Olen huomannut, että monet palstalla tuntuisivat ajattelevan, että suurin piirtein kaikki hankkisivat elämänsä aikana yliopistotutkinnon

No jos ajatellaan alle kolmekymppisiä niin minun käsittääkseni suurin osa? Ainakin kaikki minun tuntemani.

Höpömastereilla on aikaa riekkua netissä, kun ei ole oikein muitakaan velvotteita elämässä. Nuoruus meni opiskellessa ja valmistumisen jälkeen on vaivannut työttömyys.

Vierailija kirjoitti:

No jos ajatellaan alle kolmekymppisiä niin minun käsittääkseni suurin osa? Ainakin kaikki minun tuntemani.

Elät kyllä virheellisessä todellisuudessa ja lähipiirisi on sosiaalisesti varsin valikoitunutta. Suurin osa alle 30-vuotiaista ei todellakaan hakeudu yliopistoon opiskelemaan. Naisista yli puolella on kolmannen asteen tutkinto, mutta niistäkin enemmistö amkkilaisista. Miehistä läheskään puolet ei suorita mitään toisen asteen jälkeistä tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

No jos ajatellaan alle kolmekymppisiä niin minun käsittääkseni suurin osa? Ainakin kaikki minun tuntemani.

Meinaatko, että sitten kolmekymppisenä se tutkinto ropisee pois? :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos ajatellaan alle kolmekymppisiä niin minun käsittääkseni suurin osa? Ainakin kaikki minun tuntemani.

Elät kyllä virheellisessä todellisuudessa ja lähipiirisi on sosiaalisesti varsin valikoitunutta. Suurin osa alle 30-vuotiaista ei todellakaan hakeudu yliopistoon opiskelemaan. Naisista yli puolella on kolmannen asteen tutkinto, mutta niistäkin enemmistö amkkilaisista. Miehistä läheskään puolet ei suorita mitään toisen asteen jälkeistä tutkintoa.

Linkkiä? Mun käsityksen mukaan edes kaupan kassalle ei pääse jos ei ole tradenomi, ennemminkin näin päin. Se koulutus on pakko hankkia.

Olen viettänyt lapsuuteni pikkukaupungissa pohjoisessa ja ikäryhmäni nuorista melkein kaikki jatkoivat peruskoulusta lukioon tai ammattikouluun, täysin ilman jatkokolutusta jäi lähinnä jotain ongelmanuoria, joilla oli erittäin suuria sopeutumisvaikeuksia peruskouluun.

Myöhemmin työelämään sirryttyäni muutin etelään suureen kaupunkiin ja olin todella yllättynyt miten paljon ikäryhmässäni oli ihmisiä, joilla ei ollut peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa, korkeintaan jotain kursseja työhönsä liittyen. Ja nämä olivat kuitenkin ihan työssäkäyviä ja omillaan pärjääviä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos ajatellaan alle kolmekymppisiä niin minun käsittääkseni suurin osa? Ainakin kaikki minun tuntemani.

Elät kyllä virheellisessä todellisuudessa ja lähipiirisi on sosiaalisesti varsin valikoitunutta. Suurin osa alle 30-vuotiaista ei todellakaan hakeudu yliopistoon opiskelemaan. Naisista yli puolella on kolmannen asteen tutkinto, mutta niistäkin enemmistö amkkilaisista. Miehistä läheskään puolet ei suorita mitään toisen asteen jälkeistä tutkintoa.

https://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

Oletkohan sinä lukenut ihan oikein niitä tilastoja?

25-34 vuotiasta vuonna 2005 oli peruskoulupohjalla 15%. 85%:lla oli peruskoulun jälkeen joku tutkinto.

No ei varmaan kukaan ajattele että "kaikki" opiskelee yliopistossa.

 

Mutta kieltämättä itsekin tuppaan vähän automaattisesti olettamaan että esim. omat lapset näin tekee, koska lähes kaikki lähisukulaiset, ystävät ja tietysti työkaverit ovat yliopistosta valmistuneet. Eli kun sopivassa kuplassa elää niin ei aina muista että aika moni tekee toisenlaiset valinnat, vaikka rationaalisesti ajateltuna se onkin ihan selvä asia.

Peruskoulusta melkein kaikki jatkaa lukioon tai ammattikouluun, mutta lukion jälkeen jatko-opintoihin jatkaa välittömästi vain joka kolmas.

Missähän vaiheessa nuoret alkaa ymmärtää että ilman lukuhaluja ei kannattaisi mennä lukioon, vaan hankkia suoraan joku ammatti?

Olen tehnyt saman huomion. Lukio on täällä itsestäänselvyys, vaikkei irl olekaan niin. Ihmiset ovat tuolla ikkunan takana paljon fiksumpia.

Mä en kuvittele enkä oleta, että kaikki menisivät tai pääsisivät yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, mutta olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kuitenkin tähdätä mahdollisimman korkeaan koulutukseen. Ongelmanuoret ovat asia erikseen tai ne, joilla on koko elämänsä ajan ollut haaveena työskennellä vaikka sähköasentajana tai kosmetologina, mutta liian usein nuoret (ja aikuiset) tyytyvät matalaan koulutukseen, koska he kärsivät heikosta itsetunnosta, riittämättömästä tukiverkostosta tai laiskuudesta. Liian moni lupaava nuori (ja aikuinen) jättää potentiaalinsa hyödyntämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos ajatellaan alle kolmekymppisiä niin minun käsittääkseni suurin osa? Ainakin kaikki minun tuntemani.

Elät kyllä virheellisessä todellisuudessa ja lähipiirisi on sosiaalisesti varsin valikoitunutta. Suurin osa alle 30-vuotiaista ei todellakaan hakeudu yliopistoon opiskelemaan. Naisista yli puolella on kolmannen asteen tutkinto, mutta niistäkin enemmistö amkkilaisista. Miehistä läheskään puolet ei suorita mitään toisen asteen jälkeistä tutkintoa.

Linkkiä? Mun käsityksen mukaan edes kaupan kassalle ei pääse jos ei ole tradenomi, ennemminkin näin päin. Se koulutus on pakko hankkia.

Olet ymmärtänyt väärin. Tradenomeja on kaupan kassalla, koska koska se on ainoa paikka, johon niillä papereilla helposti pääsee. Ei siis siksi, että siellä vaadittaisiin tradenomin paperit. Kaupan kassalle pääsee kyllä merkonomitkin ihan helposti ja kaupassa tradenomilla ja merkonomilla ei ole mitään eroa. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en kuvittele enkä oleta, että kaikki menisivät tai pääsisivät yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, mutta olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kuitenkin tähdätä mahdollisimman korkeaan koulutukseen. Ongelmanuoret ovat asia erikseen tai ne, joilla on koko elämänsä ajan ollut haaveena työskennellä vaikka sähköasentajana tai kosmetologina, mutta liian usein nuoret (ja aikuiset) tyytyvät matalaan koulutukseen, koska he kärsivät heikosta itsetunnosta, riittämättömästä tukiverkostosta tai laiskuudesta. Liian moni lupaava nuori (ja aikuinen) jättää potentiaalinsa hyödyntämättä.

Höpö höpö. Niillä yliopiston tai ammattikorkean papereilla ei tee yhtään mitään, jos et saa oikeanlaisia töitä. Siinähän se potentiaali nimenomaan meneekin hukkaan. 

Olisihan tuo ollut kiva juttu ja helpottanut pääsyä työmarkkinoille. Valitettavasti ei vaan äly ja kyvyt riitä.

Matalampaan tasoon on siis tyydyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulusta melkein kaikki jatkaa lukioon tai ammattikouluun, mutta lukion jälkeen jatko-opintoihin jatkaa välittömästi vain joka kolmas.

Missähän vaiheessa nuoret alkaa ymmärtää että ilman lukuhaluja ei kannattaisi mennä lukioon, vaan hankkia suoraan joku ammatti?

Siis tarkoitatko sitä, että jos ei se toivottu korkeakoulupaikka heti aukea, se lukio oli turha? Se paikka voi kuitenkin aueta sitten seuraavana vuonna. Ei se tarkoita, ettei olisi lukuhaluja. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en kuvittele enkä oleta, että kaikki menisivät tai pääsisivät yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, mutta olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kuitenkin tähdätä mahdollisimman korkeaan koulutukseen. Ongelmanuoret ovat asia erikseen tai ne, joilla on koko elämänsä ajan ollut haaveena työskennellä vaikka sähköasentajana tai kosmetologina, mutta liian usein nuoret (ja aikuiset) tyytyvät matalaan koulutukseen, koska he kärsivät heikosta itsetunnosta, riittämättömästä tukiverkostosta tai laiskuudesta. Liian moni lupaava nuori (ja aikuinen) jättää potentiaalinsa hyödyntämättä.

Ne korkeakoulututkinnot vaan ovat yleisyytensä vuoksi kärsineet inflaation. Onhan siinä vähän kolkkoa ironiaa, kun filosofian maisterit ja insinööritkin saattavat päätyä pitkän työttömyysjakson jälkeen johonkin kuntouttavaan työtoimintaan tmv.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulusta melkein kaikki jatkaa lukioon tai ammattikouluun, mutta lukion jälkeen jatko-opintoihin jatkaa välittömästi vain joka kolmas.

Missähän vaiheessa nuoret alkaa ymmärtää että ilman lukuhaluja ei kannattaisi mennä lukioon, vaan hankkia suoraan joku ammatti?

Siis tarkoitatko sitä, että jos ei se toivottu korkeakoulupaikka heti aukea, se lukio oli turha? Se paikka voi kuitenkin aueta sitten seuraavana vuonna. Ei se tarkoita, ettei olisi lukuhaluja. 

Riippuu, jollain max. C:n papereilla nyt ei pitkälle pötkitä.

Olipa aloitus surkeaa suomea.

Ihan hyvin pystyy elämään tapaamatta ihmisiä, jotka eivät ole suorittaneet yliopistotutkintoa. Joissain asiakaspalvelutilanteissa tietenkin pakko kohdata heitä.

Vierailija kirjoitti:

No ei varmaan kukaan ajattele että "kaikki" opiskelee yliopistossa.

 

Mutta kieltämättä itsekin tuppaan vähän automaattisesti olettamaan että esim. omat lapset näin tekee, koska lähes kaikki lähisukulaiset, ystävät ja tietysti työkaverit ovat yliopistosta valmistuneet. Eli kun sopivassa kuplassa elää niin ei aina muista että aika moni tekee toisenlaiset valinnat, vaikka rationaalisesti ajateltuna se onkin ihan selvä asia.

Sama juttu täällä. Tosin omat vanhempani eivät ole yliopistoa käyneet, äiti ei edes lukiota, koska ei ollut mahdollista. Ovat sitten sitäkin ylpeämpiä, kun itse tuolta valmistuin. Sukulaisista pieni osa on käynyt, suurin osa ei. Siitäkään syystä ei pitäisi kuplaa olla.

Tosin kun siellä yliopistolla kuitenkin vuosia pyörii, niin jotenkin hämärtyy, että onkin oikeasti pieni osa, jotka korkeakoulussa opiskelevat. Kaveripiiri opiskelukaupungissa kun muodostuu usein sen opiskelupiirin tai kämppäkavereiden kautta, joten ehkä se turruttaa samaan tapaan. Toisaalta se myös luo aikamoisia paineita, jos itselle ei aina opiskelu maistukaan, kun 'ihan kaikki muut' aktiivisesti valmistuvat ja tulee olo, että ilman sitä on ihan toissijainen kansalainen.  Ympäristö vaikuttaa vääristävästi.

Kolmi-nelikymppisenä tuolla ei juuri ole enää vaikutusta, itsekin ei-korkeakoulutetun kanssa naimisissa eikä kukaan kaveripiiristäkään tosiaan mistään koulutuksistaan puhu kyläillessään.