Miksi masennuksesta saikkua saavaa ei hoideta?
Samat tyypit viettää aina viikkojen saikkuja syynä masennus.
Kommentit (23)
Kyllä minua ainakin hoidetaan. Nyt tosin saikulla manian takia eikä masennuksen. Hoitoa saa, kun sitä pyytää.
Koska muitakaan masennusta sairastavia ei välttämättä hoideta.
Olen myös masennuksen vuoksi saikulla koulusta, ensin jätin pitkään menemättä sinne ollenkaan. Kukaan ei kysele mitään ja hoitoa en saa vaikka on haettu.
No kun masennus nyt vain on sellainen sairaus että kestää pidemmän aikaa kuin joku perusflunssaa.
Masennukseen voi myös kuolla, tosiaan ei ole kovin tavallista (onneksi).
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ainakin hoidetaan. Nyt tosin saikulla manian takia eikä masennuksen. Hoitoa saa, kun sitä pyytää.
No selvästi monia ei hoideta, kun vähän väliä on työkyvytön. Miksi ei saikun ehdoksi laiteta hoitoon sitoutumista?
Vierailija kirjoitti:
Koska muitakaan masennusta sairastavia ei välttämättä hoideta.
Olen myös masennuksen vuoksi saikulla koulusta, ensin jätin pitkään menemättä sinne ollenkaan. Kukaan ei kysele mitään ja hoitoa en saa vaikka on haettu.
No ompa jännä. Itse vuosia sitten pääsin hoitoon, kun varasin ajan eka tk-lääkärille ja se sitten laittoi lähetteen psykiatrille. Se hoitosuhde psyk. polilla jatkuu vielä nykyäänkin.
Vierailija kirjoitti:
No kun masennus nyt vain on sellainen sairaus että kestää pidemmän aikaa kuin joku perusflunssaa.
Masennukseen voi myös kuolla, tosiaan ei ole kovin tavallista (onneksi).
Hoitokeinoja masennukseen löytyy, mutta saikku kuluu kotona.
Olisikin niin, että se saataisiin jotenkin helposti ja yksinkertaisesti hoidettua. Valitettavasti näin ei ole. Osa ei parane koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ainakin hoidetaan. Nyt tosin saikulla manian takia eikä masennuksen. Hoitoa saa, kun sitä pyytää.
No selvästi monia ei hoideta, kun vähän väliä on työkyvytön. Miksi ei saikun ehdoksi laiteta hoitoon sitoutumista?
Eihän nyt hoidon piiriin pääseminen tarkota sitä, että olisi naps vain aina työkykynen. Nyt valoja! Itse vuosia ollut hoidon piirissä ja silti mt-ongelmien takia useita kertoja vuodessa saikulla. Mielenterveysongelmia ei paranneta yhdessä päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ainakin hoidetaan. Nyt tosin saikulla manian takia eikä masennuksen. Hoitoa saa, kun sitä pyytää.
No selvästi monia ei hoideta, kun vähän väliä on työkyvytön. Miksi ei saikun ehdoksi laiteta hoitoon sitoutumista?
Kuvitteletko että hoitoon sitoutuminen on kuin joku taikasauvan heilautus, hokkuspokkus ja kaikki hyvin?
Vierailija kirjoitti:
No kun masennus nyt vain on sellainen sairaus että kestää pidemmän aikaa kuin joku perusflunssaa.
Masennukseen voi myös kuolla, tosiaan ei ole kovin tavallista (onneksi).
Harmi, ettei 100% kuole. Päästäisiin me veronmaksajat vähemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Olisikin niin, että se saataisiin jotenkin helposti ja yksinkertaisesti hoidettua. Valitettavasti näin ei ole. Osa ei parane koskaan.
Ja työnantaja joutuu tätä kestämään. Nyt on yhteiskunta menossa perse edellä puuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ainakin hoidetaan. Nyt tosin saikulla manian takia eikä masennuksen. Hoitoa saa, kun sitä pyytää.
No selvästi monia ei hoideta, kun vähän väliä on työkyvytön. Miksi ei saikun ehdoksi laiteta hoitoon sitoutumista?
Kuvitteletko että hoitoon sitoutuminen on kuin joku taikasauvan heilautus, hokkuspokkus ja kaikki hyvin?
On se kumma, kun ei paranna, vaikka kuinka paljon saikuttaa sieltä täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikin niin, että se saataisiin jotenkin helposti ja yksinkertaisesti hoidettua. Valitettavasti näin ei ole. Osa ei parane koskaan.
Ja työnantaja joutuu tätä kestämään. Nyt on yhteiskunta menossa perse edellä puuhun.
Niin ja masentunut itse ei joudu kestämään paljon pahempaa? Potilastiedoissa hamaan loppuun seuraava mt-diagnoosi, lääkkeet, sairauspäivärahalla kituuttaminen ja sietämättömän paha olo on jollain lailla kevyempää kuin about kuukauden palkanmaksuvelvollisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ainakin hoidetaan. Nyt tosin saikulla manian takia eikä masennuksen. Hoitoa saa, kun sitä pyytää.
No selvästi monia ei hoideta, kun vähän väliä on työkyvytön. Miksi ei saikun ehdoksi laiteta hoitoon sitoutumista?
Kuvitteletko että hoitoon sitoutuminen on kuin joku taikasauvan heilautus, hokkuspokkus ja kaikki hyvin?
On se kumma, kun ei paranna, vaikka kuinka paljon saikuttaa sieltä täältä.
Kas kun masennuksen hoito ei ole mikään taikasauvan heilautus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun masennus nyt vain on sellainen sairaus että kestää pidemmän aikaa kuin joku perusflunssaa.
Masennukseen voi myös kuolla, tosiaan ei ole kovin tavallista (onneksi).Harmi, ettei 100% kuole. Päästäisiin me veronmaksajat vähemmällä.
Raha raha raha, nykyajan arvot on sitten ihania.
Vaikka olenkin masentunut, mulla on myös paljon taitoja ja olen aika fiksu. Mulla on myös empatiaa joka näemmä aika monelta nykyään puuttuu. Jos masennuksen saisi kuriin, voisin olla aika tuottavakin osa yhteiskuntaa, joten kiusallanikaan en suostu kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ainakin hoidetaan. Nyt tosin saikulla manian takia eikä masennuksen. Hoitoa saa, kun sitä pyytää.
No selvästi monia ei hoideta, kun vähän väliä on työkyvytön. Miksi ei saikun ehdoksi laiteta hoitoon sitoutumista?
Kuvitteletko että hoitoon sitoutuminen on kuin joku taikasauvan heilautus, hokkuspokkus ja kaikki hyvin?
On se kumma, kun ei paranna, vaikka kuinka paljon saikuttaa sieltä täältä.
Toivottavasti sinä tai läheisesi sairastuu masennukseen. :) Muuttus mielipiteet aika äkkiä.
Terveisin sellaista mielenterveysongelmaa sairastava josta ei voi KOSKAAN parantua pysyvästi.
Ystäväni on vähän väliä 2-20pv sairauslomalla uupumuksen/masennuksen takia. Aina kun tilanne kriisiytyy, hän saa 1-3 keskusteluaikaa johonkin työterveyspsykologille ja työnantaja tekee ehkä viikoksi vähän kevyemmän työohjelman. Pidempiaikaista hoitoa ei ole tarjolla muuta kuin lääkehoito (joka on siis koko ajan taustalla, ollut vuosia). Ystävällä tilanteeseen liittyy ylikorostunut tunnollisuus, joten vetää itsensä aina siinä saikkujen välissä piippuun, valvoo yöt, itkee päivisin piilossa jne.
Ei mullakaan tuohon mitään viisasten kiveä ole, mutta ei tuo fiksulta tunnu. Pidempi saikku jonka aikana ehtisi toipua niin että pysyisi kasassa pidempään kuin kuukauden? Tai joku osittainen sairauspäiväraha vai mikä onkaan, kevyempi viikko jos ei työkyky täytee riitä? En tiedä. Vaikea sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikin niin, että se saataisiin jotenkin helposti ja yksinkertaisesti hoidettua. Valitettavasti näin ei ole. Osa ei parane koskaan.
Ja työnantaja joutuu tätä kestämään. Nyt on yhteiskunta menossa perse edellä puuhun.
Niin ja masentunut itse ei joudu kestämään paljon pahempaa? Potilastiedoissa hamaan loppuun seuraava mt-diagnoosi, lääkkeet, sairauspäivärahalla kituuttaminen ja sietämättömän paha olo on jollain lailla kevyempää kuin about kuukauden palkanmaksuvelvollisuus?
En väittänyt, ettei masentunut kärsi, mutta aika kieroutunut saa olla, että pomon häirinnästä nauttii. On kyllä ihan urbaani legenda, että mt-diagnoosin jälkeen on b-luokan kansalainen. Ei se haittaisi paljoa jos se olisi se kuukausi, mutta kun se on useita kuukausia samalta tyypiltä ja monelta tyypiltä ja veronmaksajien ne sairaspäivärahat maksaa.
Up