Milloin olet viimeksi liukastunut ulkona niin että olet kaatunut?

Eilen.

Tuloksena ihanat mustelmat polviin :-/

Viime talvena jäältä otin vauhdit mutta hiekka pysäytti ja tömähdin polvilleni todella voimallisesti. Ei suuria ulkoisia vammoja mutta polviin on alkanut välillä särkeä eikä ne jotenkin ole palautuneet täysin vielä vuodenkaan jälkeen. Hyvin outoa. Vahingoittuiko nivelpinnat jotenkin??

Siitä taitaa olla noin 15 vuotta ellei enemmän.

Joka vuosi useamman kerran. Tarkkoja päivämääriä en muista.

Sunnuntaina.

Viime talvena. Olin kissaa ulkoiluttamassa, se halusi tutkia autokatoksen taustaa. Siinä oli kapea kissan levyinen sula alue , muutoin jääpintaista kaltevaa lunta. Pääsimme muutaman metrin ja sitten jalkani luiskahti jäisessä kaltevassa hangessa. Tömähdin kyljelleni . Kissa rassu säikähti ja kiskoi valjaitaan, itse köllötin selälläni jalat autokatoksen puolella muu keho alta avonaisen seinän takana. En päässyt ylös koska jää aina luisti , mukana ei ollut puhelinta , paikka sellainen ettei näy jos ei osaa hakea. Yritin ja yritin, kuulin että , joku käveli hangen takana pyörätietä. En kehdannut huutaa. Viimein pääsin ylös ja kissakin rauhottui. Pakko sieltä oli pois tulla ja eiköhän kaaduin uudelleen, tässä kohti oli matalampi lumihanki ja ensin siihen istumaan ja siitä jaloille. Ja vielä kolmannen kerran umpihankeen , kissa oli niin säikkynyt ,että halusi oikaista ja siellä pehmeässä hangessa köllötin kuin hylje, siitä vasta oli vaikea nousta vuoroin upposi kädet vuoroin jalat. Eniten hävettää jos joku näki ja ajatteli ties mitä.Onneksi ei tullut kuin kämmenen kokoinen mustelma lonkkaan. Kesti monta viikkoa ja oli kaikki mahdolloiset värit esillä.

Viitisen vuotta sitten. 

Tulin umpikännissä himaan baarista ja oli todella liukasta. Kaaduin jotain 13 kertaa puolen kilsan matkalla. 

Viimeisellä kaatumisella jäin vain nauramaan hankeen. 

Tuli joku ystävällinen mies ja nosti ylös ja saattoi ihan ovelle asti. Ymmärsin seuraavana päivänä, että ei hyvä. 

Sen jälkeen en ole kaatunut ja mikä olennaista: en ole juonut niin paljon, että sen vuoksi kaatuisin. 

Täysin ilman vammoja kuitenkin selvisin. Ei mustelmaakaan ollut seuraavana päivänä. 

Tänä talvena. Jäinen alamäki.

Viime talvena, tuli komee mustelma sääreen.

Muutama päivä sitten postia hakiessa perseilleen keskelle jäistä soratietä. Ei vaurioita.

😂😂 toi kissatarina ^

20. marraskuuta viime vuonna. Ranne on vieläkin kipeä.

Olisko ollut 2014 maaliskuussa kun oli tosi liukasta ja juoksin bussiin. Ei käynyt kuinkaan.

Pari viikkoa sitten. Satoi paljon lunta ja alla oli jää. Lähdin viemään koiraa ulos saapikkaissa. Jossain vaiheessa vaan lähti jalat alta ja vedin aivan rähmälleen. Polvi on yhä todella, todella kipeä. Pitää varmaan kohta jo lähteä johonkin näyttämään sitä.

Ensimmäisillä liukkailla lokakuun lopussa. Sen jälkeen en ole koko talvena liukastunut kertaakaan ja toivottavasti en liukastu jatkossakaan.

på luciadagen

Joulukuussa. Vaikka nastakengät on ja yritän varoa, niin liukastun varmaan joka talvi. Ei onneksi ole käynyt mitään, mutta jotenkin se hävettää, jos joku näkee.

Viime talvena pimeällä, en nähnyt katukivetystä autosta noustuani kiertäessäni auton edestä kadulle. Katukivetys oli täysin jäässä ja vinopintainen, johon astuttuani lensi persiilleni. Tärähti ikävän tuntuisesti myös päässä. Ostoskassissa hajosi tottakai kaksi kananmunaa. Vähän häntäluu oli kipeä ja kyynärpää, jolla osittain otin vastaan kaatumisen. Ensin jo luulin, että tulikohan murtuma kyynärpään alueelle.

En pitkään aikaan. Tosin joskus olisi ehkä kannattanut, kun pidon loppuessa tulee tehtyä niin hätäisiä korjausliikkeitä että meinaa selkä hajota.

Toissapäivänä. Autossa syttyi ovien merkkivalo. Olin vielä meidän kadulle, pysäytin auton ja lähdin katsomaan mikä ovista on auki. Auton takakulman kohdalla vedin kunnon lipat. Siitä sitten nolona ylös, että eihän kukaan nähnyt, ja jalka kankeana jatkamaan matkaa. Ei käynyt sen pahemmin.