Miksi me oikeastaan vietämme isänpäivää?
Tai äitienpäivää? Eikö se ole hieman eriarvoistavaa? Lapsettomat ovat aivan yhtä arvokkaita ihmisiä mutta heillä ole samanlaista päivää? Okei, lapsettomien lauantai on olemassa mutta ei silloin media ym. muut tahot nosta lapsettomia samalla tavalla korokkeelle kuin vanhempia heidän päivinään. En tarkoita ettenkö arvostaisi omia vanhempiani tai lähipiirissäni olevia vanhempia. Minusta jokainen voisi onnitella ja juhlia omaa vanhempaansa, mutta tuommoinen mediassa vanhemmuuden korostaminen on aivan älytöntä, aivankuin se nyt tekisi automaattisesti ihmisestä jonkin suoersankarin jota kaikkien on palvottava. Mielipiteitä?
Kommentit (7)
Ja lapset ei siis mitenkään huomio isäänsä. Kortitkin on tehty "papalle". Sinne kun kerta mennään.
Mua häiritsee se, että miksi sanotaan:
ÄiTIEnpäivä ja sit IsÄnpäivä.
Miksi äiti on monikossa ja isä ei?
Kuuluu hyviin tapoihin ymmärtää juhlakulttuuria ja viettää juhlia sen mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mua häiritsee se, että miksi sanotaan:
ÄiTIEnpäivä ja sit IsÄnpäivä.Miksi äiti on monikossa ja isä ei?
Ilmiselvä piiloviesti. Äidit ovat suuri tärkeä kaikkien arvostama ihmisryhmä, isät vain yksilöitä, jotka ovat sattuneet ejakuloimaan itsensä isäksi.
- Äiti, onko niin että haikara tuo lapset?
- Onhan se.
- Ja Jumala antaa jokapäiväisen leivän?
- Niin juuri.
- Ja joulupukki tuo lahjat?
- Kyy-yllä... miksi kyselet?
- No minä vain ihmettelen, että miksi meillä on tuo isä?
Samaa mieltä. Tuo vain kohtuuttomasti pahaa mieltä esim. niille, joilla vanhemmuus on mennyt syystä tai toisesta yhteiskunnan luomien normien päinvastaisesti. Tiedän useamman miehen, jotka ovat joutuneet eron myötä "vieraannuttamis prosessin" kohteeksi. Entinen kumppani vie lapset oman isänsä luokse isänpäivänä.