Lue keskustelun säännöt.
Te, joilla sekä Asperger- että "tavallisia" lapsia?
19.01.2018 |
Onko arki raskasta? Tappelevatko lapset paljon? Meinaavatko muut lapset jäädä vähemmälle huomiolle assin viedessä siitä ison osan? Onko assilla vaikeuksia joustamisessa ja muiden huomioimisessa ja onko hänen vaikea ymmärtää/hyväksyä sitä, ettei maailma pyöri pelkästään hänen ehdoillaan ja ympärillään?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Eikö nuo ole enemmän kehitysvammaisten ongelmatiikkaa? Tai käytöshäiriöihin liittyvää.
Aspergeriin kuuluu oleellisena osana vaikeus ymmärtää sosiaalisia tilanteita, joustamattomuus ja tietynlainen itsekeskeisyys ja omaehtoisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kai ne lasten kesken niin monimutkaisiksi mene. Siis sosiaaliset tilanteet.
Aiemmin meillä oli juuri tuollaisia haasteita, mutta saimme sittemmin tukea eräältä neuropsykiatriselta valmentajalta, jonka kanssa assi harjoitteli sosiaalisia tilanteita ja sitä, ettei Asperger ole mikään tekosyy saada kaikki haluamansa ja jonka mukaan koko perheen pitää joustaa ja kärsiä. Nyt on mennyt pitemmän aikaan oikein mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nuo ole enemmän kehitysvammaisten ongelmatiikkaa? Tai käytöshäiriöihin liittyvää.
Aspergeriin kuuluu oleellisena osana vaikeus ymmärtää sosiaalisia tilanteita, joustamattomuus ja tietynlainen itsekeskeisyys ja omaehtoisuus.
Meillä asperger on vähiten itsekeskeinen ja omaehtoinen! Lisäksi hän on ehdottoman oikeudenmukainen-myös silloin, kun se on hänelle tappioksi. Ehdottomasti helpoin lapsemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nuo ole enemmän kehitysvammaisten ongelmatiikkaa? Tai käytöshäiriöihin liittyvää.
Aspergeriin kuuluu oleellisena osana vaikeus ymmärtää sosiaalisia tilanteita, joustamattomuus ja tietynlainen itsekeskeisyys ja omaehtoisuus.
Meillä asperger on vähiten itsekeskeinen ja omaehtoinen! Lisäksi hän on ehdottoman oikeudenmukainen-myös silloin, kun se on hänelle tappioksi. Ehdottomasti helpoin lapsemme.
Kaipa tämä on täysin yksilöllistä, miten piirteet kenelläkin näkyvät. Meillä oli nuorempana todella joustamaton ja omaehtoinen (esim. säännöt ja määräykset piti perustella hyvin ennen kuin hän niitä noudatti, mikäli oli eri mieltä), mutta on sittemmin saanut tukea ja kuntoutusta haastaviin asioihin liittyen ja oppinut huomioimaan muita ja kestämään pettymyksiä ja sitä, etteivät asiat mene aina hänen ehdoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen, tyttö, kohta 20V, on saanut asperger-diagnoosin. Poika, 17V on HFA (High Functional Autism), nuorinta poikaa, kohta 15 V ei ole tutkittu.
Ahtaassa kerrostalokolmiossa arki on jatkuvaa tappelua, kun kellekään ei ole kunnolla omaa rauhaa, vaikka isoimmilla lukiokin tuo paljon kotitehtäviä. Tytölle lukio on ollut rankkaa, siksi helpotti sen 4-vuotiseksi. Nyt lukee kirjoituksiin. Vasta pari ainetta on kirjoitettu.
Tytär on itsenäistynyt paljon. Lukion ekalla tehtiin lyhyen matikan tehtäviä yhdessä vaikka yöllä kello kolme, muuten tuli hirveää huutoa. Eli siis joko tehtiin tehtävia ja valvottiin tai ei tehty ja tyttö parkui ja valvottiin. Sittemmin on tehnyt läksyt aika itsenäisesti, mutta aikaa kuluu. Tyttö saattaa olla tosi äreä ihan turhasta. Pojat tappelevat myös keskenään.
Tyttö rasittuu kumman paljon ihan arkisista asioista. Sanoo, ettei ehdi jotain juttuja "kun on niin paljon tekemistä", mutta asiaa voivotellessa vaadittu kotityö olisi jo tehty.
Maailma ei pyöri tyttäremme ympärillä, vaikka hän välillä niin saattaa luullakin. Nyt toki annetaan hänelle etusija rauhalliseen lukunurkkaan, kun on yo-kirjoitukset, mutta sen jälkeen saa kyllä jakaa tilaa muillekin.
Minusta en suosi tytärtä. Nyt neuvon eniten lukion kakkosluokkalaista ja nuorimman kanssa olin kahdenkeskisellä lomamatkalla kesällä.
Ei kai Aspergerit yleensä ottaen kovin haastavia lapsia ole. Itse ainakin olin tosi helppo lapsi enkä tapellut muiden lasten kanssa. Luonne ja tempperamenttikin vaikuttaa, kuten kaikilla lapsilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljelläni on 4 lasta, joista esikoisella Asperger. Esikoispoika nyt 13 v ja jyrää koko perhettä. Saattaa olla ensin nuorempien leikissä mukana, esim. antaa heidän kutittaa itseään. Yhtäkkiä raivostuu ihan silmittömästi, heittää veljensä huoneen poikki tai lyö pikkusiskoa nyrkillä silmään.
Huutaa ja raivoaa, jos joku on syönyt hänen "omat" leikkeleensä jääkaapista, vaikka äiti olisi ostanut ne koko perheelle. Tarvitsisi hiljaisen kodin ja paljon omaa rauhaa, mutta veljeni ja vaimonsa eivät tienneet As. diagnoosista ennen kuin olivat jo saaneet lisää lapsia...
Apua ovat hakeneet, mutta eivät ole saaneet koska resurssipula. Koulussa pärjää (ihme kyllä) tavallisella luokalla ilman avustajaa, joten opettajat eivät kirjoita lausuntoa, joka tukisi vanhempia psykologin edessä. Tosiasiassa koulupäivisin joutuu hillitsemään itseään niin, että stressi purkautuu kotona sisaruksiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Aspergerit yleensä ottaen kovin haastavia lapsia ole. Itse ainakin olin tosi helppo lapsi enkä tapellut muiden lasten kanssa. Luonne ja tempperamenttikin vaikuttaa, kuten kaikilla lapsilla.
Diagnoosikriteereihin kuuluu, että piirteiden tulee aiheuttaa haittaa tai tuentarvetta ainakin jollain elämän osa-alueella. Ei välttämättä kaikilla, mutta ainakin joillain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekoitatteko nyt johonkin muuhun häiriöön? Assit ovat hiljaisia ja rauhallisia, viihtyvät omissa oloissaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Aspergerit yleensä ottaen kovin haastavia lapsia ole. Itse ainakin olin tosi helppo lapsi enkä tapellut muiden lasten kanssa. Luonne ja tempperamenttikin vaikuttaa, kuten kaikilla lapsilla.
Eikö sinusta ole haastavaa, jos ihmiselle ovat esim. rutiinit niin tärkeitä, että pienetkin muutokset ja yllätykset saavat pasmat ihan sekaisin? Tai jos hän jumittuu yhteen asiaan niin syvällisesti, että muut asiat kärsivät tai hidastuvat? Tai se, että hän haluaa puhua samasta aiheesta pitkään ja syvällisesti, mitä muut eivät jaksa? Tai liiallinen suorapuheisuus ja "töksäyttely"? Tai se, ettei siedä pieniäkään aistiärsykkeitä? Nuo ovat ihan tyypillisiä Asperger-piirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sekoitatteko nyt johonkin muuhun häiriöön? Assit ovat hiljaisia ja rauhallisia, viihtyvät omissa oloissaan.
Yleistät. Osa on tuollaisia, mutta eivät kaikki. Meidän assipoikamme on esim. aina ollut kova puhumaan. Puheenaiheet vain ovat kovin yksipuolisia ja hänen on vaikea huomata, etteivät muut ole aiheesta kiinnostuneita tai haluaisivat vaihtaa aihetta. On myös toisinaan liian suorapuheinen ja rehellinen.
Vierailija kirjoitti:
Sekoitatteko nyt johonkin muuhun häiriöön? Assit ovat hiljaisia ja rauhallisia, viihtyvät omissa oloissaan.
Toisaalta, ovat kovia puhumaan itseään kiinnostavista aiheista ja saattavat hermostua muutoksista/yllätyksistä ja aistiärsykkeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelläni on Asperger. Ollaan eroamassa, koska en vain enää jaksa olla ainoa, joka joustaa. Kaikki tehdään hänen sääntöjensä mukaan tai ei tehdä ollenkaan.
Ei tee ollenkaan, siis yhtään, kotitöitä, koska häntä ei huvita. Ei voida matkustaa, koska häntä ei kiinnosta. Katsotaan vain häntä kiinnostavia elokuvia ja puhutaan ainoastaan hänen töistään ja harrastuksistaan.
Hepuloi, jos joku purkki on väärässä paikassa tai suunnitelmiin tulee muutoksia. Ei kestä aistiärsykkeitä, joten esim. uimahallissa ei voi käydä (märkää ja kylmää), tuulisella/sateisella säällä ei voi ulkoilla, perunoita ei voi kuoria koska kuoret tuntuu inhottavilta. Meluisissa paikoissa ei voi käydä, joten välttelee julkisia paikkoja kuten ostoskeskuksia, lentokenttiä, konsertteja, futismatseja... Istutaan lähinnä kotona eikä puhuta paljoa.
Kiltti ja rauhallinen on kyllä. Varmasti on ollut haastava lapsi, koska näkee vain omat tarpeensa. Siskonsa kanssa tappeli teininä niin paljon, etteivät ole enää puheväleissä.
Asperger-henkilö voi tosiaan aivan yhtä hyvin olla niin hiljainen ja vetäytyvä kuin puhelias ja eläväinenkin, kiltti ja huomioiva tai omaehtoinen ja joustamaton jne. Kaikilla asseilla ei ole myöskään rutiiniriippuvuuksia tai aistiyliherkkyyksiä. Kaikki me olemme yksilöitä ja omia persooniamme ja Asperger on vain osa heidän persoonaansa. Sanotaan, että "kun olet tavannut yhden assin, olet todellakin tavannut vain yhden".
Tässä muuten harvinaisen hyvä ohjelma aiheesta:
Naisilla esiintyy usein lievempänä/erilaisena. Tunnen muutaman akateemisen sekä perheellisen. Erikoisia ja omaehtoisia ihmisiä, mutta normaali elämä hoituu.
Aspergerhan on nimenomaan oireYHTYMÄ eli oireet ovat hyvin laajat ja monimuotoiset ja ilmenevät eri yksilöillä eri tavalla. Kaksi assia voi olla joissain asioissa jopa toistensa vastakohtia.
Käsittääkseni Asperger-lapset tykkää olla oppitunneilla koska toiminta on ohjattua. Vapaat tilanteet ovat vaikeita kun ei oo sosiaalisia taitoja. Silloin saattavat vaikka raivostua. Tai ovat vaan yksin.
Tytöillä ja naisilla esiintyy tosiaan usein hieman erilaisessa muodossa. Naispuolisilla on kai keskimäärin vähemmän tätä "haastavaa" käytöstä, minkä johdosta heidän aspergerinsa saatetaan sekoittaa esim. erityisherkkyyteen.
Eikö nuo ole enemmän kehitysvammaisten ongelmatiikkaa? Tai käytöshäiriöihin liittyvää.