Mies myönsi että pelkää pettävänsä - mitä oikein ajatella?

Noinko vähän te oikeasti ajattelette miehistänne? Että mies on täysin tahdoton olento joka viinaa saatuaan on jokaisen naisen vietävissä? Samat miehetkö eivät voi vastustaa mitään impulsseja? Veikkaan ettei teidän kotisohvillanne kuitenkaan löhöä 200-kiloisia valaita koska "eivät voi vastustaa herkkuja". Jokaisella miehellä on itsekuria ja tahdonvoimaa, se on eri mihin sitä käyttää. Vaikka olisi miten kännissä ja joku nainen tulisi siihen heruttelemaan, niin "ei kiitos, olen naimisissa" -lauseen sanominen vie alle 10 sekuntia. Yleensäkin itse ajatuksesta hommiin siirtymisessä menee useita minuutteja, jopa tunteja, joten siinä on taatusti aikaa miettiä tekosiaan.

Totuus kuitenkin on, että jos mies pohjimmiltaan haluaa pettää, alkoholi poistaa vain logiikan jarrun. Mies, joka aidosti rakastaa vaimoaan eikä halua pettää, ei ensinnäkään hakeudu tilanteisiin joissa pettäminen olisi mahdollista. Sellainen mies, jos tietää että alkoholi on vaaraksi, ei joko juo tai juo harkiten. Tuollaisissa tilanteissa sitä itsekuria ja tahdonvoimaa käytetään.

Olen töissä nelikymppisen naimisissa olevan perheenisän kanssa joka pettää vaimoaan työkaverimme kanssa. Kyseinen herra vetää kaikissa firman illanvietoissa aivan totaaliset pleksit ja häipyy loppuillasta/yöstä kyseisen naisen kanssa samalla taksilla vaikka eivät asu edes samalla suunnalla - puhumattakaan siitä että "rikoskumppanit" ovat seuraavana päivänä kuin ei tuntisikaan toisiaan. Herra on myös meidän miesten kesken saunailloissa avautunut siitä kuinka vaimo pihtaa (vaikka ei pettämistä ole myöntänytkään, eikä siitä puhuta) joten siinä on motiivikin. En tunne ketään miestä joka pettäisi vain tilaisuuden vuoksi, ellei siinä ole jotain taustalla. Naiset usein haluavat sulkea silmänsä totuudelta, koska se yleensä liittyy heihin itseensä - että nainen on lihonut, että naisen aika menee enimmäkseen lapsiin ja mies jää ulkopuolelle, että nainen ei halua seksiä, että nainen yleisesti ei halua panostaa parisuhteeseen/ulkonäköön/asioihin joihin mies hänessä aikoinaan ihastui/rakastui.

Miettikääpä sitä.

T: M38

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelimme miehen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä ihan erityisen avoimesti, rakastavassa ja täysin rehellisessä hengessä. Tuli sellainen olo, että voin kysyä mieheltä ihan mitä vaan. Oltiin puhuttu siitä miten pettäminen johtaisi suhteessa eroon ja miten sen voisi etukäteen välttää jne, joten kysyin mieheltä että jos minä kerran joskus pelkään hänen pettävän, niin pelkääkö hän itse niin. Mies myönsi että kyllä pelkää, sitä että antaisi joskus vahingossa humalassa periksi sille eläimelliselle puolelle mikä meistä ihmisistä löytyy, mutta että hän ei missään nimessä halua tätä. Se kuitenkin voisi teoriassa tapahtua kuin "vahingossa", jos joku "liian hyvännäköinen nainen" tulisi tosissaan pokaamaan. Itse kysyin tästä vielä kyyneleet silmissä, että eikö sellainen olisi aivan kamalaa ja turhaa, pilata kaikki, meidän koko elämä yhden mahdollisen kiihkon hetken takia, mihin mies vastasi että tietysti olisi, ja siksi siinä hetkessä se rakkaus punnitaankin. Minulle jäi kuitenkin sellainen olo, ettei mies ole itsekään tarpeeksi varma, pystyykö vastustamaan näitä kiusauksia.

Myönnän että tämä jäi hieman ahdistamaan, vaikka mies ei ole vielä mitään pettänyt ja oli vain rehellinen. Huolestuttaa kuitenkin se, että mies itse myöntää alkoholin käytön lisäävän pettämisen mahdollisuutta ja mieheni sattuu käyttämään sitä aika paljon. Juuri oli ennen joulua ilman minua yksissä pikkujouluissa, joissa veti kunnon kännit kun kerran oli "loputtomasti ilmasta shamppanjaa". Ahdistaa ajatus, että jos joku olisi siellä vain halunnut iskeä mieheni, hän ei olisi ollut itsekään varma olisiko pystynyt vastustamaan. Onko tämä normaalia miehiltä, eli onko mieheni vain tavallista rehellisempi vai onko hänellä tavallista huonompi itsekontrolli? Itse en osaa naisena pelätä tuollaista, koska luotan itseeni että en tietenkään petä jos haluan olla mieheni kanssa. Siihen ei vaikuta humala eikä vieraiden miesten komeus, ainut mikä voisi teoriassa vaikeuttaa tilannetta olisi toiseen ihastuminen. Mies kuitenkin pelkää ilmeisesti pettävänsä tuntemattomien kanssa humalassa.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Mies välillä puhuu että haluaisi lopettaa juomisen, mutta ei tunnu osaavan. Pelottaa, että alan päässäni yhdistää ryyppämisen tähän riskiin nyt kun mies on ottanut sen esille. Mitä te itse tekisitte jos mies myöntäisi samoin? Onko minulla epäluotettava mies? Miten toiseen voi luottaa täysin jos hän ei itsekään luota itseensä täysin?! Ainiin ja mahdollisille vittuilijoille tiedoksi, mies sanoi itse että se vieras nainen ei voisi olla paremman näköinen kuin minä, mutta tiedän itsekin että uusi on aina uusi. Ratkaisu ei siis löydy siitä, että minä muuttuisin kauniimmaksi. Mies voisi tuossa teoriassaan pettää vahingossa maailman kauneinta naista, koska edes se ei auta välittömän uuden ja jännittävän nautinnon ollessa saatavilla. Seksi on myös meillä loistavaa, miehen sanoin parasta kokemaansa.... Pitäisikö ajatella vain, että jos mies oikeasti rakastaa, hän pystyy ne pettämiset välttämään. Ja jos pettää, vain luuli rakastavansa? Miten tässä uskaltaa rakentaa yhteistä elämää, vai onko sama kaikissa suhteissa?

Yleensä toisille ei alkoholi sovi ja rentoutumiseen vaihtoehdoksi sopisi mieluumminkin kannabis. Pelkkä kannabis ei aiheuta riidan haastamista tai estojen poistumista.

On omituista että ainoa vaihtoehto suomalaisille on se vaarallisin vaihtoehto, joka aiheuttaa niin paljon ongelmia. Toisaalta jos on pettäjä niin kyllähän sitä sitten pettää helposti vaikka tekisi itselleen lupauksenkin.

Tämä on sinällään hassua, kun kielletään puolisolta alkoholi, mutta miedompi kannabis (josta ei mene estot pois ja tolkku pysyy) on ehdottomasti ei ja eron paikka monille.

Itse sallin mieheltä kannabiksen (sen ikävät seuraukset ovat vähäisemmät) mutta mies itse tykkää enemmän juoda kuin polttaa. Toki pilvestäkin tulee muunlaisia ongelmia, jos sitä tekee liikaa. Luulen, että jos mieheni polttaisi joka päivä hänestä tulisi passiivisempi ja hän puhuisi vähemmän kanssani tällaisista asioista. Se etäännyttäisi meitä henkisesti myös, mutta ei toisaalta laske estoja tai saa pettämään. Alkoholi on kamala huume jos sitä ei osaa käyttää. Ap

Miehesi on normaali ja rehellinen.

Ihan yhtä moni nainen pettää kuin mieskin ja noin se juuri käy ja jälkeenpäin kaduttaa, kun tietää itsekin, että oma suhde on paljon parempi. Kyllä minullakin on ollut pahoja houkutuksia ja olen pelännyt pettäväni miestäni. Onneksi en ole.

Jotenkin naiivi aloitus.

sagittarius kirjoitti:

Noinko vähän te oikeasti ajattelette miehistänne? Että mies on täysin tahdoton olento joka viinaa saatuaan on jokaisen naisen vietävissä? Samat miehetkö eivät voi vastustaa mitään impulsseja? Veikkaan ettei teidän kotisohvillanne kuitenkaan löhöä 200-kiloisia valaita koska "eivät voi vastustaa herkkuja". Jokaisella miehellä on itsekuria ja tahdonvoimaa, se on eri mihin sitä käyttää. Vaikka olisi miten kännissä ja joku nainen tulisi siihen heruttelemaan, niin "ei kiitos, olen naimisissa" -lauseen sanominen vie alle 10 sekuntia. Yleensäkin itse ajatuksesta hommiin siirtymisessä menee useita minuutteja, jopa tunteja, joten siinä on taatusti aikaa miettiä tekosiaan.

Totuus kuitenkin on, että jos mies pohjimmiltaan haluaa pettää, alkoholi poistaa vain logiikan jarrun. Mies, joka aidosti rakastaa vaimoaan eikä halua pettää, ei ensinnäkään hakeudu tilanteisiin joissa pettäminen olisi mahdollista. Sellainen mies, jos tietää että alkoholi on vaaraksi, ei joko juo tai juo harkiten. Tuollaisissa tilanteissa sitä itsekuria ja tahdonvoimaa käytetään.

Olen töissä nelikymppisen naimisissa olevan perheenisän kanssa joka pettää vaimoaan työkaverimme kanssa. Kyseinen herra vetää kaikissa firman illanvietoissa aivan totaaliset pleksit ja häipyy loppuillasta/yöstä kyseisen naisen kanssa samalla taksilla vaikka eivät asu edes samalla suunnalla - puhumattakaan siitä että "rikoskumppanit" ovat seuraavana päivänä kuin ei tuntisikaan toisiaan. Herra on myös meidän miesten kesken saunailloissa avautunut siitä kuinka vaimo pihtaa (vaikka ei pettämistä ole myöntänytkään, eikä siitä puhuta) joten siinä on motiivikin. En tunne ketään miestä joka pettäisi vain tilaisuuden vuoksi, ellei siinä ole jotain taustalla. Naiset usein haluavat sulkea silmänsä totuudelta, koska se yleensä liittyy heihin itseensä - että nainen on lihonut, että naisen aika menee enimmäkseen lapsiin ja mies jää ulkopuolelle, että nainen ei halua seksiä, että nainen yleisesti ei halua panostaa parisuhteeseen/ulkonäköön/asioihin joihin mies hänessä aikoinaan ihastui/rakastui.

Miettikääpä sitä.

T: M38

Ehkä tuossa on joidenkin syy. Luulen että oman mieheni syyt olisivat syvemmällä, esim omassa itsetunnossa ja epävarmuudessa. Meillä on jatkuvasti loistavaa seksiä, ei ole lapsia, käytän miehen mielestä liikaakin aikaa ulkonäköön ja olen vain laihtunut ensi tapaamisestamme. Olen erittäin kiinnostunut panostamaan suhteeseemme ja lähden mielelläni miehen kanssa terapiaan, jos se voisi parantaa suhdettamme. Olen hyvä nainen, annan energiaani suhteelle ja teen jatkuvasti töitä sen eteen.

Miehellä on ollut huono lapsuus ja välit äitiinsä ovat todella epäterveet. Häntä ei ole rakastettu aidosti. Olen miettinyt, voisiko tämä olla miehen alkoholinkäytön takana. Jospa hän sillä humalaisella pettämisen hetkellä etsiikin vain hyväksyntää ja rakkautta, todistusta siitä että kelpaa naisille (monikossa) ja että häntä halutaan? Minä rakastaisin hänet kuntoon ja ehjäksi jos vaan voisin ja osaisin, mutta siihen taitaa pystyä vain mies itse. En usko että tällaisten asioiden rinnalla naisen ulkonäkö on mitenkään olennainen asia. Monet eivät vain tunnista niitä perimmäisiä ongelmia itsessään ja suhteessaan, joten on helppo siirtää vastuu johonkin konkreettiseen asiaan kuten "nainen lihoi". Se ei vaadi itsetuntemusta, työtä tai peiliin katsomista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kuulosta kovin hyvältä jos mies ei itse luota omiin kykyihin sanoa "ei kiitos". Vaikka olisi juonut kuinka paljon, kyllä jokainen tietää että puoliso odottaa kotona.

Miehen kannattaisi ehkä juoda vähemmän ja vahvistaa impulssienhallintakykynsä. (En tuomitse, tämä on ehdotus).

Apua on saatavilla työterveyshuollon kautta jos kokee että alkoholi on ongelma.

Miten sitä impulssienhallintakykyä voisi sitten vahvistaa? Olen ehdottanut miehelle terapiaa, mutta toistaiseksi on suostunut vain pariterapiaan yhdessä. Voisiko se auttaa tähänkin?

Minua pelottaa, että mies havahtuu todellisuuteen ja hakee terapiaa ja apua alkoholiongelmaan vasta sitten kun on liian myöhäistä. Nyt kun ei vielä ole pakko, kun ei ole mitään tapahtunut. Totuus kuitenkin on että ne ongelmat tulevat olemaan paljon vaikeampia ratkaista siinä vaiheessa kun mies on pettänyt. Ei minua kiinnosta jäädä pelastamaan sellaista suhdetta jonka mies on antanut mennä niin pahaksi. Nyt olisi vielä mahdollisuus toimia ja estää kriisien syntyminen. Sen olen kuitenkin tehnyt miehelle selväksi että pettämisestä seuraa ero. Ap

Minkä takia te sinne pariterapiaan olette menossa?

Tyhmä ukko kun avas suunsa. Olis hymistelly mukana vaan. Eiköhän teidän suhde lähde tästä alamäkeen petti tai ei. Tyhmän rehellinen. En kyllä itsekkään haluaisi kuulla tollasta tai menisi kumppanilleni sanomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kuulosta kovin hyvältä jos mies ei itse luota omiin kykyihin sanoa "ei kiitos". Vaikka olisi juonut kuinka paljon, kyllä jokainen tietää että puoliso odottaa kotona.

Miehen kannattaisi ehkä juoda vähemmän ja vahvistaa impulssienhallintakykynsä. (En tuomitse, tämä on ehdotus).

Apua on saatavilla työterveyshuollon kautta jos kokee että alkoholi on ongelma.

Miten sitä impulssienhallintakykyä voisi sitten vahvistaa? Olen ehdottanut miehelle terapiaa, mutta toistaiseksi on suostunut vain pariterapiaan yhdessä. Voisiko se auttaa tähänkin?

Minua pelottaa, että mies havahtuu todellisuuteen ja hakee terapiaa ja apua alkoholiongelmaan vasta sitten kun on liian myöhäistä. Nyt kun ei vielä ole pakko, kun ei ole mitään tapahtunut. Totuus kuitenkin on että ne ongelmat tulevat olemaan paljon vaikeampia ratkaista siinä vaiheessa kun mies on pettänyt. Ei minua kiinnosta jäädä pelastamaan sellaista suhdetta jonka mies on antanut mennä niin pahaksi. Nyt olisi vielä mahdollisuus toimia ja estää kriisien syntyminen. Sen olen kuitenkin tehnyt miehelle selväksi että pettämisestä seuraa ero. Ap

Aloita ihan pariterapialla jos mies ei suostu yksilöterapiaan. Kokenut pariterapeutti voi auttaa teitä, ja luultavasti mies huomaa että terapiasta voi olla hyötyä.

Sinuna yrittäisin saada miestä hakeutumaan työterveyshuoltoon alkoholikäyttönsä takia. Voisin lähteä mukaan tukena jos mies olisi kiusaantunut.

Lääkäri ei tuomitse potilasta, päin vastoin voin sanoa että 99 % kaikista lääkäreistä ovat iloisia jos potilas itse havaitsee että juo liikaa ja tarvitsee apua. Hyviä tukiohjelmia on olemassa, ei tarvi käydä missään ryhmässä ellei itse haluaa. Eikä edes tarvitse lopettaa alkoholin käyttö kokonaan, riittää että vähentää.

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Pikemminkin pitäisi kysyä mitä oikein ajatella siitä, että levität teidän luottamukselliset keskustelut julkisuuteen.

Mies kertoo sinulle peloistaan ja huolistaan, etkä sinä ajattele pelkoja ja huolia, vaan pettämistä. Siitä voisi totisesti ajatella kaikenlaista. 

Se pelko ja huoli nimenomaan on tässä miehen pettäminen. Sanoisitko noin jos mies olisi myöntänyt että pelkää pahoinpitelevänsä naisen tai että pelkää varastavansa tämän rahat? Tuollainen pelko on molempien yhteinen pelko koska se koskettaa molempia. Miksi naisen pitäisi vain lohduttaa miestä ja kiittää avautumisesta, jos hänenkin hyvinvointinsa on uhattuna? Jos sinun naisesi kertoisi pelkäävänsä pettävän sinua olisitko vain myötätuntoinen ja lohduttaisit häntä? Vai tulisiko pettämisestä kenties sinullekin huolta, kun tiedät että toinen ei välttämättä rakasta sinua yhtä paljon kuin sinä häntä?

Hyvä että pystyitte puhumaan avoimesti, ja mies puhui rehellisesti mitä pelkää itse tekevänsä. Monissa asioissa tunnut olevan perillä ja tietoinen teidän parisuhteen onnistumisesta. Miehesi ei vaikuta sellaselta, joka tekee mitään epätietoisesti. Miehesi vaikuttaa fiksulta puheissaan, mutta eniten tekisi fiksummin jos laittaisi korkin kiinni.

Mun mielestä vaikutatte hyvältä parilta ja toivotaan mikään ei riko teidän välejä.

Tsemppii sulle ja miehellesi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kuulosta kovin hyvältä jos mies ei itse luota omiin kykyihin sanoa "ei kiitos". Vaikka olisi juonut kuinka paljon, kyllä jokainen tietää että puoliso odottaa kotona.

Miehen kannattaisi ehkä juoda vähemmän ja vahvistaa impulssienhallintakykynsä. (En tuomitse, tämä on ehdotus).

Apua on saatavilla työterveyshuollon kautta jos kokee että alkoholi on ongelma.

Miten sitä impulssienhallintakykyä voisi sitten vahvistaa? Olen ehdottanut miehelle terapiaa, mutta toistaiseksi on suostunut vain pariterapiaan yhdessä. Voisiko se auttaa tähänkin?

Minua pelottaa, että mies havahtuu todellisuuteen ja hakee terapiaa ja apua alkoholiongelmaan vasta sitten kun on liian myöhäistä. Nyt kun ei vielä ole pakko, kun ei ole mitään tapahtunut. Totuus kuitenkin on että ne ongelmat tulevat olemaan paljon vaikeampia ratkaista siinä vaiheessa kun mies on pettänyt. Ei minua kiinnosta jäädä pelastamaan sellaista suhdetta jonka mies on antanut mennä niin pahaksi. Nyt olisi vielä mahdollisuus toimia ja estää kriisien syntyminen. Sen olen kuitenkin tehnyt miehelle selväksi että pettämisestä seuraa ero. Ap

Minkä takia te sinne pariterapiaan olette menossa?

Onhan tässä tullut esille jo paljonkin terapioitavaa. Miehen juominen ja se mistä se mahtaa johtua, tämä pettämisen pelko jne. Mielestäni tällaisiin ongelmiin kannattaa puuttua jo ennen kuin ne ovat niin isoja että ero on ainut vaihtoehto. Luultavasti siitä samasta ongelmien ytimestä kumpuaa myös muita ikäviä asioita, jotka heijastuvat miehen käytökseen. Niistä en kuitenkaan taida avautua nyt tässä ketjussa. Puhuttavaa kuitenkin on. Ap

Oli trolli tai ei niin monet miehet valitettavsti möläyttelee kaikkea typerää miettimättä. Kyllä tommonen jäisi ainakin itseä vaivaamaan. Varmaan pelkäisin joka krta kun lähtee ulos, että pettää

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että pystyitte puhumaan avoimesti, ja mies puhui rehellisesti mitä pelkää itse tekevänsä. Monissa asioissa tunnut olevan perillä ja tietoinen teidän parisuhteen onnistumisesta. Miehesi ei vaikuta sellaselta, joka tekee mitään epätietoisesti. Miehesi vaikuttaa fiksulta puheissaan, mutta eniten tekisi fiksummin jos laittaisi korkin kiinni.

Mun mielestä vaikutatte hyvältä parilta ja toivotaan mikään ei riko teidän välejä.

Tsemppii sulle ja miehellesi!

Kiitos tosi paljon sinulle! Paljon hyvää meillä onkin. Toki löytyy myös näitä ongelmakohtia ja huolia, mutta niin kai niitä löytyy vähän kaikilta. Taidan ottaa heti asiaksi sen pariterapian varaamisen ja lähdetään selvittämään asioita siellä. Mies toki tekee itse päätöksen siitä, hakeeko apua juomiseen vai ei. Voin vaikuttaa vain oman osuuteni verran mutta en aio pakottaa häntä mihinkään, kun ei kai toista voi pakottaa ymmärtämään. Kiitos kaikille vastauksista, lisääkin saa toki vielä laittaa. :) ap

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä ukko kun avas suunsa. Olis hymistelly mukana vaan. Eiköhän teidän suhde lähde tästä alamäkeen petti tai ei. Tyhmän rehellinen. En kyllä itsekkään haluaisi kuulla tollasta tai menisi kumppanilleni sanomaan.

Hiljaa - hyvä tulee? Just siksi avoimesti pitää puhuu että molemmat tukisivat toisia. Syyttely pahentaa, epäily rasittaa ja pirujen maalaminen ärsyttää. Parisuhteeseen kuuluu jaetaan ikävät + hyvät asiat, jos ikävä asia molempia harmittaa sitten pitää tukea/auttaa. Kipu tuo tuskaa, mutta tuska vaa vahvistaa!

Ehkä ei joku uskalla avautuu aroista asioista. 🤔

Vierailija kirjoitti:

Keskustelimme miehen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä ihan erityisen avoimesti, rakastavassa ja täysin rehellisessä hengessä. Tuli sellainen olo, että voin kysyä mieheltä ihan mitä vaan. Oltiin puhuttu siitä miten pettäminen johtaisi suhteessa eroon ja miten sen voisi etukäteen välttää jne, joten kysyin mieheltä että jos minä kerran joskus pelkään hänen pettävän, niin ... Pelottaa, että alan päässäni yhdistää ryyppämisen tähän riskiin nyt kun mies on ottanut sen esille.

Pari juttua tuli mieleen. Ensinnäkin, mieshän ei ottanut esille, vaan sinä tuossa avoimuuden huumassasi halusit nyhtää tämän tiedon miehestäsi. Toiseksi, mitä sulle jo sanottiinkin - älä kysy kysymyksiä, joihin et halua kuulla kuin yhdenlaisen vastauksen, ja kuitenkin painotat rehellisyyttä. Mies parka on varmasti ajatellut, että hän nyt puhuu rehellisesti kun sitä on korostettu, mutta eipä arvannut, että puhuu sillä itsensä suoraan pussiin, ja terapiaan. Luulen ettei tuo seikka ole ollut ajatusta suurempi, mutta nyt kun se on irti painostettu ja pöydälle analysoitavaksi revitty (ja sitä tosiaan tunnut tekevän, ja vielä oikein terapeutin voimin seuraavaksi) niin ei sitä oikein takaisinkaan voi ottaa.

En mitenkään pahalla sano, hieman vanhemman naisen kokemuksella vain, mitä tässä nyt miesotusten eloa ja ajatustenjuoksua vuosien aikana seurannut. 

sagittarius kirjoitti:

Noinko vähän te oikeasti ajattelette miehistänne? Että mies on täysin tahdoton olento joka viinaa saatuaan on jokaisen naisen vietävissä? Samat miehetkö eivät voi vastustaa mitään impulsseja? Veikkaan ettei teidän kotisohvillanne kuitenkaan löhöä 200-kiloisia valaita koska "eivät voi vastustaa herkkuja". Jokaisella miehellä on itsekuria ja tahdonvoimaa, se on eri mihin sitä käyttää. Vaikka olisi miten kännissä ja joku nainen tulisi siihen heruttelemaan, niin "ei kiitos, olen naimisissa" -lauseen sanominen vie alle 10 sekuntia. Yleensäkin itse ajatuksesta hommiin siirtymisessä menee useita minuutteja, jopa tunteja, joten siinä on taatusti aikaa miettiä tekosiaan.

Totuus kuitenkin on, että jos mies pohjimmiltaan haluaa pettää, alkoholi poistaa vain logiikan jarrun. Mies, joka aidosti rakastaa vaimoaan eikä halua pettää, ei ensinnäkään hakeudu tilanteisiin joissa pettäminen olisi mahdollista. Sellainen mies, jos tietää että alkoholi on vaaraksi, ei joko juo tai juo harkiten. Tuollaisissa tilanteissa sitä itsekuria ja tahdonvoimaa käytetään.

Olen töissä nelikymppisen naimisissa olevan perheenisän kanssa joka pettää vaimoaan työkaverimme kanssa. Kyseinen herra vetää kaikissa firman illanvietoissa aivan totaaliset pleksit ja häipyy loppuillasta/yöstä kyseisen naisen kanssa samalla taksilla vaikka eivät asu edes samalla suunnalla - puhumattakaan siitä että "rikoskumppanit" ovat seuraavana päivänä kuin ei tuntisikaan toisiaan. Herra on myös meidän miesten kesken saunailloissa avautunut siitä kuinka vaimo pihtaa (vaikka ei pettämistä ole myöntänytkään, eikä siitä puhuta) joten siinä on motiivikin. En tunne ketään miestä joka pettäisi vain tilaisuuden vuoksi, ellei siinä ole jotain taustalla. Naiset usein haluavat sulkea silmänsä totuudelta, koska se yleensä liittyy heihin itseensä - että nainen on lihonut, että naisen aika menee enimmäkseen lapsiin ja mies jää ulkopuolelle, että nainen ei halua seksiä, että nainen yleisesti ei halua panostaa parisuhteeseen/ulkonäköön/asioihin joihin mies hänessä aikoinaan ihastui/rakastui.

Miettikääpä sitä.

T: M38

Mietinpä sitä, että viestisi alkuosa oli silkkaa asiaa ja meinasin jo peukuttaa ylöspäin. Sitten luin loppuun saakka. Jos mies tuntee jäävänsä ulkopuolelle tai ei pidä puolisoaan enää puoleensavetävänä, silloin on aika avata suu ja kysyä, mitä parisuhteelle tehdään. Ei pettää. Jos me naiset pettäisimme vain siksi, että miehet ensihuuman jälkeen alkavat viihtyä sohvalla pieruverkkareissa, niin yksi jos toinen nainen hakisi huomattavasti nykyistä innokkaammin seksiseuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelimme miehen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä ihan erityisen avoimesti, rakastavassa ja täysin rehellisessä hengessä. Tuli sellainen olo, että voin kysyä mieheltä ihan mitä vaan. Oltiin puhuttu siitä miten pettäminen johtaisi suhteessa eroon ja miten sen voisi etukäteen välttää jne, joten kysyin mieheltä että jos minä kerran joskus pelkään hänen pettävän, niin ... Pelottaa, että alan päässäni yhdistää ryyppämisen tähän riskiin nyt kun mies on ottanut sen esille.

Pari juttua tuli mieleen. Ensinnäkin, mieshän ei ottanut esille, vaan sinä tuossa avoimuuden huumassasi halusit nyhtää tämän tiedon miehestäsi. Toiseksi, mitä sulle jo sanottiinkin - älä kysy kysymyksiä, joihin et halua kuulla kuin yhdenlaisen vastauksen, ja kuitenkin painotat rehellisyyttä. Mies parka on varmasti ajatellut, että hän nyt puhuu rehellisesti kun sitä on korostettu, mutta eipä arvannut, että puhuu sillä itsensä suoraan pussiin, ja terapiaan. Luulen ettei tuo seikka ole ollut ajatusta suurempi, mutta nyt kun se on irti painostettu ja pöydälle analysoitavaksi revitty (ja sitä tosiaan tunnut tekevän, ja vielä oikein terapeutin voimin seuraavaksi) niin ei sitä oikein takaisinkaan voi ottaa.

En mitenkään pahalla sano, hieman vanhemman naisen kokemuksella vain, mitä tässä nyt miesotusten eloa ja ajatustenjuoksua vuosien aikana seurannut. 

Juuri näin.

t. Nainen joka jo totesi, ettei pidä kysyä kysymyksiä, joihin ei halua rehellistä vastausta

Minusta kuulostaa siltä, että miehesi on harvinaisen kypsä aikuinen ihminen, kun pystyy näin hyvin analysoimaan ja keskustelemaan kanssasi. Eiköhän jokainen ihminen, se luotettavin ja uskollisinkin, ole joskus miettinyt, että mitä JOS joskus jotenkin ihmeellisesti, puolivanhingossa pettäisi. Se ajatus kertoo tiedostavuudesta, ei siitä että oikeasti pettäisi. Siitä ajatuksesta on valovuoden matka pettämiseen, ja varsinkin jos osaa itsekin ajatella asiaa negatiivisenä, ns. pelätä, kertoo moraalista.

Mutta jos miehesi toivoo voivansa vähentää alkoholinkäyttöä, niin sehän on loistohomma! Tätä asiaa voitte rauhallisesti ja syyllistämättä työstää. Kun hän osaa ajatella noin rehellisesti, eiköhän alkoholi-asiankin suhteen löydy analyysiä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä. Tsemppiä <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä ukko kun avas suunsa. Olis hymistelly mukana vaan. Eiköhän teidän suhde lähde tästä alamäkeen petti tai ei. Tyhmän rehellinen. En kyllä itsekkään haluaisi kuulla tollasta tai menisi kumppanilleni sanomaan.

Hiljaa - hyvä tulee? Just siksi avoimesti pitää puhuu että molemmat tukisivat toisia. Syyttely pahentaa, epäily rasittaa ja pirujen maalaminen ärsyttää. Parisuhteeseen kuuluu jaetaan ikävät + hyvät asiat, jos ikävä asia molempia harmittaa sitten pitää tukea/auttaa. Kipu tuo tuskaa, mutta tuska vaa vahvistaa!

Ehkä ei joku uskalla avautuu aroista asioista. 🤔

Veikkaan, että nimenomaan tämän ketjun luettuaan moni mies (ja nainenkin) jättäisi avautumatta. Ja kuitenkaan kukaan aikuinen ihminen ei lähtisi vannomaan käsi sydämellä etteikö koskaan voisi pettää. Olen aivan varma, että jos kysyisin omalta miesystävältäni, niin hän ei vannoisi eikä edes lupaisi. Silti en todellakaan tuhlaa energiaani sen miettimiseen, pettääkö hän mahdollisesti joskus tulevaisuudessa. Itsekään en voisi vannoa ettenkö voisi pettää, vaikka juuri nyt minulla ei ole siihen aikomustakaan enkä ole vuosikymmeniin pettänyt tätä ennen.

age is just a number kirjoitti:

Musta tuntuu että sun mies on keskimääräistä rehellisempi, kun myöntää tuon. Alkoholihan laskee estoja, ja jos on tarpeeksi naamat niin voi tehdä huonoja valintoja. Toisaalta taas en ymmärrä, miksi pitää vetää elämän naamat, jos rakastaa toista ja jo tiedostaa, että se lisää pettämisen riskiä...

Hyvä kommentti!

Olen nainen mutta voin samaistua ap:n mieheen. En juo enää juuri koskaan, tyylin kerran vuodessa mutta kun juon, ei koskaan tule mieleen että nyt olisi hyvä aika lopettaa, päinvastoin. Minulla on selvin päin hyvin vähän estoja ja humalassa ei mitään.

Ihmiset käyttäytyy eri tavalla humalassa. Ja vastaus kysymykseen, onko pakko juoda sitten jos pelkää lankeavansa niin eihän se ole. Mutta joskus sitä tulee silti tehtyä jotain mikä ei ole aina niin fiksua.

Ja ap:lle, on pahempiakin asioita mitä toiselle voi tehdä kuin pettäminen. Mielestäni miehesi kuulostaa avoimelta, fiksulta ja rehellisestä tyypiltä ja teillä tuntuu olevan mahtava keskusteluyhteys ja luottamus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelimme miehen kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä ihan erityisen avoimesti, rakastavassa ja täysin rehellisessä hengessä. Tuli sellainen olo, että voin kysyä mieheltä ihan mitä vaan. Oltiin puhuttu siitä miten pettäminen johtaisi suhteessa eroon ja miten sen voisi etukäteen välttää jne, joten kysyin mieheltä että jos minä kerran joskus pelkään hänen pettävän, niin ... Pelottaa, että alan päässäni yhdistää ryyppämisen tähän riskiin nyt kun mies on ottanut sen esille.

Pari juttua tuli mieleen. Ensinnäkin, mieshän ei ottanut esille, vaan sinä tuossa avoimuuden huumassasi halusit nyhtää tämän tiedon miehestäsi. Toiseksi, mitä sulle jo sanottiinkin - älä kysy kysymyksiä, joihin et halua kuulla kuin yhdenlaisen vastauksen, ja kuitenkin painotat rehellisyyttä. Mies parka on varmasti ajatellut, että hän nyt puhuu rehellisesti kun sitä on korostettu, mutta eipä arvannut, että puhuu sillä itsensä suoraan pussiin, ja terapiaan. Luulen ettei tuo seikka ole ollut ajatusta suurempi, mutta nyt kun se on irti painostettu ja pöydälle analysoitavaksi revitty (ja sitä tosiaan tunnut tekevän, ja vielä oikein terapeutin voimin seuraavaksi) niin ei sitä oikein takaisinkaan voi ottaa.

En mitenkään pahalla sano, hieman vanhemman naisen kokemuksella vain, mitä tässä nyt miesotusten eloa ja ajatustenjuoksua vuosien aikana seurannut. 

Ymmärrän pointtisi hyvin. Tavallaan olen itsekin sitä mieltä, että ei olisi pitänyt kysyä koko asiasta, mutta toisaalta eihän tällainen pelko poistu kummankaan päästä ainakaan sillä että siitä ei puhuta? Minua on häirinnyt tämä asia usein kun on miettinyt miestäni esim baarissa kovassa kännissä, joten olen tottakai kaivannut vakuuttelua siihen että pettäminen ja juominen eivät kuitenkaan liittyisi toisiinsa. Olen ajatellut naiivisti, että kyllähän mies voi juoda, niin kauan kun meillä on asiat hyvin eikä pettämiselle ole tarvetta. Nyt joudun ikään kuin käsittelemään asian ihan kokonaan uusiksi, kun mies myönsi että pelkää itsekin juomisen johtavan tähän. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, enkä osaa unohtaa tätä asiaa. Kaivoin sen itse miehestä esiin, mutta eikö se toisaalta ole hyväkin, kerta tuollainen mahdollisuus ON olemassa? Luulen että terapia ja puhuminen ovat ainoita toimivia konsteja sille, miten pettämisen voi välttää jos siihen on olemassa taipumus. Hyssyttely ei poista ongelmia, se vain siirtää niitä. En halua herätä todellisuuteen vasta kun on liian myöhäistä. Ap