Mitä siihen parempaan Esbo-tyyliin kuuluu syksyllä ja talvella?
Eli mitä siihen Espoon rannikko-elitistityyliin kuuluu tänä syksynä ja tulevana talvena? Kun purjehdus- ja golfkaudet ovat ohi?
Samaa kuin viime vuonna eli turkissomisteisia kalliita untuvatakkeja, siistejä chelsea-bootseja, suoria housuja, paksuja mattaisia sukkahousuja, toppaliivejä, Vuittonin yksivärisiä laukkuja tai patinoituneita 90-luvun logolaukkuja?
Kommentit (10)
Naimisiin mentyä (tai viimeistään kun lapsia tulee) espoolaisnainen leikkaa poninhäntänsä siistiksi, suoraksi polkkatukaksi, ja vaihtaa teini-iän mahdolliset pastellisävyiset vaatteet entistä tiukemmin kamelibeige-valkoinen-sininen-linjalle. Teini-ikäisten vanhemmilla on sitten jo "tätitukka", aina tietysti huolella muodossa pidetty ja värjätty. Keski-ikäistyminen tuo muutenkin lisää rahaa käyttöön, kun asuntolaina on maksettu, ja voi ostella vaalean mokkaisia jakkuja, kenkiä ja sohvia :)
Asusteena pieni koira, esim. terrieri, näyttää olevan suosittu. Esbo-nainen tilaa Eevaa tai ruotsalaisia naistenlehtiä. Vastoin yleistä käsitystä esbo-ihmisillä on myös epämuodikkaita urheiluvaatteita yms., mutta niitä käytetään vain kesähuvilalla kun vieraita ei ole tulossa.
Musta tässä Esbotyylissä on ideana juuri sen muuttumattomuus eli 45- vuotias äiti ja 15- vuotias tytär voivat olla täysin samoin pukeutuneita. Nuoremmilla voi olla jotain hetkellisiä muotijuttuja ja tiukempaa vaatetta, mutta yleisesti ottaen kaikki yläasteiästä kuolemaan saakka pukeutuvat samankaltaisesti.
Kiinnostavaa tarkkailua. Kuin katsoisi avaraa luontoa :D
Selostusta kiitos. Kertokaa joku Esbo-tilanne
Rikkinäiset farkuthan näyttää varakkaalta. Ei köyhällä ole varaa repiä vaatteitaan.
Untuvaliivit syksyllä/keväällä. Keski-ikäiset päivällä ostoksilla käyvät naiset olivat kokoontaitettavan Longchampin kassien alkuperäisiä käyttäjiä ja ovat yhä kuten Ruotsin kuningasperhekin, ja heidän kassinsa ovat pikemmin tummia kuin noita nuorempien tyttöjen pastellisia versioita. Samoin löytyy suoria housuja, tummansinisiä tai mustia siistejä farkkuja, ja tikkitakkeja.
Espoolainen siisti teinityttö tai nuori nainen ostaa edelleen mieluummin Longchampin nailonisen kassin kuin jonkun blogityylisen logollisen piraattikopiolaukun etelän matkalta.
Olen Espoossa asuva suomenruotsalaisen miehen rouva joten minun pitäisi kai kuulua tähän Esbå-kerhoon. Olemme molemmat korkeasti koulutettuja, aika hyvä palkkaisiakin (etenkin mies) mutta minulta ei taida löytyä mitään aloitusviestin asioista. Pukeudun melkein pelkkään mustaan, vaatteilla ei ole minulle kovin isoa merkitystä. Kai joillakin on tarve kuulua johonkin tunnistettavaan joukkoon.
Parajumpersin luksusuntuvaparka, jossa jopa turkisvuoratut huput sisältä päin kauluksineen kaikkineen. Tai Monclerin vähän tätimallisempi untuvatakki. Ruotsin kuningasperhe tekin itse asiassa nuokin merkit tunnetuiksi ja siksi etenkin suomenruotsalaiset varakkaat näyttäisivät suosivan niitä täällä Espoossa.
Vierailija kirjoitti:
Olen Espoossa asuva suomenruotsalaisen miehen rouva joten minun pitäisi kai kuulua tähän Esbå-kerhoon. Olemme molemmat korkeasti koulutettuja, aika hyvä palkkaisiakin (etenkin mies) mutta minulta ei taida löytyä mitään aloitusviestin asioista. Pukeudun melkein pelkkään mustaan, vaatteilla ei ole minulle kovin isoa merkitystä. Kai joillakin on tarve kuulua johonkin tunnistettavaan joukkoon.
Itse sen sanoit, et ole syntyperäinen Suomen suomenruotsalaiskielinen joten sinulla ei ole sitä tiettyä tyyliä verissä, etkä tunne olevasi ´pakotettu´siihen. Suomalaiset suomenkieliset uskaltaa pukeutua paljon persoonallisemmin kuin suomenruotsalaiset. Johtuukohan se siitä että Etelä-Suomen ja Rannikko-Pohjanmaan ruotsinkielisissä kouluissa on niin paljon pienemmät piirit ja ihmiset seuraavat vain toistensa muotia sieltä asti?
Trikoot, pyöräilykypärä, suunnistuslamppu, pyöräilykengät ja lämpimät säärystimet sekä helevetin kallis cyclocrossari nastarenkailla.
Käyn Espoossa aika usein koska monet kaverini asuvat siellä, kauniissa ympäristöissä meren rannan tuntumassa. Osa heistä paremmissa piireissä, mm. avioliittojen kautta. Halusin päästä asian ytimeen, joten kysyin heiltä asiasta.
Espoolaiseen hienostotyyliin EI ainakaan kuulu nämä kaksi asiaa:
- paljaat nilkat syksyllä ja talvella, espoolaisilla on aina laadukkaat merinovillasukat jalassa kun säät kylmenevät, mieluiten Falken laadukkaat merinovillasukat tai puuvillasukat.
- rikkinäiset, revityt farkut. Espoolainen ei koskaan halua näyttää köyhältä. Farkut mieluiten suorat bootcutit ja tummansiniset.
Nuo kaksi asiaa eli sukattomuus ja resufarkut ovat kuulemma Espoon ulkopuolisten rupulähiöiden tunnusmerkki. "Ei apua, ne ovat todella... Itäkeskusmaisia!", sanoi ystävättäreni 15v. tytär, hyvin diplomaattiseen sävyyn kuitenkin.