Kaikille, jonka läheinen on kuollut tai kuolemassa syöpään!

Otan osaa menetyksesi johdosta, toivotan sinulle voimia.

Koettu on ja elämässä suuri tyhjä aukko, joka pitäisi nyt täyttää. Voimia ap. 💞

Kärsikö kauan? Minulta lähti isä jokin aika sitten, oli tiedossa ja lopulta rukoilin Jumalaa ottaman hänet huomaansa koska kärsi niin paljon.

Kärsimys on jo nyt unohtunut, sen sijaan mieleen palaavat hyvät muistot. En käsitä vieläkään etten näe häntä enää ikinä.

Voimia.

Vierailija kirjoitti:

Kärsikö kauan? Minulta lähti isä jokin aika sitten, oli tiedossa ja lopulta rukoilin Jumalaa ottaman hänet huomaansa koska kärsi niin paljon.

Kärsimys on jo nyt unohtunut, sen sijaan mieleen palaavat hyvät muistot. En käsitä vieläkään etten näe häntä enää ikinä.

Voimia.

Melkein 20 v taistelua tautia vastaan, mutta sänkypotilaana vain muutaman päivän. Ja hyvä niin, ettei kitunut. Ap

Minun äitini kuoli jo yli kymmenen vuotta sitten 50-vuotiaana. Edelleen on niin ikävä. Surettaa myös se, ettei hän saanut tutustua lapsiini ja päinvastoin. Yritän löytää voimaa siitä, että minulla kuitenkin oli niin ihana äiti, kaikilla ei ole. Toisaalta se tekee menetyksestä vielä suuremman. Se tuli myös yllättäen sikäli, että lääkärit olivat toiveikkaita uuden hoidon suhteen. Kukaan ei kuolemaa ennustanut. Voimia sinulle.

Äitini kuolemasta tulee 3pvän kuluttua 12v, uskomatonta...hän sairasti 4v ja oli kuollessaan  47v. Ikävöin häntä edelleen ja olen tänävuonnakin itkenyt asiaa. Ei ehtinyt montaa vuotta mummokaan olemaan, ajattelen, on pakko uskoa niin, että hän näkee aarteeni sieltä jostakin, olisi (ja oli) ihan mielettömän ylpeä heistä.

Osanottoni ap sinulle!