Lue keskustelun säännöt.
Isäpuoli ja isänpäivän vietto
Lapset menevät isänpäiväksi isänsä luo. Nykyisellä miehelläni ei ole omia lapsia.
Lapset haluaisivat viettää myös palatessaan kotiin, isänpäivää isäpuolen kanssa.
Lasten isä oli vetänyt herneet nenuun ja lapset nyt ymmällään, että eikö isäpuolelle saakaan antaa korttia ja eikö kakkua laiteta, kun isi sanoi että niin ei kuulu tehdä. Isä on isä ja piste.
Sanoin lapsille, että jos haluavat, niin isänpäivää juhlitaan myös kotona isäpuolen kanssa. Huolimatta siitä, mitä isi on asiasta mieltä.
Miten teillä muilla uusioperheissä tehdään?
Kommentit (100)
Tosiaanko tämä on sinulle päänvaivaa aiheuttava asia? Jos lapset ja isäpuoli haluaa juhlia isänpäivää, niin juhlitte. Vai onko eksälläsi sanavalta mitä teillä juhlitaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä saa viettää isä ja "isäpuoli". Exä ja nykyinen kumppani on kavereita mitä en olisi ikinä uskonut, että niin edes voi tapahtua.
Hieno juttu, että lapsillasi on noin hyvät välit isäpuolen kanssa, että haluavat viettää hänen kanssaan isänpäivää. Ja tottakai vietätte kerran lapset haluavat. Meillä lastemme yksi tärkeimmistä isovanhemmista on mieheni isäpuoli. Ja lapsemme haluavat aina muistaa Vaaria isänpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaanko tämä on sinulle päänvaivaa aiheuttava asia? Jos lapset ja isäpuoli haluaa juhlia isänpäivää, niin juhlitte. Vai onko eksälläsi sanavalta mitä teillä juhlitaan?
Oikeastaan tämä asia on päänvaiva lapsille. Koska isi nalkuttaa heille ja pahoittaa mieltä.
Mutta niin aionnin tehdä, että juhlimme. Alkoi vain kiinnostaa miten muissa perheissä tehdään.
Oliko tosiaan Sinulle päänvaivaa aiheuttava tämä aihe..
Omassa suhteessani naiseni lapset ovat jo teini-ikäisiä ja olen alusta lähtien tehnyt selväksi, etten todellakaan ole mikään isäpuoli. Lapsilla on oma isä, samoin omilla lapsillani. Eri asia olisi, jos olisin kasvattanut toisen lapsen omanani ihan taaperosta asti eikä biologinen isä olisi ollut kuvioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olenkin nainen, niin ymmärrän kyllä isän reaktion, joskin siitä aiheutuvaa kiukkua ei pitäisi purkaa lapsiin. Monelle isälle, joka joutuu elämään suurimman osan ajasta erillään lapsistaan, voisi tuo olla aika kova paikka. Miksi isäpuoli edes haluaa viettää lasten kanssa isänpäivää, kun ei ole näiden isä? Miltä sinusta tuntuisi, jos lapsesi haluaisi antaa kortteja ja juhlia äitienpäivää myös ex-miehesi naisystävän kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Miltä sinusta tuntuisi, jos lapsesi haluaisi antaa kortteja ja juhlia äitienpäivää myös ex-miehesi naisystävän kanssa?
Mahtavalta tuntuisi jos lapsilla olisi noin rakas äitipuoli elämässään. Ei se olisi multa pois, sitä rakkautta on lapsilla rajaton määrä.
-ei ap mutta vastasin kuitenkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä miehen ex on juuri tuollainen, minua ei saisi mitenkään muistaa tai huomioida äitienpäivänä vaikka olen lasten äitipuoli ollut jo monta vuotta. Oli heittänytminulle tehdyt kortit roskiin..
No juhlimme silti koska lapset halusivat.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olenkin nainen, niin ymmärrän kyllä isän reaktion, joskin siitä aiheutuvaa kiukkua ei pitäisi purkaa lapsiin. Monelle isälle, joka joutuu elämään suurimman osan ajasta erillään lapsistaan, voisi tuo olla aika kova paikka. Miksi isäpuoli edes haluaa viettää lasten kanssa isänpäivää, kun ei ole näiden isä? Miltä sinusta tuntuisi, jos lapsesi haluaisi antaa kortteja ja juhlia äitienpäivää myös ex-miehesi naisystävän kanssa?
Ei ollut isäpuolen ajatus. Mutta jos lapset ehdottaa, niin aika kylmä tyyppi olisi, jos sanoisi että ei sovi. Ei kuuluisi minun ja lasten elämään kyllä..
Jos lapset haluaisi muistaa äitipuolta äitienpäivänä, niin en pahastuisi. Muistaahan hän myös lapsia juhlapäivinä. Antaa lahjoja. Ja tekeväthän he muutenkin mukavia asioita, leipovat, viettävät synttäreitä, yms. Ei ole minulta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos esim. isä näkee lapsiaan vain joka toinen viikonloppu ja joku arkipäivä, ja isäpuoli asuu lasten kanssa muulloin, niin voihan tuo olla vähän herkkää..
Toki jos isäpuoli on ollut lasten elämässä pitkään ja ottanut vastuuta, niin onhan tuo ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olenkin nainen, niin ymmärrän kyllä isän reaktion, joskin siitä aiheutuvaa kiukkua ei pitäisi purkaa lapsiin. Monelle isälle, joka joutuu elämään suurimman osan ajasta erillään lapsistaan, voisi tuo olla aika kova paikka. Miksi isäpuoli edes haluaa viettää lasten kanssa isänpäivää, kun ei ole näiden isä? Miltä sinusta tuntuisi, jos lapsesi haluaisi antaa kortteja ja juhlia äitienpäivää myös ex-miehesi naisystävän kanssa?
Ei ollut isäpuolen ajatus. Mutta jos lapset ehdottaa, niin aika kylmä tyyppi olisi, jos sanoisi että ei sovi. Ei kuuluisi minun ja lasten elämään kyllä..
Jos lapset haluaisi muistaa äitipuolta äitienpäivänä, niin en pahastuisi. Muistaahan hän myös lapsia juhlapäivinä. Antaa lahjoja. Ja tekeväthän he muutenkin mukavia asioita, leipovat, viettävät synttäreitä, yms. Ei ole minulta pois.
Mä ajattelen asiasta ihan eri tavalla. Minun lapseni isä oli mukana lapsen elämässä eron jälkeen ja luonnollisesti lapsi vietti isänpäivää hänen kanssa. Jos olisi halunnut viettää myös isäpuolen kanssa olisin itse siihen puuttunut.
Ehdottanut, että isänpäivänä juhlitaan isää ja "isäpuolen" kanssa voidaan sitten juhlia muuten vaan.
Eri asia jos lapsen oma isä ei ole lapsen elämässä mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole miestä, mutta lapsen isällä on avovaimo enkä lainkaan pahastuisi, vaikka avovaimon kanssa juhlisivatkin äitienpäivää (en tiedä ovatko juhlineet, koska asia ei ole koskaan tullut puheeksi).
En ole epävarma äitiydestäni, tiedän kyllä olevani lapseni äiti enkä ole "kukkona tunkiolla", eikä se minulta ole missään tapauksessa pois, jos lapsi kokee jonkun ei-biologisen ihmisen itselleen tärkeäksi - päinvastoin, sehän on ideaalitilanne ja ihanaa, jos uusioperheessä uusi kumppani myös aidosti välittää lapsesta/lapsista.
Sitä kummeksuisin, jos juhlinta-ajatus lähtisi isä-/äitipuolesta ja niin tehtäisiin vasten lapsen tahtoa, mutta mikäli lapsi/lapset itse asiaa toivovat, niin sehän on mitä suurin kunnianosoitus isä-/äitipuolelle ja kertoo heidän olevan lapselle tärkeitä.
Ymmärrän että se satuttaa isää, kun toinen mies on nostettu ikäänkuin samaan asemaan hänen kanssaan. Mutta silti lapsia ei ikinä, ikinä, laiteta tuolla lailla kokemaan vanhempien vitutusta. Jos isä- tai äitipuoli on lapselle tärkeä ja lapsi haluaa, niin kortti ja kakku ei ole millään lailla väärin, kunhan sinä virallisena isän- tai äitienpäivänä biologinen vanhempi on etusijalla ja sen toisen kanssa juhlitaan sitten muuna sopivana ajankohtana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon exäsi muuten säätelee perheenne elämää ja miksi se on mielestäsi hyvä asia?
Lasten isä taitaa olla aika mustasukkainen eikä itsetuntokaan liene huipussaan, kun ei sallisi lastensa huomioivan myös äitinsä uutta kumppania, jonka kanssa he nähtävästi viettävät kuitenkin enemmän aikaa kuin bioisänsä kanssa.
Minulla oli isäpuoli enkä minä häntä muistanut isänpäivänä. Ei tullut mieleenikään, sillä alusta asti oli selvää, ettei hän ole minun isäni, vain velipuolen isä. Minulla ei isää ollutkaan siittämishetken jälkeen, joten koko isänpäivä on minulle aika vieras juhla. Alakoulussa tein joskus kortin isoisälle. Toisaalta ei meillä äitienpäivääkään kovin kummoisesti juhlittu. Jonkun kukkasen hänelle kyllä yleensä ostin, mutta opettajan teettämät kortit värssyineen olivat puistattavia. Meillä tunneilmaisu oli perin karua, ei siis mitään halailua, pussailua tai hempeitä runoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä sinusta tuntuisi, jos lapsesi haluaisi antaa kortteja ja juhlia äitienpäivää myös ex-miehesi naisystävän kanssa?
Mahtavalta tuntuisi jos lapsilla olisi noin rakas äitipuoli elämässään. Ei se olisi multa pois, sitä rakkautta on lapsilla rajaton määrä.
-ei ap mutta vastasin kuitenkin
Apua, en kestä! Uskooko joku ihan vilpittömästi, että se on ihan lapsista lähtöisin tuo "rakkaus" :D Lapset pakotetaan rakastamaan sitä uutta puolisoa alun alkaen! Kyllä ne pakotetut tunteet on sitten joskus kohdattava ja käytävä läpi... vaikka terapiassa.
Äärimmäisen harvassa tapauksissa lapset alkaa ihan tuosta noin vaan rakastamaan sitä puolisoa. Eikö niin et vähän olette usuttaneet ja ohjanneet tapahtumia siihen suuntaan et "isukkipuoli" sais jonkun awww-elämyksen?
Meillä on aina vietetty isänpäivää myös kotona, lapset haluavat (vielä aikuisinakin) juhlia isäpuolen kanssa.
Kohteliaisuussyistä bioisää kohtaan olemme viettäneet sitä lauantaina jotta hän saa juhlansa sunnuntaina. Tosin nyt toivoisin häneltä joustavuutta koska poikamme on myös isä ja haluaisin että hän saa juhlia isänpäivää kotonaan, isänsä voisi tulla hänen luokseen juhlimaan.
Lähellä tilanne, jossa äiti on tehnyt ihan kaikkensa lastensa ja isän välien sotkemiseksi.
Isäpuoli on nostettu isän asemaan. Isää ei enää edes kutsuta isäksi. Se nimi on varattu isäpuolelle. Olin paikalla, kun lapsi ei eräässä yhteydessä tajunnut, että isä on isä.
Aika rautaiset hermot on isällä. Hän kaiken tämän kestää! Katsotaan taas jännityksellä, että missähän lapset tämän ”isän”päivän viettävät. Eiköhän siellä ole taas äidillä, joku jekku varattuna, etteivät lapset näe oikeaa isäänsä. :-(
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon exäsi muuten säätelee perheenne elämää ja miksi se on mielestäsi hyvä asia?
Millä tavoin exä ap:n elämää säätelee? Nyt en saa kiinni kysymyksestä..
Jos ap järjestää lasten kanssa ne juhlat isäpuolelle. Niin mikä osa tässä tarinassa on exän säätelyä 🤔 lapsille kiukuttelua ei voi kyllä estää mitenkään
No tehkää kotona kuten haluatte, tietty.