Mikset voi sanoa lapselle EI? Miksi et ole lapsesi johtaja?
Vai joko tämä trendi meni pois mjuodista? Ainakin joskus kymmenen vuotta sitten jotkut hörhöt tätä linjaa päättovät noudatta.
Sitten oli niitä jäähyvanhempiakin, onko niitä vielä, lapsi laitetaan jäähylle kun se tekee kolttosia.
Onhan sitä trendejä joka lähtöön. En ole mikään kasvatusguru, mutta eikö kannattaisi ennemmin käyttää omaa järkeä ja vaistoa, kun itse sen lapsensa tuntee.. tuntuu niin ihmeellisiltä että ihmiset lähtee näihin kaikenlaisiin vouhotuksiin aina mukaan, oli kyseessä kasvatus tai karppaus.. taitavat muuten olla aina samoja ihmisiä. Karppaava jäähyvanhempi. Zumbaava curlingvanhempi.
Onko ne jotka ei saa kieltää lasta, niitä samoja jotka KESKUSTELEE kaikesta "lapsentahtisesti" lapselle. Lapselle ei voi koskaan sanoa mitään suoraan tai kieltää, vaan aina pitää juurtajaksain selittää ja keskustella sen kanssa.. lapsen annetaan keskeyttöö aikuistenkin jutut, ja sille aletaan selittää mistä aikuiset puhuivat keskenään, ei puhettakaan että sanottaisi ettei saa keskeyttää ja puhua aikuisten päälle, tai vaan että "hiljaa nyt, aikuiset puhuu!" Kai se lapsi sitten menisi siitä rikki.
Kommentit (10)
kyllä voin ja sanonkin.
en ole selittäjä vanhempi, eikä aikuisia saa keskeyttää.
Jaa a, selitän kyllä lapselle miksi joku asia on kielletty, itselleni lapsuudessa sanottiin aina "koska minä sanon" enkä ymmärtänyt miksi en saa juosta esim autojen alle tai pistää haarukkaa pistorasiaan, näitä sitten yritin salaa tehdä kun eihän siitä ole muuta haittaa kun äiti vaan suuttuu..
Kyllä sanonkin. Myös mies sanoo. Appivanhemmat taas eivät sano, joten aina siellä ollessa on hirveä huuto ja käskytys lapsen osalta käynnissä, jota sitten laitamme kuriin jatkuvasti, ja aina pitää olla se ”paha kyttä”.
Todellakin sanon ei. Mulla on taktiikka, että kahdesti kiellän nätimmin ja saa tilaisuuden korjata käytöstään ja kolmannella ääni nousee ja lapsi lähtee kädestä pitäen kotona omaan huoneeseen miettimään, että kannattiko olla tottelematta. Jos ollaan jossain liikkeellä joutuu kulkemaan vaunuista/ostoskärrystä kiinni pitäen kolmannen kiellon jälkeen.
Pari kaveria pitää mua natsina, mutta ei lapset opi sillä voisitko kultamussukka olla räkkäämättä pikkusiskoa ja voisitko nyt laittaa sukat jalkaan niin päästään ulos. Se on, että se joka ei osaa leikkiä nätisti lähtee leikistä pois ja jos vaatteita ei saa päälle niin sitten jää sisälle.
Kyllä kiellän lapsiani silloin, kun asian aiheelliseksi katson. Mutta äläpä ajattele vaaleanpunaista elefanttia, ap!
T. Kolmen pojan äiti, ja vähän näitä juttuja funtsinutkin.
Säästän tiukan 'ei'n tilanteisiin, joissa sitä oikeasti tarvitaan, ja muuten pyrin kasvattamaan lapsestani jäsentä tähän yhteiskuntaan, enkä jotain alistettua itsetuntovammaista rassukkaa, joka sitten aikuisena tuhlaa yhteiskunnan rahoja terapiassa, jonka tarpeen muuten toimillani aiheuttaisin. Miten lapsi oppii yhtään mitään oikeasti, jos hän tekee lapsena ainoastaan asioita "koska äiti/isä sanoo". Oppiakseen ymmärtämään sosiaaliset normit ja yhteiskunnan tavat, ne pitää lapselle opettaa. Puhumalla. Lapset eivät ole tyhmiä eikä heitä tarvitse komentaa kuin koiraa, jotta homma toimii.
80-luvun lopulla kun minun lapseni olivat pieniä oli vallalla ei-sanan käyttökielto.
Ja ihan fiksuja lapsia olen saanut kasvatettua ja silloin kun on ollut ihan pakko sanoa ei, sitä toteltiin eli ei juostu auton alle.
Voihan sitä ihan kauniisti sanoa, että puhutaan vuorotellen, onhan se yhtä töykeää lasta kohtaan jutella vaan niitä aikuisten asioita lapsen paikalla ollessa.
Tulipas mulle nyt turhan paljon kirjotusvirheitä alotukseen, sori siitä. Toivottavasti saitte silti jotain selvää.
ap