Lue keskustelun säännöt.
40-vuotiaan vauvakuume
29.12.2017 |
Kaksi kouluikäistä lasta löytyy, mutta nyt jotenkin iski kolmannen kuume. Kaikki on niin helppoa ja ihmettelen itsekin, että kannattaako tällaista edes pohtia. Meille mahtuisi kyllä hyvin kolmaskin, mutta jaksaako tässä iässä enää valvoa.
Kommentit (6)
Miten voit edes ajatella vauvaa? Koululaiset ovat kuvottavassa iässä, täytyy kaikkia kouluasioita hoitaa ja vaatteita ja muuta sähläystä. Sitten ottaisit siihen vielä alusta asti uuden lapsen, mikä sinuun on mennyt? Sinulla on muutenkin jo liikaa lapsia, kaksi on liikaa. Jos lapsesi ovat normaaleja, he lähtevät kymmenen vuoden päästä pois. Siinäkin on kymmenen vuotta liikaa. Miten kestät edes sen? Ja nyt pitäisi vielä vauvaa alkaa väsäämään. Älä ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muutuin herkkäuniseksi lasten syntymän jälkeen ja muistan olleeni tosi väsynyt välilä. Muutenkin univaje vaikuttaa minuun aika paljon, tekee alakuloisemmaksi ja ärtyneeksi. Mutta lapset on ihania ja olen tajunnut jotenkin syvemmin, että ne on parasta mitä elämä on antanut. Ura, työ, kaikki muu on toissijaista.
Vierailija kirjoitti:
Miten voit edes ajatella vauvaa? Koululaiset ovat kuvottavassa iässä, täytyy kaikkia kouluasioita hoitaa ja vaatteita ja muuta sähläystä. Sitten ottaisit siihen vielä alusta asti uuden lapsen, mikä sinuun on mennyt? Sinulla on muutenkin jo liikaa lapsia, kaksi on liikaa. Jos lapsesi ovat normaaleja, he lähtevät kymmenen vuoden päästä pois. Siinäkin on kymmenen vuotta liikaa. Miten kestät edes sen? Ja nyt pitäisi vielä vauvaa alkaa väsäämään. Älä ikinä.
Joku hullu vela taas aktivoitui sohvalla piereskelyn lomassa. Netflixin maksutkin ulosotossa?
Koululaiset "kuvottavassa" iässä?
:D
Toi tunne tulee varmaan monille. On tarve olla vielä tarvittu, kun isommilla lapsilla jo muutakin elämää kuin koti.
Useimmat ottaa koiran tossa vaiheessa :)
Oottele hetki niin tunne menee kyllä ohi.
Mulle tuli vauvakuume nelikymppisenä. Nyt tuhisee vauva sylissä, ikää mulla 41. Hyvin olen jaksanut yöheräilyt, ja isommista lapsista on oikeasti apua ja seuraa. Ei ole tarvinnut mammakerhoihin raahautua.
Saan olla pikkukoululaisen tukena syksyllä ja muutenkin elämä on muutaman vuoden taas rennompaa ja perhekeskeisempää. Työni on luonteeltaan sellainen, että sitä on vaikea tehdä puoliteholla. Joten loistoratkaisu meille.
En aina ymmärrä tätä ulinaa vauvan kanssa valvomista.
Meillä on neljä lasta ja kaikki ihan hyvin nukkuneet yönsä. Totta kai muutaman ekan kuukauden aikana tarvitsee yösyötön tai parikin. Ovat nukkuneet vieressä ja puolihorteessa olen imettänyt. Totta kai jokin äännähdyskin on tarvittu.
Eli jaksaisin hyvin nyt näin nelikymppisenä. Kuopus on 3-vuotias.
Enempää ei nyt kyllä tule meidän perheeseen. Mutta ei jaksamisesta kiinni.