En edelleenkään ole hyväksynyt tätä, että kaikki! läheiseni ovat joululahjoja vastaan :( Olen ollut lahjatta 14v asti

Tilanne on sulle varmasti aika surkea. Mutta ymmärrän kyllä myös vanhempiasi, minustakin olisi kaikkein mukavinta, jos joululahjoja hankittaisiin vain lapsille. Ei me aikuiset oikein tarvita mitään, mistä seuraa kaksi ongelmaa: mitä keksiä toisille lahjaksi ja mistä keksiä paikka omille joululahjoille joulun jälkeen. Sinä olet kyllä vielä nuori ja tekisit hyvillä joululahjoilla varmasti paljonkin. Harmi, etteivät vanhempasi sitä hoksaa. Mä rupesin noin 25-vuotiaana ajattelemaan, että mulle kyllä riittäis ne lahjat joita mun lapset saa, mutta kuulemma mun sukulaiset ei vielä suostu laskemaan mua aikuiseksi (äidin sisarukset sopivat keskenään reilut kymmenen vuotta sitten, että aikuisille ei osteta joululahjoja) vaan haluavat vielä lahjoa minuakin 😏

2 jatkaa. Ratkaisuehdotus: netistä tai harrastusporukoista varmaankin löytyy joululahjarinkejä, joiden kanssa sovitaan, kuka hankkii kenellekin lahjan ja minkä verran lahja saa maksaa. Löytäisitkö itsellesi ensi jouluna sellaisen porukan, niin voisit sekä antaa että saada lahjan?

Sain kyllä lapsena lahjoja, mutta nyt aikuisena en saa enää lahjoja. Myönnän, että olen niin lapsellinen, että Kaipaisin ainakin, että mieheni ostaisi minulle edes yhden lahjan (joka ei ole pelkkä suklaarasia)

Olen pian 40 v., enkä muista, milloin viimeksi olisin saanut joulu- tai synttärilahjoja. Tämä oikeasti harmittaa. Musta on ihanaa antaa ja saada lahjoja. Siitä tulee hyvä mieli. On kivaa miettiä, minkä lahjan jollekin voisi antaa ja sitten joko tehdä tai ostaa se ja paketoida huolella. Perhe ja sukulaiset eivät kuitenkaan halua lahjoja vaihtaa, koska kuulemma on turhaa tuhlata rahoja ja mitään ei tarvita. Myöskään joulukortteja en enää saa (vaikka itse aina lähetänkin), koska tutut eivät kuulemma jaksa/ehdi niitä lähetellä tai eivät tiedä osoitettani (joka kylläkin löytyy jo mm. ihan googlaamalla). Harmittaa.

Hei, mulla oli sama ongelma tuossa iässä. Myöhemmin löysin kaveriporukan sekä ihanan kumppanin, joiden kanssa tuli aina osteltua toisille lahjoja. Ja hyviltä kavereilta saadut lahjat on melkeinpä parempia kuin ne sukulaisten antamat kaupasta ostetut villasukat ja fazerin sininen, koska nämä ihmiset tietää mistä pidät. :)

Ihan samassa jamassa. Ikää on vaan kymmenen vuotta enemmän. Meillä on bannassa myös joulukuusi. Eipä oikein joulutunnelma viriä pelkällä riisipuurolla. Edes jouluna olisi kiva olla lapsen mieli tallella.

Mä rupeen sulle lahjakummiksi. En tartte vastalahjoja. Tosin haluan antaa sulle lahjoja pitkin vuotta enkä vain markkinajuhlana, joksi joulu on muuttunut.

Meillä ei vietetä markkinajoulua, olen uskossa (en kuulu mihinkään srk:aan/kirkkoon) ja nyt kuunnellaan rockia eikä mitään joululauluja tai virsiä. En muutenkaan pidä virsistä suvivirttä ja hoosiannaa lukuunottamatta. Ne jaksaa kerran vuodessa kuulla.

Nyt on vaan ainut ongelma miten saan suhun yhteyttä...

Ymmärrän niin sinua! Omasta mielestä on ehkä jopa kivempaa antaa kuin saada lahjoja, koska siitä tulee niin iloinen mieli mutta toki on kiva saada itsekin jokin pieni muistaminen, koska siitä tulee olo että on itsekin ollut sen toisen ihmisen ajatuksissa :) tässä tapauksessa siis todellakin kaunis ajatus on tärkein - ei se lahjan rahallinen arvo. Itseä ahdistaa välillä aika rankastikin tämä krääsään hukkuva maailma, joten yritän varmistua että lahja on varmasti saajalleen tarpeen ja suosin syötäviä, juotavia ja aineettomia lahjoja sekä kukkasia. Mutta se lahjaan liittyvä toisen ihmisen muistaminen on kaunis asia! Ihme yrmyjä niin monet suomalaiset.. :(

Itse olen siis 27v ja vanhemmiltani saan jotain pientä (villasukat, suklaata ym.). Puolestani annan tänä jouluna vanhemmilleni itse tekemäni ovikranssit. Avomiehen kanssa vaihdetaan sitten vähän isommatkin lahjat. Hänelle hankin kirjan ja viikonloppuloman. Toivottavasti saat ainakin tulevaisuudessa sitten kumppanisi kanssa vaihtaa lahjoja :)

Voi harmi!  Minä tein lahjoja (toivottuja ja haluttuja, kyllä) noin 8 ystävälle ja sain itsekin lahjoja useimmilta. näin on ollut jo vuosia. Ensimmäistä kertaa sain lahjan lapseltanikin, joka ei ole enää ihan pieni - haluaa antaa jo itsekin lahjoja. Lapselle annoin monta lahjaa, isoja, pieniä, itse tehtyjä, ostettuja. Hauskaa on, että sain lahjan jopa (aika pihiltä) ex-mieheltä, joka aikanaan valitteli jouluisin rahanmenoa ja kaupallisuutta. Uusi puoliso ei kuulemma anna lahjoja, niin nyt me sitten annetaan, lapset ja vanhemmat :)

Olen 28 ja saan edelleen paljon lahjoja, vietän joulut vanhempieni luona.

P.S. Olen keski-ikäinen ja kaukana köyhyysrajojen alapuolella, silti... 9/10