Pitäisikö 5v tajuta numeroita?

osaako laskea ääneen? Tietty on mahdollista, ettei vaan tiedä iltä esim. kakkonen näyttää tms.



Meidän 5 -vuotias tuntee/osaa periaatteessa sataan asti kaikki numerot

Lisäksi osaa jo yhteenlaskua alle 10:n numeroilla sujuvasti - samoin tuntee myös kellon (jos se nyt jotenkin numeroihin liittyy).

Oletteko harjoitelleet kotona numeroita, juuri esim. laskeneet varpaita tms?



Meillä vajaa kaksivuotias jo " laskee" tavaroitaan isosiskoaan matkien yksi, kaksi, kolme, viisi jne. Eli tuntee numerot sanoina, mutta ei tietenkään vielä osaa laskea oikeasti määriä. Tunnistaa kyllä tietyt numerot, kuten kakkosen (tuttu pikku kakkosesta...)

siltikään ei tunnista numeroita, joten ei niitä ole meidän päiväkodissa treenattu. Osaa kyllä luetella niitä noin kymmeneen ja laskee päässä pieniä yhteenlaskuja. Olen ollut noihin taitoihin ihan tyytyväinen, mutta pitäisköhän sittenkin alkaa treenaamaan pojua ...

Kyseessä miehen poika. Ollaan huolissaan hänen kehityksestään. Mun omalla 5v pojalla on todella hyvä tietämys numeroiden suhteen ja osaa laskea vaikeitakin laskuja.

T:Ap

Neuvolassa 5-vuotistarkastushan on aika kattava, luulisi siellä asian tulevan esille, jos olisi jotenkin poikkeava tilanne.

t. puheterapeutiksi opiskeleva

Näin ainakin laki määrää yhteishuollosta.

T:Ap

toiset on kiinnostuneita numeroista, toiset auton merkeistä, toiset luonnosta, toiset avaruudesta, toiset pokemonoista...

Eikö voisi ilmoitta että opettakaa osaltanne noita lapselle kun sillä on vaikeuksia niiden kanssa? Onko reilumpaa salata ja odottaa että toinen huomaa/ei huomaa?

T:Ap

Tunnistaa myös numerot ja osaa kirjoittaakin ne. Tunnistaa myös +, -, x ja / merkit ja osaa " lukea" laskutoimituksen



Kyseinen poika on kehitysviivästeinen ja käy mm puheterapiassa, joten pidän omituisena mikäli 5v ei vielä ollenkaan tunne numeroita

Hei!

Meilläkin on viisivuotias poika joka käy puheterapiassa. Hän laskee sataan ja enemmän jos viitsii, tajuaa plus ja miinus laskut ja on oppinut ulkoa kertotaulun. Nyt " opiskelee" englantia siskonsa kanssa (sisko kolmannella) hyvällä menestyksellä. Tenava myös käyttää nettiä ja osaa lukea helppoja sanoja. Muistaa myös lempijoukkueensa (latkä) pelaajat numeroineen ja tuomarimerkit. Muuten on ihan tavallinen tenava, on kavereita ja käy kerhossa, liikkuu paljon.



Voisiko puheterapialla olla jotain posittivista vaikutusta oppimiseen. Me vanhemmat ollaan ihan taviksia ja keskinkertaisia esim koulussa aikoinaan.



Siskolla ei ollut aikoinaan mitään kiinnostusta opetella em asioita vaan oppi ne esikoulussa.

" Kun MEIDÄN poika on tuntenut numerot jo 1-vuotiaasta ja osaa nyt 4-vuotiaana kertotaulunkin, niin kyllä tosiaan on ihan epäkypsä yksilö"



Ettekö tajua, että lapset on erilaisia ja oppii juttuja eri tahtia?? Ehkäpä ko. lapsi on musikaalinen, lahjakas piirtämään tai vaikka liikunnallisesti lahjakas??

Ja ps huolissaan ollaan ihan oikeasti hänen kehityksestään, tämä ei ole mitään v:tuilua lähivanhempaa kohtaan.

Vierailija:

" Kun MEIDÄN poika on tuntenut numerot jo 1-vuotiaasta ja osaa nyt 4-vuotiaana kertotaulunkin, niin kyllä tosiaan on ihan epäkypsä yksilö"

Ettekö tajua, että lapset on erilaisia ja oppii juttuja eri tahtia?? Ehkäpä ko. lapsi on musikaalinen, lahjakas piirtämään tai vaikka liikunnallisesti lahjakas??

Meillä keskimmäinen on nyt tokalla ja luokkansa parhaimpia matikassa jo ekalla. Ei hän ainakaa 5v osannut näitä juttuja, mitä av-äitien lapset. Ekaluokan luokkakavereista ei myöskään puoletkaan osannut koulun alkaessa.

Sinänsä sanoisin kuitenkin, että 5v yleensä on jonkinlainen käsitys numeroista.

tai sosiaaliset taidot, ota ihmeessä asia puheeksi päiväkodissa!

Heillä on keinot ja väylä selvittää asioita yhdessä erityistyöntekijöiden

(esim. kiertävä erityislastentarhanope) kanssa.

Hienoa, että ajattelet lapsen etua.

Siis hänen äitinsä sais hepulin jos päiväkotiin otettais yhteyttä koska eihän hänen lapsessaan mitään vikaa ole. Enkä nyt tätäkään tarkoita pahalla, ihan vain huolesta kirjoitan tänne, en siksi että haluaisin lapsen äitiä tai lasta moittia.

T:Ap

lukusanojen luettelusta, eli ensin opitaan numeroiden nimiä ja sanomaan ne tietyssä järjestyksessä, eli luetellaan " yksi, kaksi, kolme..." jne., vaikka moinen loru ei vielä mihinkään yhdistykään. Kuten käydystä keskustelustakin näkyy, se tapahtuu eri lapsilla hyvinkin eri aikaan. Sen jälkeen lapsi oppii käyttämään lukusanoja laskeakseen, kuinka monta esinettä jossakin on, vaikka ei vielä välttämättä osaakaan yhdistää vain yhtä lukusanaa yhteen esineeseen, vaan saattaa jonkun esineen kohdalla laskea muutamankin numeron eteenpäin. Idea on kuitenkin hahmottumassa. Tämän jälkeen kehittyy yksi-yhteen-vastaavuus, eli yksi lukusana on varattu yhdelle esineelle ja lapsi oppii, että esineitä lisättäessä lukujonoakin voi jatkaa keskeltä, eikä aina luetella alusta. Pikkuhiljaa tästä karttuvat sitten matemaattiset taidot, eli opitaan ymmärtämään että joku numero on isompi kuin joku toinen ja niitä voi laskea yhteen tms.

Yksi-yhteen-vastaavuus pitäisi olla hallussa koulunsa aloittavalla. Numeroiden ulkonäön tunnistaminen vähän sama asia kuin kirjainten tunnistaminen: yksi oppii sen 3-vuotiaana ja toinen ekaluokkalaisena. Mikäli viisivuotiaalla ei ole mitään halua lukujonosta eikä siitä, että numerot jotenkin liittyvät esineiden määrään, kääntyisin päiväkodin puoleen ja kysyisin, onko heillä huolta ko. taidoista. Myös 5-vuotisneuvolassa kiinnitetään asiaan huomiota. Mutta tosiaan, numeron ulkonäön tunnistaminen ei vielä ole oleellista.

Neuvolan 5-vuotistarkastuksessa " edellytetään" , että lapsi osaa lukumäärät ainakin viiteen asti.

Hän voi kysyä sieltä, miten 5-vuotistarkastus meni, mitä asioita tuli ilmi jne. Ja lisäksi tietysti kertoa omista havainnoistanne ja huolistanne ja kysyä, miten kannattaisi toimia ja tukea lasta.

Neuvolalla on velvollisuus kertoa kaikki lapseen liittyvät asiat isälle, jos lapsi kerran on yhteishuoltajuudessa.