Lue keskustelun säännöt.
Jäätkö sinä aina ilman joululahjoja ja aatto-iltana sinua surettaa?
05.11.2017 |
Teitähän on ainakin av-palstan mukaan.
Osta tänä vuonna itse itsellesi joku mieluisa lahja. Pakkaa kauniisti ja sujauta sinne lahjasäkkiin.
Ei tarvitse mököttää aattoiltana ja ehkäpä se pölvästi miehesikin havahtuu, että kuka kumma sille eukolle oli mennyt kallista hajuvettä/timanttikorvakorut/tonnin designlaukun ostamaan.
Kommentit (42)
Mä olen ostanut monena vuonna. Ihanaa oikeasti. Ostan kirjan aina, sitten jonkun yöpaidan/kylpytakin tms. jolle tarvetta. Paketoin kauniisti. Lapsia hymyilyttää aina 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ostanut monena vuonna. Ihanaa oikeasti. Ostan kirjan aina, sitten jonkun yöpaidan/kylpytakin tms. jolle tarvetta. Paketoin kauniisti. Lapsia hymyilyttää aina 😊
Siis sinulla on lapset (ja ilmeisesti mieskin), eikä kenellekään heistä tule mieleenkään huomioida sinua jouluna ? Taitaa olla ukkosi varsinainen pihi-petteri tai saituri-simo....
Minä en moisille viitsisi edes ruokaa laittaa, sanoisin että rahalla saa kyllä ihan hyviä annoksia matkustajakodeistakin ja voisin vielä ehkä suositellakin muutamaa, tai sitten ehdottaisin heille junamatkaa Lappiin. (omalla rahallaan toki sinne jouluksi matkustaen )
Olisi itsellä itsellä aikaa miettiä ihan rauhassa sitä tammikuun eroprosessin alullepanemista.
Joulun toki viettäisin joidenkin hyvien ystävien seurassa. (Toivottavasti sinullakin on sellaisia)
En vietlä joulua ja osaan lahjoa itseäni ilman sitäkin. Mikä on ongelma?
Ainoa lahja jota kaipaisin olisi joku jonka kanssa viettää joulua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin. Sitten en enää minäkään viitsinyt ostaa miehelle lahjaa, ja nyt ollaan ilman lahjoja. Syntymäpäivinä sama juttu, olin se joka muisti, mies ei koskaan. Asia ratkaistiin samalla lailla.
Vierailija kirjoitti:
Jäin. Sitten en enää minäkään viitsinyt ostaa miehelle lahjaa, ja nyt ollaan ilman lahjoja. Syntymäpäivinä sama juttu, olin se joka muisti, mies ei koskaan. Asia ratkaistiin samalla lailla.
Juuri näin täälläkin, lopetin lahjat ja muistamiset, kun oli yksipuolista. Mies alkoi muistaa pienillä lahjoilla, mutta minä en vuosikymmenten jälkeen enää ala lahjoja hankkia hänelle. Hänellä kestääkin 30 vuotta tasoittaa tilanne. Mies ei myöskään tervehdi kotiin tullessa tai aamulla ym., joten lopetin senkin. Nyt se häiritsee häntä, hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin. Sitten en enää minäkään viitsinyt ostaa miehelle lahjaa, ja nyt ollaan ilman lahjoja. Syntymäpäivinä sama juttu, olin se joka muisti, mies ei koskaan. Asia ratkaistiin samalla lailla.
Juuri näin täälläkin, lopetin lahjat ja muistamiset, kun oli yksipuolista. Mies alkoi muistaa pienillä lahjoilla, mutta minä en vuosikymmenten jälkeen enää ala lahjoja hankkia hänelle. Hänellä kestääkin 30 vuotta tasoittaa tilanne. Mies ei myöskään tervehdi kotiin tullessa tai aamulla ym., joten lopetin senkin. Nyt se häiritsee häntä, hyvä.
Varokaa ettette kohta ole sellainen katkera mitään puhumaton ja toista vihaava pariskunta jotka ovat yhdessä vain sen takia kun ei ole saatu aikaiseksi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin. Sitten en enää minäkään viitsinyt ostaa miehelle lahjaa, ja nyt ollaan ilman lahjoja. Syntymäpäivinä sama juttu, olin se joka muisti, mies ei koskaan. Asia ratkaistiin samalla lailla.
Juuri näin täälläkin, lopetin lahjat ja muistamiset, kun oli yksipuolista. Mies alkoi muistaa pienillä lahjoilla, mutta minä en vuosikymmenten jälkeen enää ala lahjoja hankkia hänelle. Hänellä kestääkin 30 vuotta tasoittaa tilanne. Mies ei myöskään tervehdi kotiin tullessa tai aamulla ym., joten lopetin senkin. Nyt se häiritsee häntä, hyvä.
Varokaa ettette kohta ole sellainen katkera mitään puhumaton ja toista vihaava pariskunta jotka ovat yhdessä vain sen takia kun ei ole saatu aikaiseksi erota.
Hyvä pointti. Tämä on kuitenkin ainut tapa pakottaa mies käytöstavoille myös kotona. En ole itsestäänselvyys, joten nähköön edes sen vaivan, että tervehtii. Tervehtii vieraitakin ihmisiä, joten liikaa en vaadi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin. Sitten en enää minäkään viitsinyt ostaa miehelle lahjaa, ja nyt ollaan ilman lahjoja. Syntymäpäivinä sama juttu, olin se joka muisti, mies ei koskaan. Asia ratkaistiin samalla lailla.
Juuri näin täälläkin, lopetin lahjat ja muistamiset, kun oli yksipuolista. Mies alkoi muistaa pienillä lahjoilla, mutta minä en vuosikymmenten jälkeen enää ala lahjoja hankkia hänelle. Hänellä kestääkin 30 vuotta tasoittaa tilanne. Mies ei myöskään tervehdi kotiin tullessa tai aamulla ym., joten lopetin senkin. Nyt se häiritsee häntä, hyvä.
Varokaa ettette kohta ole sellainen katkera mitään puhumaton ja toista vihaava pariskunta jotka ovat yhdessä vain sen takia kun ei ole saatu aikaiseksi erota.
Hyvä pointti. Tämä on kuitenkin ainut tapa pakottaa mies käytöstavoille myös kotona. En ole itsestäänselvyys, joten nähköön edes sen vaivan, että tervehtii. Tervehtii vieraitakin ihmisiä, joten liikaa en vaadi.
Jos sille miehelle sanoisi, ihan ystävällisesti, että pahoitat mielesi kun ei tervehdi?
Mies muistaa yleensä ainakin jollain pienellä lahjalla, muilta en saa mitään. Ostan itselleni kaiken tarvittavan, joten mitään oleellista multa ei puutu. Ei kuitenkaan sureta, koska tärkeintä joulussa on syömingit pitkän kaavan mukaan ja rento yhdessäolo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan jotakin siskolta ja vanhemmilta. Ei ole miestä.
Toivottavasti jään ilman lahjoja. On tuota krääsää jo muutenkin. Sukat ja nenäliinat osaan ostaa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi viedä lahjoja jonnekin esim. Pelastusarmeijan joulupataan. Tässä iässä on jo ollut monta raskasta joulua, en jaksa surra. Ainahan pääsee johonkin jos tahtoo - vaikka kirkkoon. 60v.
Minä ostan ja mies maksaa, ja kumpikin on tyytyväisiä. Aina halutut lahjat.
Minä olen jo vuosia antanut miehelleni toivomuslistan. Minä saan juuri oikeat lahjat eikä miehen tarvitse arpoa mitä minulle ostaisi. Hän on maailman huonoin lahjojen keksijä. Saan kyllä lahjoja myös vanhemmiltani ja siskoltani sekä "miehen sisaruksilta". Meillä on siis miehen sisarusten ja heidän puolisoiden kanssa lahjarinki eli jokainen ostaa yhdelle n.50€ arvoisen lahjan. Meitä on yhteensä 8 aikuista ja jokainen haluaisi muistaa jokaista, mutta rahaa menisi paljon eikä kuitenkaan saisi mitään järkevää kaikille. Nyt jokainen saa isomman toivomansa lahjan ja rahaa menee vain se 50€.
Olen ostanut tyttären perheelle, 11v kaksospojille ja 18 v tytölle, vävylle sekä tyttärelleni lahjat, samoin miehelleni ja aikuiselle pojalleni. Keneltäkään en saa vastalahjaa. Ikinä. Näin käynyt useana vuotena.
Tänä jouluna ajattelin etten hanki kenellekään yhtään mitään. Tosin jouluaattona taidan olla se perheen pahis, jota ihmetellään, miten nyt ei yhtään lahjaa ole hankkinut. Kenellekään ei ole vuosien aikana tullut mieleen vastavuoroisuus....
Tytär on jo monena jouluna saanut lahjan Prinssi Willjamilta. Nykyään lahja on tuttavallisesti Viltsulta. Aina se naurattaa, vaikka tytär on jo 30v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin. Sitten en enää minäkään viitsinyt ostaa miehelle lahjaa, ja nyt ollaan ilman lahjoja. Syntymäpäivinä sama juttu, olin se joka muisti, mies ei koskaan. Asia ratkaistiin samalla lailla.
Juuri näin täälläkin, lopetin lahjat ja muistamiset, kun oli yksipuolista. Mies alkoi muistaa pienillä lahjoilla, mutta minä en vuosikymmenten jälkeen enää ala lahjoja hankkia hänelle. Hänellä kestääkin 30 vuotta tasoittaa tilanne. Mies ei myöskään tervehdi kotiin tullessa tai aamulla ym., joten lopetin senkin. Nyt se häiritsee häntä, hyvä.
Varokaa ettette kohta ole sellainen katkera mitään puhumaton ja toista vihaava pariskunta jotka ovat yhdessä vain sen takia kun ei ole saatu aikaiseksi erota.
Hyvä pointti. Tämä on kuitenkin ainut tapa pakottaa mies käytöstavoille myös kotona. En ole itsestäänselvyys, joten nähköön edes sen vaivan, että tervehtii. Tervehtii vieraitakin ihmisiä, joten liikaa en vaadi.
Jos sille miehelle sanoisi, ihan ystävällisesti, että pahoitat mielesi kun ei tervehdi?
Sanoin näin, ystävällisesti ymmärtäen, vuosikymmenet, ei auttanut. Vasta se, kun itse aloin käyttäytyä samalla tavalla, on alkanut tuottaa tulosta.
Olen jo vuosia ostanut omat lahjani. Useamman. En enää odota keneltäkään mitään. Annan sitten lahjaksi villasukkia ja suklaata. Joulun antamisen ilo tässä vähän kärsii, mutta en jaksa olla ainoa joka ostaa jotain "hienompaa". Lapset sitten eri asia.