Millaiset potilaat saavat herkemmin hyvää hoitoa?

En ole terveysalan ammattilainen, mutta koen saaneeni aina hyvää hoitoa. Olen iloinen ja kohtelias, kyselen perusteellisesti asiat ja kerron selkeästi huoleni.

En esitä valmista diagnoosia tai ala inttää lääkärille, mutta olen ottanut jo ennen lääkäriin menoa vähän selvää mahdollisista vaihtoehdoista niin, että osaan kysyä, voiko vaivani liittyä niihin. Siten saan mielestäni myös tarpeellisia tutkimuksia hyvin, koska kysyn lääkärin perusteluja ja hän joutuu punnitsemaan vaihtoehtoja.

Olen valmis hoitamaan itseäni, enkä odota mitään ihmelääkkeitä.

Eikö tätä ole tutkittu, että hyvätuloiset miehet saavat parhainta hoitoa?

Voin puhua vain omasta puolestani, mutta en ole koskaan saanut huonoa hoitoa tai huonoa palvelua. Aina on ollut hyvää hoitoa. Tiedän omista sairauksistani ja niiden hoitovaihtoehdoista riittävästi, mutta en koskaan "besserwisseröi" tiedoillani lääkäreille, hoitajille tai muille ammattilaisille. Saatan kyllä kysyä ammattilaisen mielipidettä johonkin hoitomuotoon, mutta myös kuuntelen heidän mielipiteensä ja perustelunsa, miksi juuri se kävisi tai ei kävisi. En vaihda lääkäriä sitä mukaa kuin edellinen sanoo ei. Noudatan saamiani ohjeita eli teen myös kaikki "itsehoidolliset" asiat, jotka ammattilainen on kehottanut mua tekemään. Käyn pääasiassa aina samoilla lääkäreillä ja vain, jos heille ei saa aikaa ja asia on kiireellinen, menen jonkun toisen lääkärin vastaanotolle. Julkisella tietenkin sille lääkärille, joka siellä on eli ei voi valita lääkäriään. 

Ulkoapäin rauhallisen loogiset saavat mt-ongelmiin huonommin apua kuin itkuiset ja ulkoisesti ahdistuneen oloiset

Itse olen saanut hyvää hoitoa kun esiinnyn hieman alistuvasti ja anteeksipyyteleväisesti, täten he ymmärtävät etten ilkeyttäni tullut heidän työpaikalleen aikaa tuhlaamaan. Myös jos tiedän jo mikä vaivaa niin se pitää esittää siten, että lääkäri luulee itse keksineensä sen.

Itse olen saanut hyvää hoitoa kun esiinnyn hieman alistuvasti ja anteeksipyyteleväisesti, täten he ymmärtävät etten ilkeyttäni tullut heidän työpaikalleen aikaa tuhlaamaan. Myös jos tiedän jo mikä vaivaa niin se pitää esittää siten, että lääkäri luulee itse keksineensä sen.

Hyväkuntoisimmat ja vähäkipuisimmat.

Riippu pitkälti sukunimestä.

Terveydenhuollon mollaus op. 2345

kaipa ritarihuonenimi auttaa.. :p

Vierailija kirjoitti:

kaipa ritarihuonenimi auttaa.. :p

Von Knorring?

Ammattivalittajat. Osataan vaatia ja vetää herneet nenään niin että koko paska pysähtyy palvelemaan häntä.

Olen saanut huonosti hoitoa, oletan koska minulla on pakko-oireinen häiriö. Pakko-oireet eivät kuitenkaan liity ylenmääräiseen terveyden tarkkailuun, vaan numeroihin. Fyysisiä diagnooseja on lukuisia, mutta kyllä niissä on kestänyt selvittää.

Lisäksi en valittele turhaan ja itke vaivojani vaan sanon miten asia on: "mulla on nyt vuotanut polviin asti verta", ilman sen suurempaa hysteriaa. Lääkäri sitten yllättyneenä, että täällähän on hereä vuoto. No niinhän mä sanoin.

Asialliset jotka osaavat itse tai joiden omaiset osaavat kertoa vaivoista, mutta eivät valita varmuuden vuoksi myös kaikesta muustakin.

Fyysisiin vaivoihin saakin hoitoa, mutta jos olet vaikka traumatisoitunut rikoksen seurauksena, terveyskeskuslääkäri ei välttämättä osaa kohdata sitä tosiseikkaa että kenelle vaan voi sattua mitä vaan. Eivät ole kohdanneet omia pelkojaan, ettei oma kontrolli estä pahaa tms.

Sellaiset jotka osaavat ja uskaltavat hyvää hoitoa vaatia ja jotka osaavat kertoa oireistaan tarkasti.

Jännämiehet saavat parasta ja hellintä hoitoa niin sairaalassa kuin muuallakin.

Hyvää hoitoa olen saanut silloin kun olen hiljaa ja vastaan lyhyesti vain silloin kuin kysytään. Lääkärit ei halua tuhlata aikaa potilaan tarinoihin, faktat merkitsee enemmän.

Kun on asiallinen, nuori ja vakavasti sairas niikuin minä, niin saa loistavaa hoitoa.

Useimmiten työikäiset ihmiset sekä lapset hoidetaan hyvin.  Eläkeläiset laitetaan jonon hännille. Tämä on ollut käytäntönä jo pidemmän aikaa.  Uuden soten myötä on työryhmässä esitetty kysymys, kenelle voidaan jatkossa taata hoitoa ja että onko kaikkia tarpeellistakaan hoitaa. Käytännössä tuo tarkoittaa vanhuksia ja monisairaita ja yleisesti työelämän ulkopuolella olevia. Arvot kovenevat vauhdilla.

Itse en voi moittia ainakaan julkista terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on pakko kehua.  Olen aina tarvittaessa saanut terkkarista lähetteen jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoidon puolelle.

Erään työsuhteen aikaista työterveyshuoltoa sen sijaan moitin. Työterveyslääkärin takia kiduin reilut puoli vuotta jatkuvien kovien kipujen kanssa. Vasta tajutessani mennä terkkariin sain lähetteen eteenpäin - ja elämäni takaisin.