Suuri kysely - Kuinka yleistä uskot kateuden olevan Suomessa?
Kommentit (12)
Kummalla tavalla kateellinen; negatiivisella tavalla eli sillä toisella ei saisi olla sitä ominaisuutta tai asiaa, josta olet kateellinen tai positiivisella eli alat itse tavoittelemaan tai tekemään töitä sen eteen että saavutat vastaavaa tai edes sinne päin?
Noilla on vissi ero.
Vierailija kirjoitti:
Kummalla tavalla kateellinen; negatiivisella tavalla eli sillä toisella ei saisi olla sitä ominaisuutta tai asiaa, josta olet kateellinen tai positiivisella eli alat itse tavoittelemaan tai tekemään töitä sen eteen että saavutat vastaavaa tai edes sinne päin?
Noilla on vissi ero.
Ei sillä ole kysymyksen kannalta mitään merkitystä. Kateus on kateutta, olipa se negatiivista tai positiivista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kateus on niin inhimillinen tunne, että arvioisin valtaosan ihmisistä olevan kateellisia.
Ap
Jatkokysymys; hetken ohimenevänä tunteena/ajatuksena vai elämään kokonaisvaltaisesti vaikuttavana katkeruutena, myrkyllisenä kateutena.
Ja vastaan itse silloin tällöin tunnen positiivista kateutta. Tai amerikkalaista (karrikoiden), kuten tämä wikistä lainattu teksti sanoo:
"Vanhan määritelmän mukaan kateutta on amerikkalaista ja venäläistä (tai esimerkiksi irlantilaisen perimätiedon mukaan amerikkalaista ja irlantilaista). Kademielinen venäläinen (irlantilainen) tuhoaa rikkaan varallisuuden. Amerikkalainen puolestaan työskentelee vimmatusti saavuttaakseen rikkaan elintason."
No vaihtoehto "on kateellisia/kateellinen", niin jätänpä vastaamatta.
Mutta sen uskon että Suomessa ei ole kateus sen yleisempää kuin muuallakin ja minustakin se on inhimillinen tunne, mutta sen ei tarvitse sen enempää vaikuttaa elämään. Mielestäni kateus on tietyissä tilanteissa inhimillisempi tunne kuin "ilota toisen puolesta". Esim. köyhä tuntenee ensin kauteutta, jos ystävänsä voittaa suuren summan rahaa.
googlasin vielä tuota kateutta ja todella hyvän vastauksen on kirjoittanut psykologi kateudesta:
"Meillä suomalaisilla on erityinen suhde kateuteen. Kavahdamme jo koko sanaa ja suurin osa ei uskalla edes myöntää kokeneensa koko tunnetta. Sellainen hyvyys on kuitenkin mahdotonta ihmiselle. ...
...
Mutta mitä kateus oikeastaan on? Mitään kamalaa ja sydäntä särkevää ei ainakaan, niin kuin meitä on opetettu pelkäämään ja häpeämään, vaan ihan normaali tunne. Kateus kumpuaa sosiaalisesta vertaamisesta ja omasta mielestämme alakynteen jäämisestä. Usein tämä vertaaminen ei pohjaa todellisuuteen vaan pikemminkin siihen, mitä ajattelemme kateutemme kohteella olevan: onnea, yltäkylläisyyttä tai viehättävyyttä, jota itse kaipaamme lisää.
Kateus voi herättää kilpailuvietin tilanteen korjaamiseksi tai iskeä omaan"
Miten "on kateellinen" määritellään?
On kateellinen tällä hetkellä? (Ei varmaan kovin iso osa.)
On kateellinen ainakin joskus? (Luultavasti melkein kaikki tai kaikki.)
On kateellinen tietyn verran: Päivittäin? Viikoittain? Kuukausittain? Vuosittain?
Itse en osaa olla kateellinen, en ole koko elämäni aikana kyennyt tuntemaan sitä tunnetta. Ja elämästäni ei siis tosiaankaan ole puuttunut syitä joiden vuoksi voisin olla muille kateellinen paremmasta onnesta. Mutta vaikka joku toinen onkin kauniimpi/varakkaampi/onnekkaampi, en koe kateutta siitä, vaan osaan iloita ja nauttia muiden puolesta. Mutta olen tosiaan sitä mieltä että suurin osa ihmisistä on kateellisia, ainakin omien kokemusteni perusteella. Onneksi olen löytänyt ympärilleni saman henkisiä ihmisiä jotka eivät tunne kateutta. Tosin perheeni ja sukulaiseni eivät kuulu siihen porukkaan...
Vierailija kirjoitti:
Itse en osaa olla kateellinen, en ole koko elämäni aikana kyennyt tuntemaan sitä tunnetta. Ja elämästäni ei siis tosiaankaan ole puuttunut syitä joiden vuoksi voisin olla muille kateellinen paremmasta onnesta. Mutta vaikka joku toinen onkin kauniimpi/varakkaampi/onnekkaampi, en koe kateutta siitä, vaan osaan iloita ja nauttia muiden puolesta. Mutta olen tosiaan sitä mieltä että suurin osa ihmisistä on kateellisia, ainakin omien kokemusteni perusteella. Onneksi olen löytänyt ympärilleni saman henkisiä ihmisiä jotka eivät tunne kateutta. Tosin perheeni ja sukulaiseni eivät kuulu siihen porukkaan...
Tunnetko ikinä vihaa tai surua?
Kateus on eri kuin vahingonilo. Minä koen vahingoniloa monista asioista, esim siitä että Helsinkiin ei tule lunta kuin ehkä helmikuussa vähän. Inhoan niitä laturaivoavia insinööriukkoja ja kelkkamäkeen mankuvia lapsia! Kummallekaan en ole pätkääkään kateellinen, päin vastoin.
Mua harmittaa joskus että mulla ei ole jotain hienoa mikä jollain toisella on, mutta ei se tarkoita sitä että toivoisin että sillä toisellakaan ei sitä olisi, vaan toivon että voittaisin lotossa ja voisin hommata itsellekin samanlaisen tai samantyylisen, esim. ison ruusutarhan. En ole sillä katkeralla tavalla kateellinen ihminen mitä monet kuvittelee kaikkien olevan, sellaiset pahansuovat kateelliset ja katkerat ihmiset ovat sairaita mieleltään, eikä se onneksi ole kovin yleistä, suurin osa on normaaleja ihmisiä kuten minä. Sanon ihmisille suoraan että voi hitto ku mä oon kateellinen, mäkin haluaisin tuollasen, ja sehän on kohteliaisuus, ei mitään pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Kateus on eri kuin vahingonilo. Minä koen vahingoniloa monista asioista, esim siitä että Helsinkiin ei tule lunta kuin ehkä helmikuussa vähän. Inhoan niitä laturaivoavia insinööriukkoja ja kelkkamäkeen mankuvia lapsia! Kummallekaan en ole pätkääkään kateellinen, päin vastoin.
Vahingoniloinen on katkera ikävä ihminen, varmasti paha olla.
Kateus on niin inhimillinen tunne, että arvioisin valtaosan ihmisistä olevan kateellisia.
Ap