Mitä mieltä olette erityisherkistä miehistä?
Onko erityisherkästä miehestä seurustelukumppaniksi, vai pitääkö miehen ehdottomasti olla sellainen kova "paha poika" ?
Kommentit (26)
Kaikenlainen herkkyys ihmisessä on aina plussaa, oli mies tai nainen. Seurustelukumppanissa jopa toivottavaa. Erityisherkät ovat yleensä myös älykkäitä. Hän ymmärtäisi minuakin joten erityisherkkyys miehessä olisi minusta positiivinen ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
No käviskös joju niiden väliltä.. Aika mustavalkoista ajatella että miehet on joko erityisherkkiä taitelijoita tai "pahoja poikia".
Mutta eikö tuo että miehen tulee olla sellainen kova "paha poika" ole kuitenkin normi. Niin olen ymmärtänyt ja siksi kysyin.
Rakastan yhtä sellaista ihan sydämeni pohjasta. :) Kyseinen mies on intuitiivinen, empaattinen, herkkä, kiltti ja ajattelevainen. Hän on myös älykäs ja itsevarma hieman perinteisestä poikkeavalla tavalla (luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä, mutta ei ole mikään valovoimainen hurmuri tai suupaltti eikä tuo itseään esille). Hän uskaltaa itkeä jos itkettää ja on kosketuksissa omaan tunnemaailmaansa. Minun silmissäni hän on miehistä miehekkäin juuri siksi, että uskaltaa poiketa perinteisestä "vahvan miehen roolista" ja kulkee itsenäisesti omaa tietään. Ei hän mikään kaikkien naisten suosikki ole, mutta ainakin yksi nainen rakastaa häntä palavasti juuri omana itsenään. <3
Minulle kelpaisi koska olen itsekin erityisherkkä. Olen naimisissa toisen ääripään miehen kanssa eli erityisepäherkän, ja kieltämättä olisi ihanaa jos olisi rinnalla ihminen jolla on edes jotain edellytyksiä ymmärtää minua.
Erityisherkät miehet ovat huomaavaisia ja ihania. Up.
Positiivista mieltä. Mieheni on erityisherkkä ja rakastan häntä todella paljon. Vahva ihminen hyväksyy ja tuntee kaikki tunteensa (kuitenkin halliten tunnereaktionsa). Aito vahvuus tulee myös siitä, että uskaltaa ja pystyy olemaan herkkä ja haavoittuvainen. Pidän perinteisiä miehisiä miehiä vähän yksinkertaisina ja heikkoina. Menevät ihan lukkoon tiettyjen tunteiden kanssa eivätkä pysty käsittelemään asioita laajasti.
Kuulostaa hankalalta, joten jättäisin välistä. En kyllä toisaalta jaksa myöskään erityisherkiksi julistautuvia (tai osoittautuvia) naisiakaan.
Ja "pahat pojat" jätän välistä myös. Etsin älykästä, kilttiä ja rentoa tyyppiä, jonka kanssa on turvallinen olo, eikä tartte koko aikaa varoa sanomisiaan, ettei se vaan loukkaannu mistään. Onneksi löytyikin jo :)
Erityisherkät miehet ovat oman kokemukseni mukaan yleensä empaattisempia ja syvällisempiä kuin ns. "tavismiehet". Yleensä herkät kykenevät myös puhumaan tunteistaan huomattavasti avoivemmin, ja ilman, että ottavat ensin pari lasia alkoholia. Onneksi itseltäni löytyy juuri tällainen erityisherkkä mies.
Oma rakas mieheni on erityisherkkä - minäkin olen (hän ehkä jopa enemmän). Ymmärrämme toisiamme hyvin ja jopa joskus luemme toistemme ajatuksia. On syvällinen, älykäs ja empaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Positiivista mieltä. Mieheni on erityisherkkä ja rakastan häntä todella paljon. Vahva ihminen hyväksyy ja tuntee kaikki tunteensa (kuitenkin halliten tunnereaktionsa). Aito vahvuus tulee myös siitä, että uskaltaa ja pystyy olemaan herkkä ja haavoittuvainen. Pidän perinteisiä miehisiä miehiä vähän yksinkertaisina ja heikkoina. Menevät ihan lukkoon tiettyjen tunteiden kanssa eivätkä pysty käsittelemään asioita laajasti.
Mulla täysin sama <3
Millä tavoin erityisherkkyys näkyy? Korostaako mies omaa erityisherkkyyttään ja nostaa sen esiin vähän siellä ja täällä? Ymmärtääkö mies edes, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin hän?
Omalla miehelläni on joitakin erityisherkkyyden piirteitä ja ne saavat minulta välillä karvat pystyyn. Esimerkiksi erilaiset äänet käyvät hänen korviinsa olevinaan ja niistä hän marmattaa sitten niin, että kaikki varmasti sen kuulevat. Hän myös seuraa joskus minua liian tarkkaan ja kuulema huomaa eleissäni, ilmeissäni, sanomisissani ja äänenpainossani mitä erilaisempia asioita. Lisäksi hän on hyvin herkkä stressaantumaan asioista. Muitakin juttuja on, mutta onneksi hän ei ole mikään ylitunteellinen, sitä en todellakaan jaksaisi. Positiivisena puolena pidän hänen ihan ällistyttävää kykyä muistaa ja ymmärtää erilaisia asioita. En tunne yhtäkään toista joka olisi samanlainen kävelevä tietopankki kuin mieheni.
Onneksi mieheni herkkyydet pysyvät normaalin rajoissa, mutta aika monta kertaa olemme tässä kahdenkymmenen vuoden aikana niistä kättä vääntäneet. Yksi asia on ollut lastemme äänet. Huutamista en minäkään sisällä kuuntele, mutta muut äänet kuuluvat arkeen. Jos mies ei niitä siedä, niin hän menee kauemmaksi, emme me. On täysin ok, että hän menee vaikka talomme toiseen kerrokseen ovien taakse tai lähtee hetkeksi metsään yksikseen. Ilmeitteni ja eleitteni tarkkailu meni myös liian pitkälle joskus. Jos en saa olla kotona töiden jälkeen hetken väsynyt ja hiljainen, niin missä sitten?
Eli vastaus kysymykseen on, että erityisherkät ovat ok niin kauan kuin eivät vaadi mitään erikoiskäyttäytymistä muilta.
Miten erityisherkkyys käytännössä näkyy ja kuinka se eroaa ns. normaalista herkkyydestä?
Tässä tarkoitetaan varmasti henkistä herkkyyttä ja se on ok, mutta fyysistä herkkyyttä en miehellä kestä. Eli kun mies kitisee kuin pieni lapsi, kun lyö varpaansa pöydänjalkaan tai polttaa suunsa kuumalla kahvilla.
Vierailija kirjoitti:
Positiivista mieltä. Mieheni on erityisherkkä ja rakastan häntä todella paljon. Vahva ihminen hyväksyy ja tuntee kaikki tunteensa (kuitenkin halliten tunnereaktionsa). Aito vahvuus tulee myös siitä, että uskaltaa ja pystyy olemaan herkkä ja haavoittuvainen. Pidän perinteisiä miehisiä miehiä vähän yksinkertaisina ja heikkoina. Menevät ihan lukkoon tiettyjen tunteiden kanssa eivätkä pysty käsittelemään asioita laajasti.
Siis tunteellinen ja vahva ihminen, joka hyväksyy ja hallitsee tunteensa, on erityisherkkä? Anteeksi mutta mitä erityistä tuollaisessa herkkyydessä on? Minusta kuulostaa ihan normaalilta. Ei toki välttämättä perinteiseltä "suomalainen mies ei puhu eikä pussaa" - tyypiltä, mutta ei erityisen herkältä kuitenkaan, vaan ihan normaalilta ihmiseltä jolla herkkyys, tunteellisuus ja järki ovat tasapainossa keskenään. Tuolla määritelmällä valtaosa naispuolisista tuttavistani olisi erityisherkkiä, minä mukaan lukien, mutta oikeasti en tiedä että kukaan olisi sellainen. Ainakaan kukaan ei ole kertonut olevansa.
Haluasisin erityisherkän miehen, koska hän ymmärtäisi ja jaksaisi huomioida paremmin arjen askareissa.
Vaikka erityisherkät miehet olisivat kuinka ihania ja huomaavaisia, eivät he ole niin kuumia ja viehättäviä kuin mitä haluaisin.
Jokin aika sitten palstalla oli erityisherkistä miehistä tämä linkki:
Luin silloin jutussa olleet 10 ohjetta erityisherkän miehen kanssa elämiseen. Ja joo, kierrän kaukaa erityisherkät miehet. Olen kerran ollut vuoden verran tuollaisen miehen kanssa avoliitossa. Aina piti olla varpaillaan, mistä suunnasta tänään ja juuri nyt tuulee. Lopulta eräänä päivänä olin tulossa töistä kotiin ja laittaessani kotiavainta lukkoon tajusin, että haluan mennä ihan minne muualle tahansa, mutta en kotiin.
Nääh... en kiinnostuisi. En erityisherkästä miehestä kuin naisestakaan. Kumppanissa viehätyn vahvuudesta.
No käviskös joju niiden väliltä.. Aika mustavalkoista ajatella että miehet on joko erityisherkkiä taitelijoita tai "pahoja poikia".