Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oman ajan, vapaiden ja lomien määräytyminen parisuhteessa, jossa lapsi?
huhhuh
20.11.2017 |
Varmaan väärä paikka avautua tällaisesta täällä, mutta kokeillaan onnea, jos vaikka olisi samassa tilanteessa olevia.
Minulla ja miehellä on siis 2v. lapsi ja olemme kolmekymppisiä. Ongelmaksi, ainakin minulle, on muodostunut jatkuva oman ajan puute, jota mies tunnu käsittävän. Miltä meidän tilanne kuulostaa ulkopuolisen korvaan?
Mies siis käy töissä kokopäiväisesti ja käy harrastamassa liikuntaa noin 1-2 kertaa viikossa (2h/kerta). Tämän lisäksi miehellä on satunnaisesti (ehkä joka toinen kuukausi) toinen harrastus, joka yleensä vie kokonaisen illan/ viikonloppupäivän. Tänä vuonna mies on käynyt lomalla kavereidensa kanssa esim. mökillä 3 kertaa (4 yötä poissa), joiden lisäksi käynyt erilaisissa juhlissa tai "yksillä" rentoutumassa kerran kuussa.
Itse käyn osa-aikaisesti töissä ja opiskelen. "Vapaa-aikani" olen lapsen kanssa tehden erilaisia juttuja tai opiskellen. Joskus ollaan saatu lapsi hoitoon, jolloin vietämme miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa muutaman tunnin. Mies kyllä usein menee lapsen kanssa iltaisin ulos tai kyläilemään, jotta saan opiskella, mutta hän kuvittelee sen olevan minulle ns. omaa aikaa, jolla perustelee omia menojansa "säkin sait sillon ihan rauhassa olla kotona.." jne. Tuo opiskelu kuitenkin vaatii keskittymistä ja on jatkuva stressi tehtävistä joita pitää tehdä ja tentteihin lukea.
Alan olla aika uupunut. Jos en ole töissä tai tee koulujuttuja, niin siivoilen kotia, leikin lapsen kanssa, suunnittelen ruokalistoja tms. Rakastan tietenkin lastani ja haluan viettää yhteistä aikaa, mutta nyt on alkanut olla pinna todella kireällä uhmaikäisen kanssa ja siitäkin minulla on huono omatunto.
Tiedän kyllä, että on oma valintani opiskella ja käydä töissä. Ymmärrän myös, että mieheni tarvitsee lepoa ja aikaa tehdä mieleisiään juttuja. Mielestäni tässä ei vaan nyt joku kohtaa.
Miten teillä on järjestetty nämä asiat? Lomailetteko yhdessä? Onko molemmilla omat harrastukset?
Kommentit (34)
Miksi olet hankkinut lapsia, jos oma aika on sinulle tärkeää? Olen sinun ikäisesi, ja minulle oma aika on elämän ykkösasia. Olen lapseton, koska ainoastaan lapsettomana voin asettaa omat tarpeeni etusijalle.
Varmaan tuosta kannattaa puhua miehen kanssa ja sopia reilu ratkaisu, mutta vähän ihmettelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä lomaa siis haluaisit? Olla yksin kotona tekemättä mitään? Bilettää kavereiden kanssa? Vai mitä?
Juurikin olla tekemättä tai ajattelematta mitään. Lähteä jonnekin pois kotoa ettei tarvitsisi koko ajan stressata tekemättömiä hommia. Tietäisi vaan vielä, että minne ja milloin, kun kaikki lomat/ vapaat vahdin lasta, että mies pääsee lomailemaan!
huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lomaa siis haluaisit? Olla yksin kotona tekemättä mitään? Bilettää kavereiden kanssa? Vai mitä?
Juurikin olla tekemättä tai ajattelematta mitään. Lähteä jonnekin pois kotoa ettei tarvitsisi koko ajan stressata tekemättömiä hommia. Tietäisi vaan vielä, että minne ja milloin, kun kaikki lomat/ vapaat vahdin lasta, että mies pääsee lomailemaan!
hoida kouluhommat koulussa ja rentoudu kotona.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet hankkinut lapsia, jos oma aika on sinulle tärkeää? Olen sinun ikäisesi, ja minulle oma aika on elämän ykkösasia. Olen lapseton, koska ainoastaan lapsettomana voin asettaa omat tarpeeni etusijalle.
Varmaan tuosta kannattaa puhua miehen kanssa ja sopia reilu ratkaisu, mutta vähän ihmettelen.
Olen aina halunnut lapsen/ lapsia. Eipä sitä jotenkin osannut ajatella miten omat voimavarat riittää, mutta nyt teidän, että yhteen jää tuo lastenhankinta. Tiedostan kanssa, että tämä on vain vaihe ja joskus hommat helpottuu, mutta jotenkin jään kaipaamaan myös miehen ymmärrystä:(
Oon toisaalta myös aika tossukka joissain asioissa ja haluan, että kaikilla on asiat hyvin, jonka jälkeen vasta mietin omaa hyvinvointiani..
Vierailija kirjoitti:
huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lomaa siis haluaisit? Olla yksin kotona tekemättä mitään? Bilettää kavereiden kanssa? Vai mitä?
Juurikin olla tekemättä tai ajattelematta mitään. Lähteä jonnekin pois kotoa ettei tarvitsisi koko ajan stressata tekemättömiä hommia. Tietäisi vaan vielä, että minne ja milloin, kun kaikki lomat/ vapaat vahdin lasta, että mies pääsee lomailemaan!
hoida kouluhommat koulussa ja rentoudu kotona.
Väkisinkin pitää kotonakin jotain kouluhommia tehdä, sillä lapsi on vain osapäivähoidossa ja siis minun kanssa kotona, kun ei ole koulua/ töitä.
Yritin alkusyksystä saada opinnot etenemään kovaa vauhtia, mutta nyt onneksi tajusin hellittää ja jättäydyin parilta kurssilta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun osa-aikatyösi + opiskelusi vastannee ajankäytöltään miehen kokoaikatyötä. Silloin homma on yksinkertainen: teille molemmille kuuluu saman verran ns. omaa aikaa. Luettelit tuossa miehesi vapaa-ajat ja harrasteet, ota itsellesi vastaava määrä vapaata aikaa.
Mielestäni opiskelu vertautuu työntekoon. Itsekin opiskelin uuden ammatin lapsen ollessa pieni ja onnekseni tässä asiassa mieheni oli tukenani. Sano ihan suoraan, että tarvitset joskus aikaa myös ilman velvollisuuksia. Meillä harrastukset jakautuvat aika tasan molemmilla 2-3 iltaa viikossa. Jokainen tarvitsee välillä aikaa palautuakseen ja tehdäkseen asioita vain omilla ehdoillaan. Älä turhaan tunne syyllisyyttä, omasta jaksamisesta huolehtiminen ei tee sinusta todellakaan huonoa vanhempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä oma aikataulusi vain on liian kireä. On aika ponnistus opiskella ja käydä töissä sekä vielä olla pienen lapsen äiti. Jos miehesi käy töissä, voisitko sinä keskittyä vain opiskeluun? Jäisi yksi palikka pois.
huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lomaa siis haluaisit? Olla yksin kotona tekemättä mitään? Bilettää kavereiden kanssa? Vai mitä?
Juurikin olla tekemättä tai ajattelematta mitään. Lähteä jonnekin pois kotoa ettei tarvitsisi koko ajan stressata tekemättömiä hommia. Tietäisi vaan vielä, että minne ja milloin, kun kaikki lomat/ vapaat vahdin lasta, että mies pääsee lomailemaan!
No miksi et sitten tee? Pelkäätkö miestäsi vai mikä on ongelma? Keksit sen mitä ja milloin haluat tehdä ja ilmoitat miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun osa-aikatyösi + opiskelusi vastannee ajankäytöltään miehen kokoaikatyötä. Silloin homma on yksinkertainen: teille molemmille kuuluu saman verran ns. omaa aikaa. Luettelit tuossa miehesi vapaa-ajat ja harrasteet, ota itsellesi vastaava määrä vapaata aikaa.
Näin olen sen itsekin ajatellut. Pitänee jutella lisää...
Vierailija kirjoitti:
Sinun osa-aikatyösi + opiskelusi vastannee ajankäytöltään miehen kokoaikatyötä. Silloin homma on yksinkertainen: teille molemmille kuuluu saman verran ns. omaa aikaa. Luettelit tuossa miehesi vapaa-ajat ja harrasteet, ota itsellesi vastaava määrä vapaata aikaa.
Miehelle tämä varmasti käy, koska tuskinpa hän on niin raukkamainen, että yrittää nakittaa sinulle omat velvollisuutensa. Ethän sinäkään pyri pääsemään lapsenhoidosta hänen kustannuksellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lomaa siis haluaisit? Olla yksin kotona tekemättä mitään? Bilettää kavereiden kanssa? Vai mitä?
Juurikin olla tekemättä tai ajattelematta mitään. Lähteä jonnekin pois kotoa ettei tarvitsisi koko ajan stressata tekemättömiä hommia. Tietäisi vaan vielä, että minne ja milloin, kun kaikki lomat/ vapaat vahdin lasta, että mies pääsee lomailemaan!
hoida kouluhommat koulussa ja rentoudu kotona.
Väkisinkin pitää kotonakin jotain kouluhommia tehdä, sillä lapsi on vain osapäivähoidossa ja siis minun kanssa kotona, kun ei ole koulua/ töitä.
Yritin alkusyksystä saada opinnot etenemään kovaa vauhtia, mutta nyt onneksi tajusin hellittää ja jättäydyin parilta kurssilta pois.
Oletteko erikseen sopineet, että mies hoitaa lasta opiskeluidesi ajan vai miksi lapsi on osapäivähoidossa? Tarvehan teillä on selvästi suurempi, jos sekä opiskelet että käyt töissä. Minusta vaikuttaa siltä, että helpoin ratkaisu olisi laittaa lapsi kokopäivähoitoon. Silloin saisit opiskella lapsen ollessa hoidossa ja jäljelle jäävän ajan voisitte jakaa miehenne kanssa haluamallanne tavalla. Silloin teille molemmille luulisi jäävän sitä "omaa aikaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lomaa siis haluaisit? Olla yksin kotona tekemättä mitään? Bilettää kavereiden kanssa? Vai mitä?
Juurikin olla tekemättä tai ajattelematta mitään. Lähteä jonnekin pois kotoa ettei tarvitsisi koko ajan stressata tekemättömiä hommia. Tietäisi vaan vielä, että minne ja milloin, kun kaikki lomat/ vapaat vahdin lasta, että mies pääsee lomailemaan!
No miksi et sitten tee? Pelkäätkö miestäsi vai mikä on ongelma? Keksit sen mitä ja milloin haluat tehdä ja ilmoitat miehelle.
En pelkää! Aikautaulujen sovittaminen on vaan niin vaikeeta ja vihdoin kun saa jotain menoa sovittua, niin lapsi on sairaana, mies joutuu ylitöihin, itse sairastuu, kaveri peruu tapaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni opiskelu vertautuu työntekoon. Itsekin opiskelin uuden ammatin lapsen ollessa pieni ja onnekseni tässä asiassa mieheni oli tukenani. Sano ihan suoraan, että tarvitset joskus aikaa myös ilman velvollisuuksia. Meillä harrastukset jakautuvat aika tasan molemmilla 2-3 iltaa viikossa. Jokainen tarvitsee välillä aikaa palautuakseen ja tehdäkseen asioita vain omilla ehdoillaan. Älä turhaan tunne syyllisyyttä, omasta jaksamisesta huolehtiminen ei tee sinusta todellakaan huonoa vanhempaa.
Ihana kuulla, että teillä meni hyvin:) Itsekin tosiaan opiskelemassa uutta ammattia, jotta päästäisiin joskus parempaan elintasoon kiinni (olen myös tällä miehelleni perustellu, että nyt täytyy joustaa omista menoista).
Tuo syyllisyys on kyllä tosiaan pinnalla koko ajan! Tuntuu ettei jaksa olla läsnä lapselle sen vaatimalla tavalla ja toisaalta haluasin painaa nyt koulun täysillä loppuun, jotta pääsemme perheenä nauttimaan kovan työn tuloksista lähivuosina.
Ei se käy että sinä saat kaikki ilat ja mies hoitaa lapsen.
Lapsi kokopäivähoitoon
huhhuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni opiskelu vertautuu työntekoon. Itsekin opiskelin uuden ammatin lapsen ollessa pieni ja onnekseni tässä asiassa mieheni oli tukenani. Sano ihan suoraan, että tarvitset joskus aikaa myös ilman velvollisuuksia. Meillä harrastukset jakautuvat aika tasan molemmilla 2-3 iltaa viikossa. Jokainen tarvitsee välillä aikaa palautuakseen ja tehdäkseen asioita vain omilla ehdoillaan. Älä turhaan tunne syyllisyyttä, omasta jaksamisesta huolehtiminen ei tee sinusta todellakaan huonoa vanhempaa.
Ihana kuulla, että teillä meni hyvin:) Itsekin tosiaan opiskelemassa uutta ammattia, jotta päästäisiin joskus parempaan elintasoon kiinni (olen myös tällä miehelleni perustellu, että nyt täytyy joustaa omista menoista).
Tuo syyllisyys on kyllä tosiaan pinnalla koko ajan! Tuntuu ettei jaksa olla läsnä lapselle sen vaatimalla tavalla ja toisaalta haluasin painaa nyt koulun täysillä loppuun, jotta pääsemme perheenä nauttimaan kovan työn tuloksista lähivuosina.
Eli olet luvannut tinkiä omista menoista
Et boi laskea että tarvitset opiskeluun ma, ti ja pe. Mies harrastaa ke ja ti iltana. Sinä tarvitset vielä kaksi harrastusiltaa. Se on väärin
Vierailija kirjoitti:
Oletteko erikseen sopineet, että mies hoitaa lasta opiskeluidesi ajan vai miksi lapsi on osapäivähoidossa? Tarvehan teillä on selvästi suurempi, jos sekä opiskelet että käyt töissä. Minusta vaikuttaa siltä, että helpoin ratkaisu olisi laittaa lapsi kokopäivähoitoon. Silloin saisit opiskella lapsen ollessa hoidossa ja jäljelle jäävän ajan voisitte jakaa miehenne kanssa haluamallanne tavalla. Silloin teille molemmille luulisi jäävän sitä "omaa aikaa".
Omat vanhempani ovat siis olleet apuna myös lapsen hoidossa, sillä en halua laittaa lasta kokopäivähoitoon "vieraille" noin nuorena:( Tästä järjestelystä siis sovittiin ennen opiskeluideni jatkamista äitiysloma jälkeen ja mieskin oli ihan täysillä mukana. Ilmeisesti realiteetit on iskenyt nyt aika kovaa, sillä opiskeluni ei ole mitään leppoisaa lueskelua silloin tällöin vaan joudun oikeasti keskittymään.
Tuntuu jotenkin väärältä laittaa lapsi hoitoon kokopäiväisesti vaan saadakseen vapaata. En halua vapaata lapsestani, vaan jatkuvista velvollisuuksista tai edes helpotusta niihin. Esimerkiksi miehen mielestä hänen ei tarvitse niin paljon tehdä kotihommia, kun on lomalla, jolloin ne tietty kaatuvat minun niskaan. Olenkin kysynyt häneltä, että milloin minulla on loma, jolloin ei tarvitse tehdä mitään. Vastausta vaan ei kuulu.
Alue: Aihe vapaa
Mitä lomaa siis haluaisit? Olla yksin kotona tekemättä mitään? Bilettää kavereiden kanssa? Vai mitä?