissijaista.
Oma työ, itsensä kehittäminen ja hyvän elämän saaminen ovat tärkeitä. Kahdesta jälkimmäisestä pitää luopua lasten myötä, joskus myös työstä. Myös mielekkäästä arjesta ja vapaa-ajasta pitää luopua kokonaan.
Sinulle ei taida olla lapsia. Toki arki muuttuu merkittävästi, varsinkin kun lapset ovat pieniä, mutta eihän sekään vaihe ikuisesti kestä.
Miksi itsensä kehittäminen pitäisi lopettaa? Saisiko tähänkin hieman perusteluita.
Lapset ovat elämä ja tuovat mukanaan onnen, jopa niin suuren ettei niin suurta rakkautta tiennyt olevan.
Aloittaja on todella hukassa mielipiteineen.
Itseään kuuluu kehittää vielä vanhana ihmisenä, ei lapset sitä estä. Hyvä elämä kuuluu perheellisille, enkä minä tunne perheitä joissa työt kuuluu lopettaa kun lapsia syntyy. Päinvastoin perheestä kuuluu hoitaa myös taloudellisesti ja lasten kasvaessa kasvaa myös perheen käyttämä rahasumma mitä esim. sinkkuna tai kahden hengen taloudessa. Lasten muuttaessa kotoa, täysi-ikäisen lapsen huoltaminen päätttyy mutta moni vanhempi tahtoo lasta tukea myös taloudellisesti.
Ihmettelen miten joku voi elää noin täydellisessä pumpulissa todellisuudesta, hämmentää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan ole luopunut omasta elämästäni ja harrastuksista lasten takia. Syntymästä asti ovat kulkeneet mukana.
Voi näitä, aina tätä samaa jauhamista.
Kun elämässä on muitakin ihmisiä, esimerkiksi puoliso ja/tai lapset, kukaan ei voi elää vain itselleen vaan pitää ottaa huomioon myös ne muut ihmiset. Silloin elämä tarkoittaa kompromisseja, tärkeysjärjestyksiä ja paljon organisoimista. Se tarkoittaa myös paljon yhdessä tekemistä.
Koska minä-minä-vela ei pysty tällaiseen, on todella hyvä idea olla perustamatta perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli muuten mieleen, miten hienoa on se, kun 6-vuotiaalla lapsellani on niin laaja sanavarasto! Hänellä on tosi hyvä muisti ja kun luetaan paljon erilaisia kirjoja, sanat tarttuvat päähän. Luettiin eilen yhtä sellaista satukirjaa, jota ei ole juuri luettu, ja siinä oli paljon vanhahtavia sanoja, joista suurin osa oli lapselle jo entuudestaan tuttuja (esim. tiesi heti, mikä on hilkka). Yleensä sanat jäävät lapselle yhdellä selittämisellä mieleen. Tämä jos mikä on tärkeää :)
Vierailija kirjoitti:
Lapset OVAT se tärkeä. Suurin osa muusta on toissijaista.
Kyllä, osuit naulankantaan.
Ennen lapsia minulla oli työ, opiskelin, kävin reissuissa.. Kun saimme lapsia: on yhä työ, ystäviä, matkoja, voin opiskella.. Mutta on lapset. He ovat suuri lisä elämässä. Ei minun tarvitse perustella lapsiani, kuten ei tarvitse perustella miksi minulla on kädet. Olen äiti, aina. Vaikka kuolisin, minusta lukee että olen lapseni synnyttänyt. Kun he kuolee joskus, he ovat aina minun lapsiani ja kenties jonkun vanhempia. Se vaan on, se millainen elämä jokaisella on ja miten tahtoo elää vaihtelee. Se että kuvittelee perhe-elämän olevan kaikilla kuten ilmeisesti ap.n kehno lapsuus on sitten hänen omaa kuvitelmaa, jos ap.lla on sisaruksia niin heidän näkemys lapsuudestaan saattaa olla täysin eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset OVAT se tärkeä. Suurin osa muusta on toissijaista.
Oma työ, itsensä kehittäminen ja hyvän elämän saaminen ovat tärkeitä. Kahdesta jälkimmäisestä pitää luopua lasten myötä, joskus myös työstä. Myös mielekkäästä arjesta ja vapaa-ajasta pitää luopua kokonaan.
Ihan oikeasti ap, selitä tämä mitä sanot. Montako ihmistä tiedät joka on joutunut luopumaan työstä lasten takia? Eikä siis vaan ole ollut jonkin aikaa pois työelämästä kun on hoitanu pieniä lapsia kotona?
Miten selität sen, että todella suuri prosentti ihmisistä joilla on lapsia opiskelevat uusia juttuja, ihan jatkuvasti? Miten minä olen voinut opiskella monta ammattia sen jälkeen kun esikoinen syntyi? Miten siskoni opiskeli sosionomiksi muutamassa vuodessa, ja oli välillä töissä ja teki siinä samalla kolmannen ja neljännen lapsen? Miten äitini opiskeli kolmekymppisenä neljän lapsen äitinä uuden ammatin vaikka nuorimmainen oli vasta vauva?
Hyvän elämän saaminen? Se on juuri se että on lapsia, lapset tuovat ihmiselle (ja eläimelle ja jopa kasville) sen hyvän elämän, suvun jatkaminen on elämän tarkoitus.
Mistä päättelet että kaikki joilla on lapsia 0-70v. on epämieluisaa arkea?
Mistä päättelet että ne joilla on lapsia ovat kokonaan ilman vapaa-aikaa? Kai tajuat esim. sen, että isoja lapsia ei tarvi vahtia koko ajan, ja että yleensä on muitakin henkilöitä jotka lapsia voi hoitaa, ja vanhempia on yleensä kaksi, he voivat vuorotella lastenhoidollisissa asioissa? Aika helvetin hiljaista olisi harrastusjutuissa jos sieltä jäisi pois kaikki ne joilla on lapsia :D
Olen itse vela, mutta en tajua miten muka kaikesta mikä on tärkeää pitäisi lapsen takia luopua. En itse keksi muuta kuin alkoholi, tupakointi, baarissa ramppaaminen, ja satunnaiset yhden yön suhteet, josta pitää tai ainakin pitäisi luopua jos hankkii lapsen. Ehkä nämä sitten ovat aloittajalle niitä tärkeimpiä asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkun pitää olla lapsen kanssa koulun jälkeen, eli toisen on lopetettava työ tai tehtävä lyhyttä päivää. Lisäksi kaikki, mitä lapsi tuo tullessaan. Todella raskasta. Oman elämän saa unohtaa. On 24/7 kiinni perheessä, paitsi sen ajan mitä lapsi on koulussa. Silloin pitää hoitaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse vela, mutta en tajua miten muka kaikesta mikä on tärkeää pitäisi lapsen takia luopua. En itse keksi muuta kuin alkoholi, tupakointi, baarissa ramppaaminen, ja satunnaiset yhden yön suhteet, josta pitää tai ainakin pitäisi luopua jos hankkii lapsen. Ehkä nämä sitten ovat aloittajalle niitä tärkeimpiä asioita?
Ei, vaan esimerkiksi työnteko ilman aikarajoitteita. Että voi tehdä vaikka keskellä yötä, voi tehdä pitkiä maratoneja. Sekä vapaa-aika sen vastapainoksi, mistä pitää lasten myötä luopua kokonaan. Vanhemmuuteen ei kuulu vapaa-aika lainkaan. Se on suuri hinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse vela, mutta en tajua miten muka kaikesta mikä on tärkeää pitäisi lapsen takia luopua. En itse keksi muuta kuin alkoholi, tupakointi, baarissa ramppaaminen, ja satunnaiset yhden yön suhteet, josta pitää tai ainakin pitäisi luopua jos hankkii lapsen. Ehkä nämä sitten ovat aloittajalle niitä tärkeimpiä asioita?
Ei, vaan esimerkiksi työnteko ilman aikarajoitteita. Että voi tehdä vaikka keskellä yötä, voi tehdä pitkiä maratoneja. Sekä vapaa-aika sen vastapainoksi, mistä pitää lasten myötä luopua kokonaan. Vanhemmuuteen ei kuulu vapaa-aika lainkaan. Se on suuri hinta.
Niin, sä luulet, että vanhemmuuteen ei kuulu vapaa-aika.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat elämä ja tuovat mukanaan onnen, jopa niin suuren ettei niin suurta rakkautta tiennyt olevan.
Aloittaja on todella hukassa mielipiteineen.
Itseään kuuluu kehittää vielä vanhana ihmisenä, ei lapset sitä estä. Hyvä elämä kuuluu perheellisille, enkä minä tunne perheitä joissa työt kuuluu lopettaa kun lapsia syntyy. Päinvastoin perheestä kuuluu hoitaa myös taloudellisesti ja lasten kasvaessa kasvaa myös perheen käyttämä rahasumma mitä esim. sinkkuna tai kahden hengen taloudessa. Lasten muuttaessa kotoa, täysi-ikäisen lapsen huoltaminen päätttyy mutta moni vanhempi tahtoo lasta tukea myös taloudellisesti.
Ihmettelen miten joku voi elää noin täydellisessä pumpulissa todellisuudesta, hämmentää.
Anteeksi, mutta mun mielestä toi sun ensimmäinen virke on ihan yhtä umpimielinen kuin AP:n aloitus... Mutta ehkä et tarkoittanutkaan yleistäen, vaan juuri sinulle? :)
Vierailija kirjoitti:
Jonkun pitää olla lapsen kanssa koulun jälkeen, eli toisen on lopetettava työ tai tehtävä lyhyttä päivää. Lisäksi kaikki, mitä lapsi tuo tullessaan. Todella raskasta. Oman elämän saa unohtaa. On 24/7 kiinni perheessä, paitsi sen ajan mitä lapsi on koulussa. Silloin pitää hoitaa asioita.
Trollolloo. En vaivaudu edes oikomaan sun harhaluulojasi.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. No, lapsettoman hipsterin alepa-kassan mielestä varmaan noin onkin.
Meillä lapset ovat tärkeä asia, jotka tuovat lisämerkitystä elämään. Pidän aika kälysenä elämää, jonka sisällöt tulee jostain "harrastuksista". Jos sinulle on joku hemmetin pelaaminen tai valokuvaus tärkeintä elämässä, niin on todellakin hyvä juttu, että et hanki lapsia. Parempi ehkä pysyä sinkkunakin, mies mokomakin vie aikaa...
Teemme siis miehen kanssa molemmat akateemista asiantuntijatyötä, matkustelemme paljon, harrastamme kieliä ja kummallakin on luottamustehtäviä. Lapsemme ovat silti meille tärkein asia elämässä, hauskaa ja rakasta seuraa, joka avaa silmiä päivittäin näkemään oman elämänpiirin ja maailmankatsomuksen yli, "laatikon ulkopuolelle".
N51, kaksi teiniä
Lopeta haaveilu, wt, ja juo siiderisi.
Lapset OVAT se tärkeä. Suurin osa muusta on toissijaista.