Lue keskustelun säännöt.
Kun kuolette itse kukin, niin mistä arvelette teitä muisteltavan, kun olitte vielä elossa ja jengissä mukana?
Kommentit (17)
"Niinjoo se oli se ihme hiippari joka aina piti samoja vaatteita eikä naista näkynyt koskaan, homo taisi olla."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai kuka, ei me häntä sillai tunnettu.
Toivottavasti ei mistään. Haluan että kuolemani jälkeen minut unohdetaan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Eräästä naishenkilöstä jää hänen kuoltuaan muistokseni tämän kyseisen naisen anteeksipyytämätön luonteensa ja omien virheidensä tunnustamattomuutensa sekä omien ongelmiensa aiheuttajakseen aivan syyttömien ihmisten perätön syytteleminen.
En voi kuin sääliä tuonkaltaista ihmistä jopa hänen kuolemansakin jälkeen.
Piti olla itsestä eikä jostakusta toisesta. Niin että mitä luulet että sinusta muistellaan?
Vierailija kirjoitti:
"Niinjoo se oli se ihme hiippari joka aina piti samoja vaatteita eikä naista näkynyt koskaan, homo taisi olla."
Meil samit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräästä naishenkilöstä jää hänen kuoltuaan muistokseni tämän kyseisen naisen anteeksipyytämätön luonteensa ja omien virheidensä tunnustamattomuutensa sekä omien ongelmiensa aiheuttajakseen aivan syyttömien ihmisten perätön syytteleminen.
En voi kuin sääliä tuonkaltaista ihmistä jopa hänen kuolemansakin jälkeen.
Pahoittelen, että koet noin.
Toivottavasti sinusta jäisi kaikille
ihmisille hyvä muisto.
Jengissä mukana? En kai mä ole koskaan ollut, ei mahda kukaan muistaa nytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai se jolla oli niitä nopeita autoja ja niistä huolimatta oli aina myöhässä.
Minun kanssani oli hauskoja iltoja. Eikä koskaan tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilen eläväni niin vanhaksi ettei minua kukaan enää muista, kaikki kuolleet jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräästä naishenkilöstä jää hänen kuoltuaan muistokseni tämän kyseisen naisen anteeksipyytämätön luonteensa ja omien virheidensä tunnustamattomuutensa sekä omien ongelmiensa aiheuttajakseen aivan syyttömien ihmisten perätön syytteleminen.
En voi kuin sääliä tuonkaltaista ihmistä jopa hänen kuolemansakin jälkeen.
Piti olla itsestä eikä jostakusta toisesta. Niin että mitä luulet että sinusta muistellaan?
Juu, niin pitikin olla, mutta minua ei voi syyttää ainakaan yllämainituista, käänteisesti ajatellen.
En koskaan ole ollut pyytämättä anteeksi, jos olen jotakuta loukannut.
Olen kylläkin pyrkinyt elämään niin, etten vahingoittaisi ihmissuhteitani perättömin sanoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen meistä kuolee kahdesti. Ensimmäisen kerran kun elämä katoaa ruumiista ja toisen kerran kun joku ajattelee sinua viimeisen kerran. Itselläni on tavoitteena, että noiden kahden välillä olisi mahdollisimman lyhyt aika.
Minut muistavat lapseni vähän hulluna ja hurahtaneena äitinä jota he rakastivat kovasti.
Muista minut tunteneista osa varmasti pudistelee päätään ja sanoo että juu, se originelli.
Toinen osa muistaa originellina mutta hauskana ja mukavana ihmisenä.
Loput sitten jotka muistaa, sanoo että mitään ei menetetty kun meni ja heitti hohtimet kaivoon.
Kaikki jotka minut ovat tunteneet, muistavat varmasti jollakin tavalla! En ole väritön enkä tapetin värinen henkilö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräästä naishenkilöstä jää hänen kuoltuaan muistokseni tämän kyseisen naisen anteeksipyytämätön luonteensa ja omien virheidensä tunnustamattomuutensa sekä omien ongelmiensa aiheuttajakseen aivan syyttömien ihmisten perätön syytteleminen.
En voi kuin sääliä tuonkaltaista ihmistä jopa hänen kuolemansakin jälkeen.
Piti olla itsestä eikä jostakusta toisesta. Niin että mitä luulet että sinusta muistellaan?
EI AIHETTA AINAKAAN MAINITSEMIANI PIIRTEITÄ MUISTELLA, KUN EN OLE OLLUT TUONKALTAINEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräästä naishenkilöstä jää hänen kuoltuaan muistokseni tämän kyseisen naisen anteeksipyytämätön luonteensa ja omien virheidensä tunnustamattomuutensa sekä omien ongelmiensa aiheuttajakseen aivan syyttömien ihmisten perätön syytteleminen.
En voi kuin sääliä tuonkaltaista ihmistä jopa hänen kuolemansakin jälkeen.
Pahoittelen, että koet noin.
Toivottavasti sinusta jäisi kaikille
ihmisille hyvä muisto.
Taatusti jääkin minusta hyviäkin muistoja hyvin monellekin minua tunteville ihmisille, jos jollekin huonoja, niin se on hänen pään vaivansa, ei minun enää kuoltuani.
Toivottavasti hyviä muistoja jäisi minusta, mutta itsehän en ole enää niitä kuulemassa, joten samapa tuo.
En voi kääntää toisten ihmisten ajatuksia minusta, en mitään niistä enää, kun olen kuollut.
Ajatelkoonpa ihan mitä huvittaa itse kukin, ja muistelkoonpa sitten mitä tahansa minusta ja mun elämän kulustani.
Eräästä naishenkilöstä jää hänen kuoltuaan muistokseni tämän kyseisen naisen anteeksipyytämätön luonteensa ja omien virheidensä tunnustamattomuutensa sekä omien ongelmiensa aiheuttajakseen aivan syyttömien ihmisten perätön syytteleminen.
En voi kuin sääliä tuonkaltaista ihmistä jopa hänen kuolemansakin jälkeen.