Mies myönsi että pelkää pettävänsä - mitä oikein ajatella?
Keskustelimme miehen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä ihan erityisen avoimesti, rakastavassa ja täysin rehellisessä hengessä. Tuli sellainen olo, että voin kysyä mieheltä ihan mitä vaan. Oltiin puhuttu siitä miten pettäminen johtaisi suhteessa eroon ja miten sen voisi etukäteen välttää jne, joten kysyin mieheltä että jos minä kerran joskus pelkään hänen pettävän, niin pelkääkö hän itse niin. Mies myönsi että kyllä pelkää, sitä että antaisi joskus vahingossa humalassa periksi sille eläimelliselle puolelle mikä meistä ihmisistä löytyy, mutta että hän ei missään nimessä halua tätä. Se kuitenkin voisi teoriassa tapahtua kuin "vahingossa", jos joku "liian hyvännäköinen nainen" tulisi tosissaan pokaamaan. Itse kysyin tästä vielä kyyneleet silmissä, että eikö sellainen olisi aivan kamalaa ja turhaa, pilata kaikki, meidän koko elämä yhden mahdollisen kiihkon hetken takia, mihin mies vastasi että tietysti olisi, ja siksi siinä hetkessä se rakkaus punnitaankin. Minulle jäi kuitenkin sellainen olo, ettei mies ole itsekään tarpeeksi varma, pystyykö vastustamaan näitä kiusauksia.
Myönnän että tämä jäi hieman ahdistamaan, vaikka mies ei ole vielä mitään pettänyt ja oli vain rehellinen. Huolestuttaa kuitenkin se, että mies itse myöntää alkoholin käytön lisäävän pettämisen mahdollisuutta ja mieheni sattuu käyttämään sitä aika paljon. Juuri oli ennen joulua ilman minua yksissä pikkujouluissa, joissa veti kunnon kännit kun kerran oli "loputtomasti ilmasta shamppanjaa". Ahdistaa ajatus, että jos joku olisi siellä vain halunnut iskeä mieheni, hän ei olisi ollut itsekään varma olisiko pystynyt vastustamaan. Onko tämä normaalia miehiltä, eli onko mieheni vain tavallista rehellisempi vai onko hänellä tavallista huonompi itsekontrolli? Itse en osaa naisena pelätä tuollaista, koska luotan itseeni että en tietenkään petä jos haluan olla mieheni kanssa. Siihen ei vaikuta humala eikä vieraiden miesten komeus, ainut mikä voisi teoriassa vaikeuttaa tilannetta olisi toiseen ihastuminen. Mies kuitenkin pelkää ilmeisesti pettävänsä tuntemattomien kanssa humalassa.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Mies välillä puhuu että haluaisi lopettaa juomisen, mutta ei tunnu osaavan. Pelottaa, että alan päässäni yhdistää ryyppämisen tähän riskiin nyt kun mies on ottanut sen esille. Mitä te itse tekisitte jos mies myöntäisi samoin? Onko minulla epäluotettava mies? Miten toiseen voi luottaa täysin jos hän ei itsekään luota itseensä täysin?! Ainiin ja mahdollisille vittuilijoille tiedoksi, mies sanoi itse että se vieras nainen ei voisi olla paremman näköinen kuin minä, mutta tiedän itsekin että uusi on aina uusi. Ratkaisu ei siis löydy siitä, että minä muuttuisin kauniimmaksi. Mies voisi tuossa teoriassaan pettää vahingossa maailman kauneinta naista, koska edes se ei auta välittömän uuden ja jännittävän nautinnon ollessa saatavilla. Seksi on myös meillä loistavaa, miehen sanoin parasta kokemaansa.... Pitäisikö ajatella vain, että jos mies oikeasti rakastaa, hän pystyy ne pettämiset välttämään. Ja jos pettää, vain luuli rakastavansa? Miten tässä uskaltaa rakentaa yhteistä elämää, vai onko sama kaikissa suhteissa?
Kommentit (50)
Pettäminen on aina valinta oli humalassa tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Huono, 0/5
No valittettavasti tämä on ihan totista totta ja luulen että monenkin elämässä. Mikä tässä muka viittaa trolliin? Se että mies myöntäisi ääneen tuollaista, vai se että osa miehistä olisi mahdollisia pettäjiä? Kyllä tätä vaan tapahtuu, me ainakin puhumme avoimesti näistä vaarallisimmistakin aiheista... ap
Ensinnäkään en edes olisi suhteessa mieheen, jolla on alkoholiongelma tai on suurkuluttaja. Tajuaahan sen tyhmempikin että jotain ongelmia siitä ennemmin tai myöhemmin tulee. Stoppi kännäämiselle jos se pysy hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen on aina valinta oli humalassa tai ei.
Niin minustakin, ja olen siksi sanonut miehelle että tuossa sen valinnan voi tehdä jo selvinpäin siinä kohtaa että valitsee juodako vai ei. Jos tietää pettävänsä helpommin kännissä, voi valita uskollisuuden laittamalla korkin kiinni. Samalla tavalla voi valita sen, antaako esim. vieraaseen ihastumisen kasvaa suuremmaksi vai ottaako tietoisesti etäisyyttä ja keskittyykö omaan suhteeseen. Ja jos ei osaa, voi valita hakeeko apua siihen lopettamiseen vai ei. Kai tämän voi vetää niin pitkälle, että jos rakastaa, tekee kaikkensa jo siellä ikävien tapahtumasarjojen alkupäässä suhteen vuoksi. Ap
Sun miehellesi on alkoholiongelma, ja se on paljon pahempi juttu kuin teoreettinen pettäminen, jota ei ole tapahtunut.
Musta tuntuu että sun mies on keskimääräistä rehellisempi, kun myöntää tuon. Alkoholihan laskee estoja, ja jos on tarpeeksi naamat niin voi tehdä huonoja valintoja. Toisaalta taas en ymmärrä, miksi pitää vetää elämän naamat, jos rakastaa toista ja jo tiedostaa, että se lisää pettämisen riskiä...
Onhan se odotettavissa oleva tapahtuma, kun miehellä on alkoholiongelma, ja kännissä estot pettää (esim itselle käy samoin jos juon). Jos mies haluaisi välttää tämän vahingossa pettämisen, hän ei vetäisi kännejä, mutta selvästikään ei pysty olemaan vetämättä, joten hänellä on alkoholiongelma, joka taas voi johtaa pettämiseen.
No ei kuulosta kovin hyvältä jos mies ei itse luota omiin kykyihin sanoa "ei kiitos". Vaikka olisi juonut kuinka paljon, kyllä jokainen tietää että puoliso odottaa kotona.
Miehen kannattaisi ehkä juoda vähemmän ja vahvistaa impulssienhallintakykynsä. (En tuomitse, tämä on ehdotus).
Apua on saatavilla työterveyshuollon kautta jos kokee että alkoholi on ongelma.
Minulla myös kännissä estot alenee ja pettäminen ynnä muu hölmöily on tapahtunut aina kännissä. Joten kännissä olen tehnyt asioita joita en tekisi selvinpäin.
Pikemminkin pitäisi kysyä mitä oikein ajatella siitä, että levität teidän luottamukselliset keskustelut julkisuuteen.
Mies kertoo sinulle peloistaan ja huolistaan, etkä sinä ajattele pelkoja ja huolia, vaan pettämistä. Siitä voisi totisesti ajatella kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelimme miehen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä ihan erityisen avoimesti, rakastavassa ja täysin rehellisessä hengessä. Tuli sellainen olo, että voin kysyä mieheltä ihan mitä vaan. Oltiin puhuttu siitä miten pettäminen johtaisi suhteessa eroon ja miten sen voisi etukäteen välttää jne, joten kysyin mieheltä että jos minä kerran joskus pelkään hänen pettävän, niin pelkääkö hän itse niin. Mies myönsi että kyllä pelkää, sitä että antaisi joskus vahingossa humalassa periksi sille eläimelliselle puolelle mikä meistä ihmisistä löytyy, mutta että hän ei missään nimessä halua tätä. Se kuitenkin voisi teoriassa tapahtua kuin "vahingossa", jos joku "liian hyvännäköinen nainen" tulisi tosissaan pokaamaan. Itse kysyin tästä vielä kyyneleet silmissä, että eikö sellainen olisi aivan kamalaa ja turhaa, pilata kaikki, meidän koko elämä yhden mahdollisen kiihkon hetken takia, mihin mies vastasi että tietysti olisi, ja siksi siinä hetkessä se rakkaus punnitaankin. Minulle jäi kuitenkin sellainen olo, ettei mies ole itsekään tarpeeksi varma, pystyykö vastustamaan näitä kiusauksia.
Myönnän että tämä jäi hieman ahdistamaan, vaikka mies ei ole vielä mitään pettänyt ja oli vain rehellinen. Huolestuttaa kuitenkin se, että mies itse myöntää alkoholin käytön lisäävän pettämisen mahdollisuutta ja mieheni sattuu käyttämään sitä aika paljon. Juuri oli ennen joulua ilman minua yksissä pikkujouluissa, joissa veti kunnon kännit kun kerran oli "loputtomasti ilmasta shamppanjaa". Ahdistaa ajatus, että jos joku olisi siellä vain halunnut iskeä mieheni, hän ei olisi ollut itsekään varma olisiko pystynyt vastustamaan. Onko tämä normaalia miehiltä, eli onko mieheni vain tavallista rehellisempi vai onko hänellä tavallista huonompi itsekontrolli? Itse en osaa naisena pelätä tuollaista, koska luotan itseeni että en tietenkään petä jos haluan olla mieheni kanssa. Siihen ei vaikuta humala eikä vieraiden miesten komeus, ainut mikä voisi teoriassa vaikeuttaa tilannetta olisi toiseen ihastuminen. Mies kuitenkin pelkää ilmeisesti pettävänsä tuntemattomien kanssa humalassa.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Mies välillä puhuu että haluaisi lopettaa juomisen, mutta ei tunnu osaavan. Pelottaa, että alan päässäni yhdistää ryyppämisen tähän riskiin nyt kun mies on ottanut sen esille. Mitä te itse tekisitte jos mies myöntäisi samoin? Onko minulla epäluotettava mies? Miten toiseen voi luottaa täysin jos hän ei itsekään luota itseensä täysin?! Ainiin ja mahdollisille vittuilijoille tiedoksi, mies sanoi itse että se vieras nainen ei voisi olla paremman näköinen kuin minä, mutta tiedän itsekin että uusi on aina uusi. Ratkaisu ei siis löydy siitä, että minä muuttuisin kauniimmaksi. Mies voisi tuossa teoriassaan pettää vahingossa maailman kauneinta naista, koska edes se ei auta välittömän uuden ja jännittävän nautinnon ollessa saatavilla. Seksi on myös meillä loistavaa, miehen sanoin parasta kokemaansa.... Pitäisikö ajatella vain, että jos mies oikeasti rakastaa, hän pystyy ne pettämiset välttämään. Ja jos pettää, vain luuli rakastavansa? Miten tässä uskaltaa rakentaa yhteistä elämää, vai onko sama kaikissa suhteissa?
Yleensä toisille ei alkoholi sovi ja rentoutumiseen vaihtoehdoksi sopisi mieluumminkin kannabis. Pelkkä kannabis ei aiheuta riidan haastamista tai estojen poistumista.
On omituista että ainoa vaihtoehto suomalaisille on se vaarallisin vaihtoehto, joka aiheuttaa niin paljon ongelmia. Toisaalta jos on pettäjä niin kyllähän sitä sitten pettää helposti vaikka tekisi itselleen lupauksenkin.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Pikemminkin pitäisi kysyä mitä oikein ajatella siitä, että levität teidän luottamukselliset keskustelut julkisuuteen.
Mies kertoo sinulle peloistaan ja huolistaan, etkä sinä ajattele pelkoja ja huolia, vaan pettämistä. Siitä voisi totisesti ajatella kaikenlaista.
En levitä miehen asioita, jos en kerro kenestä on kyse ja kirjoitan anonyymisti palstalla jossa kukaan ei voi meitä tunnistaa. Vai luuletko tuon perusteella voivasi kertoa kenestä parista on kyse? Eiköhän nämä ole ihan yleisiä ongelmia, jotka pätevät tuhansiin suomalaisiin. Paljon pahempi olisi mielestäni jos juoruaisin tämän omalla naamallani kaikille tutuille ja kavereille. Voisin vaikka näyttää tämän ketjun miehelle, enkä usko että hän loukkaantuu. Myös minun ongelmista saa avautua anonyyminä netissä vertaistukea hakiessa kunhan ei kerro tietoja joista minut voi tunnistaa. Ap
Älä kysy asioita, joihin et halua kuulla rehellistä vastausta.
Nuorempana olin itse yhtä ehdoton ja olisin voinut vannoa käsi raamatulla, etten ikinä petä. Nyt kun ikää on kertynyt, ymmärrän ettei elämä ole niin mustavalkoista.
Sinulla on hyvä, rehellinen mies, älä pilaa suhdettanne alkamalla nyt pyöritellä mielessäsi tuota ilmeisen rehellistä vastausta.
Vierailija kirjoitti:
No ei kuulosta kovin hyvältä jos mies ei itse luota omiin kykyihin sanoa "ei kiitos". Vaikka olisi juonut kuinka paljon, kyllä jokainen tietää että puoliso odottaa kotona.
Miehen kannattaisi ehkä juoda vähemmän ja vahvistaa impulssienhallintakykynsä. (En tuomitse, tämä on ehdotus).
Apua on saatavilla työterveyshuollon kautta jos kokee että alkoholi on ongelma.
Miten sitä impulssienhallintakykyä voisi sitten vahvistaa? Olen ehdottanut miehelle terapiaa, mutta toistaiseksi on suostunut vain pariterapiaan yhdessä. Voisiko se auttaa tähänkin?
Minua pelottaa, että mies havahtuu todellisuuteen ja hakee terapiaa ja apua alkoholiongelmaan vasta sitten kun on liian myöhäistä. Nyt kun ei vielä ole pakko, kun ei ole mitään tapahtunut. Totuus kuitenkin on että ne ongelmat tulevat olemaan paljon vaikeampia ratkaista siinä vaiheessa kun mies on pettänyt. Ei minua kiinnosta jäädä pelastamaan sellaista suhdetta jonka mies on antanut mennä niin pahaksi. Nyt olisi vielä mahdollisuus toimia ja estää kriisien syntyminen. Sen olen kuitenkin tehnyt miehelle selväksi että pettämisestä seuraa ero. Ap
En ymmärrä näitä provohuutelijoita, maa on täynnä juoppoja pettäjiä mutta siitä ei ilmeisesti saisi puhua kun ei voi pitää paikkaansa että joku tunnistaa sen itsessään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelimme miehen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä ihan erityisen avoimesti, rakastavassa ja täysin rehellisessä hengessä. Tuli sellainen olo, että voin kysyä mieheltä ihan mitä vaan. Oltiin puhuttu siitä miten pettäminen johtaisi suhteessa eroon ja miten sen voisi etukäteen välttää jne, joten kysyin mieheltä että jos minä kerran joskus pelkään hänen pettävän, niin pelkääkö hän itse niin. Mies myönsi että kyllä pelkää, sitä että antaisi joskus vahingossa humalassa periksi sille eläimelliselle puolelle mikä meistä ihmisistä löytyy, mutta että hän ei missään nimessä halua tätä. Se kuitenkin voisi teoriassa tapahtua kuin "vahingossa", jos joku "liian hyvännäköinen nainen" tulisi tosissaan pokaamaan. Itse kysyin tästä vielä kyyneleet silmissä, että eikö sellainen olisi aivan kamalaa ja turhaa, pilata kaikki, meidän koko elämä yhden mahdollisen kiihkon hetken takia, mihin mies vastasi että tietysti olisi, ja siksi siinä hetkessä se rakkaus punnitaankin. Minulle jäi kuitenkin sellainen olo, ettei mies ole itsekään tarpeeksi varma, pystyykö vastustamaan näitä kiusauksia.
Myönnän että tämä jäi hieman ahdistamaan, vaikka mies ei ole vielä mitään pettänyt ja oli vain rehellinen. Huolestuttaa kuitenkin se, että mies itse myöntää alkoholin käytön lisäävän pettämisen mahdollisuutta ja mieheni sattuu käyttämään sitä aika paljon. Juuri oli ennen joulua ilman minua yksissä pikkujouluissa, joissa veti kunnon kännit kun kerran oli "loputtomasti ilmasta shamppanjaa". Ahdistaa ajatus, että jos joku olisi siellä vain halunnut iskeä mieheni, hän ei olisi ollut itsekään varma olisiko pystynyt vastustamaan. Onko tämä normaalia miehiltä, eli onko mieheni vain tavallista rehellisempi vai onko hänellä tavallista huonompi itsekontrolli? Itse en osaa naisena pelätä tuollaista, koska luotan itseeni että en tietenkään petä jos haluan olla mieheni kanssa. Siihen ei vaikuta humala eikä vieraiden miesten komeus, ainut mikä voisi teoriassa vaikeuttaa tilannetta olisi toiseen ihastuminen. Mies kuitenkin pelkää ilmeisesti pettävänsä tuntemattomien kanssa humalassa.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Mies välillä puhuu että haluaisi lopettaa juomisen, mutta ei tunnu osaavan. Pelottaa, että alan päässäni yhdistää ryyppämisen tähän riskiin nyt kun mies on ottanut sen esille. Mitä te itse tekisitte jos mies myöntäisi samoin? Onko minulla epäluotettava mies? Miten toiseen voi luottaa täysin jos hän ei itsekään luota itseensä täysin?! Ainiin ja mahdollisille vittuilijoille tiedoksi, mies sanoi itse että se vieras nainen ei voisi olla paremman näköinen kuin minä, mutta tiedän itsekin että uusi on aina uusi. Ratkaisu ei siis löydy siitä, että minä muuttuisin kauniimmaksi. Mies voisi tuossa teoriassaan pettää vahingossa maailman kauneinta naista, koska edes se ei auta välittömän uuden ja jännittävän nautinnon ollessa saatavilla. Seksi on myös meillä loistavaa, miehen sanoin parasta kokemaansa.... Pitäisikö ajatella vain, että jos mies oikeasti rakastaa, hän pystyy ne pettämiset välttämään. Ja jos pettää, vain luuli rakastavansa? Miten tässä uskaltaa rakentaa yhteistä elämää, vai onko sama kaikissa suhteissa?
Yleensä toisille ei alkoholi sovi ja rentoutumiseen vaihtoehdoksi sopisi mieluumminkin kannabis. Pelkkä kannabis ei aiheuta riidan haastamista tai estojen poistumista.
On omituista että ainoa vaihtoehto suomalaisille on se vaarallisin vaihtoehto, joka aiheuttaa niin paljon ongelmia. Toisaalta jos on pettäjä niin kyllähän sitä sitten pettää helposti vaikka tekisi itselleen lupauksenkin.
Tämä on sinällään hassua, kun kielletään puolisolta alkoholi, mutta miedompi kannabis (josta ei mene estot pois ja tolkku pysyy) on ehdottomasti ei ja eron paikka monille.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Pikemminkin pitäisi kysyä mitä oikein ajatella siitä, että levität teidän luottamukselliset keskustelut julkisuuteen.
Mies kertoo sinulle peloistaan ja huolistaan, etkä sinä ajattele pelkoja ja huolia, vaan pettämistä. Siitä voisi totisesti ajatella kaikenlaista.
En levitä miehen asioita, jos en kerro kenestä on kyse ja kirjoitan anonyymisti palstalla jossa kukaan ei voi meitä tunnistaa. Vai luuletko tuon perusteella voivasi kertoa kenestä parista on kyse? Eiköhän nämä ole ihan yleisiä ongelmia, jotka pätevät tuhansiin suomalaisiin. Paljon pahempi olisi mielestäni jos juoruaisin tämän omalla naamallani kaikille tutuille ja kavereille. Voisin vaikka näyttää tämän ketjun miehelle, enkä usko että hän loukkaantuu. Myös minun ongelmista saa avautua anonyyminä netissä vertaistukea hakiessa kunhan ei kerro tietoja joista minut voi tunnistaa. Ap
AP..lopeta se provoileminen ja satutietojen levittäminen. Tuo on palstahäiriköintiä. Olet aikuinen ihminen kuitenkin!
Huono, 0/5