Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko ruotsinkielisissä työttömiä ollenkaan?

Vierailija
16.12.2017 |

?

Kommentit (25)

Vierailija
1/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko suomenkielisyys selitys sinun heikolle taidolle yrittää mollata muun kielisinä trolleillasi vauvalla?

Vierailija
2/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko suomenkielisyys selitys sinun heikolle taidolle yrittää mollata muun kielisinä trolleillasi vauvalla?

Mitä yrität edes sanoa? Ruotsinkielisillä menee aina hyvin, joten mietin, onko heissä lainkaan työttömiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ihan yhtälailla ,myös syrjäytyneitä ja juoppoja.

Vierailija
4/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syrjintä nostaa suomalaisten työttömyyttä.

Vierailija
5/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yli 50% ruotsinkielisistä pääsee korkeakoulutukseen mutta suomalaisista vain 30%.

Tämä ero on osoitus syrjinnästä ja se myös selittää suomalaisten korkeamman työttömyyden.

Vierailija
6/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alistajalla ja etuoikeuksia omaavalla menee aina hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi on tämä näin suuri ero? Mikä on ettei eroa yritetäkään korjata? Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Vierailija
8/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yli 50% ruotsinkielisistä pääsee korkeakoulutukseen mutta suomalaisista vain 30%.

Tämä ero on osoitus syrjinnästä ja se myös selittää suomalaisten korkeamman työttömyyden.

Sehän johtuu ihan yksinkertaisesti siitä syystä,heitä on vähemmän ja pääsevät huonommilla arvosanoilla opiskelemaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/25 |
16.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 50% ruotsinkielisistä pääsee korkeakoulutukseen mutta suomalaisista vain 30%.

Tämä ero on osoitus syrjinnästä ja se myös selittää suomalaisten korkeamman työttömyyden.

Sehän johtuu ihan yksinkertaisesti siitä syystä,heitä on vähemmän ja pääsevät huonommilla arvosanoilla opiskelemaan

Eikö siinä sinusta ole mitään ongelmaa?

Eli sinusta heillä pitää olla 50% opiskelupaikoista vaikka heitä on vain 4,8%. Se on sitä tasa-arvoa ja demokratiaa Suomessa.

Vierailija
10/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomenkielisyys selitys sinun heikolle taidolle yrittää mollata muun kielisinä trolleillasi vauvalla?

Mitä yrität edes sanoa? Ruotsinkielisillä menee aina hyvin, joten mietin, onko heissä lainkaan työttömiä.

Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu

Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.

Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.

Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.

Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö siinä sinusta ole mitään ongelmaa?

Eli sinusta heillä pitää olla 50% opiskelupaikoista vaikka heitä on vain 4,8%. Se on sitä tasa-arvoa ja demokratiaa Suomessa.

Oletko vauva? Ei ole mitään "meitä ja heitä". On vain me, suomalaiset. Sinäkin voit hakea ruotsinkieliseen koulutukseen ja sulle myös on tarjottu siihen peruskoulussa valmius. MIksi itket ja syytät muita jos omat kyvyt jää muita alemmiksi? Miksi et urputtamisen asemesta kehittäisi itseäsi?

Vierailija
12/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No todellakin on työttömiä ruotsinkielisiä.

Onko työttömiä savolaisia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedot löydät täältä http://www.kela.fi/tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo#Ty%C3%B6t…

... ja joo, rantaruotsalaisilla on parempi terveys - kiitos yhteisöllisyyden ja perinteiden ja vähemmän stressin ja paremmat etenemismahdollisuudet erityisesti hallintotehtäviin.

Vierailija
14/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Marcus Grönholm työskentelee duunariammatissa (maanviljelijä/kauppakeskusyrittäjä), vaikka on läpäissyt Mensan testin eli olisi päässyt heittämällä korkeakouluun.

Tony Halmeella ei ollut muistaakseni koulutusta ollenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei mulla ole just nyt töitä. Eikä Äitillänikään ole ollut töitä 20 vuoteen ja kuolee luultavasti kohta alkoholiin.

On olemassa myös ruotsinkielisiä alkoholisti yh mammoja. Ei ole mikään legenda, oon kokenut sen itse.

Vierailija
16/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siinä sinusta ole mitään ongelmaa?

Eli sinusta heillä pitää olla 50% opiskelupaikoista vaikka heitä on vain 4,8%. Se on sitä tasa-arvoa ja demokratiaa Suomessa.

Oletko vauva? Ei ole mitään "meitä ja heitä". On vain me, suomalaiset. Sinäkin voit hakea ruotsinkieliseen koulutukseen ja sulle myös on tarjottu siihen peruskoulussa valmius. MIksi itket ja syytät muita jos omat kyvyt jää muita alemmiksi? Miksi et urputtamisen asemesta kehittäisi itseäsi?

Kyllä on eri kansanosia. Toiset elävät pidempään terveempinä koska pääsevät opiskelemaan omalla äidinkielellään ja siksi pääsevät parempiin töihin paremmalla palkalla.

Olet siis sitä mieltä että suomalaisten pitäisi oppia ruotsia että saisimme hyödyksemme samat etuoikeudet kuin suomenRUOTSALAISET.

Ruotsinkieliset osaavat jo suomen kieltä niin heillä on kaikki suomenkieliset koulut avoinna ilman kielikoetta ja saavat jopa tehdä lopputyönsä ruotsiksi. Problem solved!

Miksi he eivät hae suomenkieliseen kouluun? No siksi että niihin on niin paljon vaikeampi päästä.

Suomenkielinen ei saa tehdä lopputyötään suomeksi Hankkenilla eikä muuallakaan ruotsinkielisessä koulutuksessa.

Vierailija
17/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomenkielinen voi aivan hyvin opetella ruotsin-kielen ja hakea sinne hankkeniin- ei sitä mikään estä.

Ai niin, silloinhan pitäisi lukea pakkoruotsia.

Vierailija
18/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomenkielinen voi aivan hyvin opetella ruotsin-kielen ja hakea sinne hankkeniin- ei sitä mikään estä.

Ai niin, silloinhan pitäisi lukea pakkoruotsia.

Tai sitten Hankenissa voitaisiin aloittaa suomenkielinen opetus ja kaikki jotka haluavat opiskella ruotsiksi, voisivat lähteä Ruotsiin opiskelemaan.

Vierailija
19/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siinä sinusta ole mitään ongelmaa?

Eli sinusta heillä pitää olla 50% opiskelupaikoista vaikka heitä on vain 4,8%. Se on sitä tasa-arvoa ja demokratiaa Suomessa.

Oletko vauva? Ei ole mitään "meitä ja heitä". On vain me, suomalaiset. Sinäkin voit hakea ruotsinkieliseen koulutukseen ja sulle myös on tarjottu siihen peruskoulussa valmius. MIksi itket ja syytät muita jos omat kyvyt jää muita alemmiksi? Miksi et urputtamisen asemesta kehittäisi itseäsi?

Mä kyllä katson, että mulla on oikeus opiskella ja työskennellä äidinkielelläni, eli suomeksi.

Vierailija
20/25 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomenkielinen voi aivan hyvin opetella ruotsin-kielen ja hakea sinne hankkeniin- ei sitä mikään estä.

Ai niin, silloinhan pitäisi lukea pakkoruotsia.

Sinähän osaat niin hyvää suomea että ruotsinkieliset koulut ovat ihan turhia.

Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.

Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia.

Taas hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen. Ei tarvitse opiskella ruotsia, turhaa kieltä opiskelemaan pääsemisen vuoksi ja voi käyttää samaa kieltä myös työelämässä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä viisi