Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi en saa olla kateellinen rantaruottalaisille?

Vierailija
31.10.2017 |

Suomessa ahvenanmaalaisten sekä Suomen länsirannikon ruotsinkielisen väestön vahvempi sosiaalinen pääoma muuhun Suomen väestöön verrattuna ilmenee pitkäikäisyytenä, terveytenä sekä mielenterveytenä (Hyyppä, 2010, 2013, Hyyppä ym. 2006). Tätä selittää se, että ruotsinkelisillä on kohdusta hautaan taattu tuki niin kouluissa, työssä kuin perheessä. Ei ole tarvinnut muuttaa työn perässä, kielimuuri suojelee ja koulujen vaatimustaso on ruotsinkielisten vaatimustaso.

Kun nämä on tiedossa, miksi joku vielä tutkii sitä miksi Itä-Suomessa on huonompi terveys ja huonompi elinajanodote? Idässä on sodittu ja idästä on viety työpaikat.

Mikäli halutaan parantaa elinoloja, pitää mallia ottaa rantaruotsalaisilta ja mahdollistaa samat edellytykset kaikille!

Kommentit (33)

Vierailija
1/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta. Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia.

Meillä on vieressä suuri venäjänkielinen neitseellinen markkina jonka on vajaakäytössä, koska venäjänkieltä taitattomina ojennamme kilpailijoillemme mm. Ruotsille edun hydyntää meidän naapurimaan kaupallisia mahdollisuuksia. Ruotsissa opiskellaan enemmän venäjää kuin Suomessa.

Suomessa on tuettu ruotsin kieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on estänyt koko maassa yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.

Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita. Pakkoruotsi on tämän estänyt koska se ei ole rikkaus vaan rasite.

kartta yksikielisestä Suomesta

http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

Vierailija
2/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietenkin saat olla kateellinen. Yksi syy siihen, miksi lähipiiristäni kukaan ei ole muuttanut pääkaupunkiseudulta pois, on juuri tuo perheen ja lähisuvun yhteisöllisyys ja sen tarjoama turva. Ketään ei jätetä yksin, vaikeuksiinsa saa aina apua ja tukea, pidetään paljon yhteyttä esim erilaisten perinteisten juhlien muodossa jne. Lisäksi omissa yrityksissämme olemme tarjonneet töitä myös muille lähisuvun jäsenille eli yrityksemme ovat perheyrityksiä, vaikka niissä on myös suvun ulkopuolisia töissä. Opiskelijoita tuetaan taloudellisesti, maksetaan valmennuskursseja, lapsiperheille löytyy lastenhoitoapua muistakin kuin isovanhemmista jne. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyys on näivettänyt itä-Suomen taloutta jo 90 vuotta ja pakkoruotsi 40 vuotta. Aito kanssakäyminen itärajan yli ja Itä-Suomen taloudellinen kehitys on estetty kaksikielisyyden ja pakkoruotsin takia.

Meillä on vieressä suuri venäjänkielinen neitseellinen markkina jonka on vajaakäytössä, koska venäjänkieltä taitattomina ojennamme kilpailijoillemme mm. Ruotsille edun hydyntää meidän naapurimaan kaupallisia mahdollisuuksia. Ruotsissa opiskellaan enemmän venäjää kuin Suomessa.

Suomessa on tuettu ruotsin kieltä ja siten tuettu yrityselämää Länsi-Suomessa toimimaan Pohjoismaissa ja Ruotsissa. Mutta se ei ole ollut ilmaista koska se on estänyt koko maassa yrityselämää suuntautumasta suurin markkinoihin (Etelä-Amerikka, Kiina ja Venäjä ym.). Selkeimmin pakkoruotsi on estänyt Itä-Suomen yrityselämää luomaan yhteyksiä venäjänkieliseen maailmaan.

Ei ihme että Itä-Suomessa on maamme köyhimmät paikkakunnat. Nyt olisi Itä-suomella mahdollisuus saada hyöty Venäjän markkinoista jos olisi Venäjän taitoisia ja venäläisen kulttuurin tuntijoita. Pakkoruotsi on tämän estänyt koska se ei ole rikkaus vaan rasite.

kartta yksikielisestä Suomesta

http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

Ruotsin kielestä ei ole koskaan ollut hyötyä Suomessa mutta sillä kielellä on saatu etuoikeuksia jotka suomenkieliset ovat joutuneet kustantamaan omien oikeuksien kaventumisena.

Ruotsin kieli on aina ollut taakka suomen kielelle.

Vierailija
4/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsin kielestä ei ole koskaan ollut hyötyä Suomessa mutta sillä kielellä on saatu etuoikeuksia jotka suomenkieliset ovat joutuneet kustantamaan omien oikeuksien kaventumisena.

Ruotsin kieli on aina ollut taakka suomen kielelle.

Vierailija
5/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelma on se että suomalaiset eivät ole olleet kateellisia vaan pikemminkin alistuneen välinpitämättömiä suomen kielen alistamiseen tottuneita. Olisi hyvä jos he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan koska muuten tasa-arvo ei tule toteutumaan. Kukaan ei heidän oikeuksiaan paranne kuin he itse.

Netissä jaettava informaatio on hyvä tapa herättää veltot suomalaiset puolustamaan omia oikeuksia ja omaa ruotsin kielestä vapaata identiteettiä.

Onneksi on persut jotka uskaltavat puolustaa suomalaisten identiteettiä koska suomalaiset eivät sitä uskalla.

Suomalaisuus koetaan heikkona koska olemme olleet altavastaajina maassamme satoja vuosia enemmistöstä huolimatta, eikä sen takia kansa uskalla puolustaa omaa identiteettiään.

Vierailija
6/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se että suomalaiset eivät ole olleet kateellisia vaan pikemminkin alistuneen välinpitämättömiä suomen kielen alistamiseen tottuneita. Olisi hyvä jos he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan koska muuten tasa-arvo ei tule toteutumaan. Kukaan ei heidän oikeuksiaan paranne kuin he itse.

Netissä jaettava informaatio on hyvä tapa herättää veltot suomalaiset puolustamaan omia oikeuksia ja omaa ruotsin kielestä vapaata identiteettiä.

Onneksi on persut jotka uskaltavat puolustaa suomalaisten identiteettiä koska suomalaiset eivät sitä uskalla.

Suomalaisuus koetaan heikkona koska olemme olleet altavastaajina maassamme satoja vuosia enemmistöstä huolimatta, eikä sen takia kansa uskalla puolustaa omaa identiteettiään.

Suomalaiset hyväksyvät itsensä syrjinnän koska suomalaiset kokevat alemmuutta satoja vuosia kestäneen riiston takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ahvenanmaalaisten sekä Suomen länsirannikon ruotsinkielisen väestön vahvempi sosiaalinen pääoma muuhun Suomen väestöön verrattuna ilmenee pitkäikäisyytenä, terveytenä sekä mielenterveytenä (Hyyppä, 2010, 2013, Hyyppä ym. 2006). Tätä selittää se, että ruotsinkelisillä on kohdusta hautaan taattu tuki niin kouluissa, työssä kuin perheessä. Ei ole tarvinnut muuttaa työn perässä, kielimuuri suojelee ja koulujen vaatimustaso on ruotsinkielisten vaatimustaso.

Kun nämä on tiedossa, miksi joku vielä tutkii sitä miksi Itä-Suomessa on huonompi terveys ja huonompi elinajanodote? Idässä on sodittu ja idästä on viety työpaikat.

Mikäli halutaan parantaa elinoloja, pitää mallia ottaa rantaruotsalaisilta ja mahdollistaa samat edellytykset kaikille!

Markku T. Hyyppä on punonut sumuverhon sille mikä on ilmiselvää. Syrjintä laskee elinikää.

Suomenkielisten vaikeampi pääsy opiskelemaan ja siitä seuraava alempi koulutus ja alhaisempi palkka johtavat alhaisempaan elinaikaodotteeseen.

Vierailija
8/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se että suomalaiset eivät ole olleet kateellisia vaan pikemminkin alistuneen välinpitämättömiä suomen kielen alistamiseen tottuneita. Olisi hyvä jos he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan koska muuten tasa-arvo ei tule toteutumaan. Kukaan ei heidän oikeuksiaan paranne kuin he itse.

Netissä jaettava informaatio on hyvä tapa herättää veltot suomalaiset puolustamaan omia oikeuksia ja omaa ruotsin kielestä vapaata identiteettiä.

Onneksi on persut jotka uskaltavat puolustaa suomalaisten identiteettiä koska suomalaiset eivät sitä uskalla.

Suomalaisuus koetaan heikkona koska olemme olleet altavastaajina maassamme satoja vuosia enemmistöstä huolimatta, eikä sen takia kansa uskalla puolustaa omaa identiteettiään.

Suomalaiset hyväksyvät itsensä syrjinnän koska suomalaiset kokevat alemmuutta satoja vuosia kestäneen riiston takia.

Tuon lisäksi Suomessa asuvat suomalaiset eivät tunne mitään yhteenkuuluvaisuutta muiden suomalaisten kanssa kuten suomenruotsalaiset taas tuntevat muiden suomenruotsalaisten kanssa. Tai kuten jossain maailmalla suomalaisyhteisöissä asuvat tuntevat toisiaan kohtaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se että suomalaiset eivät ole olleet kateellisia vaan pikemminkin alistuneen välinpitämättömiä suomen kielen alistamiseen tottuneita. Olisi hyvä jos he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan koska muuten tasa-arvo ei tule toteutumaan. Kukaan ei heidän oikeuksiaan paranne kuin he itse.

Netissä jaettava informaatio on hyvä tapa herättää veltot suomalaiset puolustamaan omia oikeuksia ja omaa ruotsin kielestä vapaata identiteettiä.

Onneksi on persut jotka uskaltavat puolustaa suomalaisten identiteettiä koska suomalaiset eivät sitä uskalla.

Suomalaisuus koetaan heikkona koska olemme olleet altavastaajina maassamme satoja vuosia enemmistöstä huolimatta, eikä sen takia kansa uskalla puolustaa omaa identiteettiään.

Suomalaiset hyväksyvät itsensä syrjinnän koska suomalaiset kokevat alemmuutta satoja vuosia kestäneen riiston takia.

Älä puhu sitä itseään. On jokaisesta itsestään kiinni, kuinka paljon oppii vieraita kieliä elämänsä aikana. Minäkin ehdin oppimaan neljää kieltä äidinkielen lisäksi pienessä ja köydässä Itä-suomalaisessa kunnassa kouluaikoina ja sen jälkeen vielä opiskellut omaehtoisesti lisää kieliä. Nykyään kun vielä pääsee netin avulla lukemaan haluamaansa kieltä ja itseään kiinnostavista asioista niin paljon kuin suinkin jaksaa. En voi ymmärtää tätä vuodesta toiseen jatkuvaa jollotusta riistetystä suomalaisesta.

Älä ainakaan minua laske suomalaiseksesi vaikka olenkin suomenkielinen Suomen kansalainen. Kuulun näköjään tyystin toiseen heimoon kuin kaltaisesi. Nimittäin niihin, jotka ottavat ja käyttävät elämän antamat pienetkin mahdollisuudet hyödykseen vaikkei niistä luvatakaan välitöntä palkkiota.

Venäjän kielestä vielä sen verran voin kertoa sinulle, ettei Venäjällä oteta venäjää puhuvaa suomalaista naista tosissaan vaikka hän olisi johtavassa asemassa oleva. Aina pyydetään herra Isoherraa ottamaan yhteyttä. Tuon perusteella olisi siis järkevää opettaa vain pojille venäjää koska emme kai jää odottamaan aikojen ja ajatusten muuttumista Venäjällä? Tytöt opiskelkoot sitten muita kieliä.

Kuten eilisessä EVA:n presidenttitentissä Nils Torvalds sanoi: lähivuosina Venäjällä tapahtuu mitä luultavimmin joko/sekä maan talouden totaalinen romahdus että sisäinen hajaantuminen sisällissotineen. On toki hyvä jos Suomesta löytyy ihmisiä seuraamaan kehityskulkua mutta jokaista suomalaista ei tarvi kouluttaa sen vuoksi venäjän kielen tulkiksi tai kääntäjäksi.

Vierailija
10/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se että suomalaiset eivät ole olleet kateellisia vaan pikemminkin alistuneen välinpitämättömiä suomen kielen alistamiseen tottuneita. Olisi hyvä jos he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan koska muuten tasa-arvo ei tule toteutumaan. Kukaan ei heidän oikeuksiaan paranne kuin he itse.

Netissä jaettava informaatio on hyvä tapa herättää veltot suomalaiset puolustamaan omia oikeuksia ja omaa ruotsin kielestä vapaata identiteettiä.

Onneksi on persut jotka uskaltavat puolustaa suomalaisten identiteettiä koska suomalaiset eivät sitä uskalla.

Suomalaisuus koetaan heikkona koska olemme olleet altavastaajina maassamme satoja vuosia enemmistöstä huolimatta, eikä sen takia kansa uskalla puolustaa omaa identiteettiään.

Suomalaiset hyväksyvät itsensä syrjinnän koska suomalaiset kokevat alemmuutta satoja vuosia kestäneen riiston takia.

Tuon lisäksi Suomessa asuvat suomalaiset eivät tunne mitään yhteenkuuluvaisuutta muiden suomalaisten kanssa kuten suomenruotsalaiset taas tuntevat muiden suomenruotsalaisten kanssa. Tai kuten jossain maailmalla suomalaisyhteisöissä asuvat tuntevat toisiaan kohtaan. 

Sinäkö nyt annat henkilökohtaisia lausuntoja suomenruotsalaisena aiheesta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ahvenanmaalaisten sekä Suomen länsirannikon ruotsinkielisen väestön vahvempi sosiaalinen pääoma muuhun Suomen väestöön verrattuna ilmenee pitkäikäisyytenä, terveytenä sekä mielenterveytenä (Hyyppä, 2010, 2013, Hyyppä ym. 2006). Tätä selittää se, että ruotsinkelisillä on kohdusta hautaan taattu tuki niin kouluissa, työssä kuin perheessä. Ei ole tarvinnut muuttaa työn perässä, kielimuuri suojelee ja koulujen vaatimustaso on ruotsinkielisten vaatimustaso.

Kun nämä on tiedossa, miksi joku vielä tutkii sitä miksi Itä-Suomessa on huonompi terveys ja huonompi elinajanodote? Idässä on sodittu ja idästä on viety työpaikat.

Mikäli halutaan parantaa elinoloja, pitää mallia ottaa rantaruotsalaisilta ja mahdollistaa samat edellytykset kaikille!

Markku T. Hyyppä on punonut sumuverhon sille mikä on ilmiselvää. Syrjintä laskee elinikää.

Suomenkielisten vaikeampi pääsy opiskelemaan ja siitä seuraava alempi koulutus ja alhaisempi palkka johtavat alhaisempaan elinaikaodotteeseen.

Ehkäpä Hyyppä on osannut tulkita esim. alkoholi-, tupakka- ja elintasosairaustilastoja oikein? Jokainen edellä mainituista lyhentää elinikää. Sen sijaan raittiit elämäntavat, kuoroharrastus ja hyväntekeväisyystyö tuovat lisää elinvuosia.

Vierailija
12/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Länsirannikolle aikuisiällä muuttaneena itäsuomalaisena ja rantaruottalaisen kanssa joskus seurustelleenakin voisin yhtyä nimenomaan tuohon "sosiaalinen pääoma"-käsitteeseen. Ruotsinkieliset tuntuvat pitävän yhtä ja koska tämä rannikko on pieniä ruotsinkielisiä kyläyhteisöjä täynnä, tuntuu joskus tosiaan siltä että kaikki ruotsinkieliset tuntevat toisensa (vaikkeivät tietenkään tunne). Lisäksi ruotsinkieliset ylläpitävät kulttuuritoimintaa ihan eri tavalla kuin suomenkieliset ja tuntuu, että teatteri-, musiikki- ja urheiluharrastukset ovat ruotsinkielisillä paljon yleisempiä. Etenkin teatteri- ja musiikkiharrastukset. Eikä kyse edes välttämättä ole sosioekonomisesta asemasta, sillä kyseessä on usein maalla, pikkukylissä asuvat pienituloiset ihmiset. Ja uskokaa pois, etenkin täällä vähän ylempänä köyhiä ruotsinkielisiä piisaa.

Uskon, että kyseessä on suurelta osin juuri yhteisöjen pienuus, jolloin yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman ylläpito on paljon helpompaa. Porukka on niin sanotusti homogeenisempää. Enkä missään nimessä kiellä, etteikö ruotsinkielisillä olisi helpompaa myös yhteiskunnan tuen ja kielen suhteettoman etulyöntiaseman vuoksi, mutta suurin tekijä on se, että heillä on ulkopuolisen silmin katsottuna melko vankka yhteishenki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se että suomalaiset eivät ole olleet kateellisia vaan pikemminkin alistuneen välinpitämättömiä suomen kielen alistamiseen tottuneita. Olisi hyvä jos he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan koska muuten tasa-arvo ei tule toteutumaan. Kukaan ei heidän oikeuksiaan paranne kuin he itse.

Netissä jaettava informaatio on hyvä tapa herättää veltot suomalaiset puolustamaan omia oikeuksia ja omaa ruotsin kielestä vapaata identiteettiä.

Onneksi on persut jotka uskaltavat puolustaa suomalaisten identiteettiä koska suomalaiset eivät sitä uskalla.

Suomalaisuus koetaan heikkona koska olemme olleet altavastaajina maassamme satoja vuosia enemmistöstä huolimatta, eikä sen takia kansa uskalla puolustaa omaa identiteettiään.

Suomalaiset hyväksyvät itsensä syrjinnän koska suomalaiset kokevat alemmuutta satoja vuosia kestäneen riiston takia.

Älä puhu sitä itseään. On jokaisesta itsestään kiinni, kuinka paljon oppii vieraita kieliä elämänsä aikana. Minäkin ehdin oppimaan neljää kieltä äidinkielen lisäksi pienessä ja köydässä Itä-suomalaisessa kunnassa kouluaikoina ja sen jälkeen vielä opiskellut omaehtoisesti lisää kieliä. Nykyään kun vielä pääsee netin avulla lukemaan haluamaansa kieltä ja itseään kiinnostavista asioista niin paljon kuin suinkin jaksaa. En voi ymmärtää tätä vuodesta toiseen jatkuvaa jollotusta riistetystä suomalaisesta.

Älä ainakaan minua laske suomalaiseksesi vaikka olenkin suomenkielinen Suomen kansalainen. Kuulun näköjään tyystin toiseen heimoon kuin kaltaisesi. Nimittäin niihin, jotka ottavat ja käyttävät elämän antamat pienetkin mahdollisuudet hyödykseen vaikkei niistä luvatakaan välitöntä palkkiota.

Venäjän kielestä vielä sen verran voin kertoa sinulle, ettei Venäjällä oteta venäjää puhuvaa suomalaista naista tosissaan vaikka hän olisi johtavassa asemassa oleva. Aina pyydetään herra Isoherraa ottamaan yhteyttä. Tuon perusteella olisi siis järkevää opettaa vain pojille venäjää koska emme kai jää odottamaan aikojen ja ajatusten muuttumista Venäjällä? Tytöt opiskelkoot sitten muita kieliä.

Kuten eilisessä EVA:n presidenttitentissä Nils Torvalds sanoi: lähivuosina Venäjällä tapahtuu mitä luultavimmin joko/sekä maan talouden totaalinen romahdus että sisäinen hajaantuminen sisällissotineen. On toki hyvä jos Suomesta löytyy ihmisiä seuraamaan kehityskulkua mutta jokaista suomalaista ei tarvi kouluttaa sen vuoksi venäjän kielen tulkiksi tai kääntäjäksi.

Tämä on joku ruots. mielipideautomaatti joka ei ole edes lukenut aloitusta ja puhuu ihan eri asiasta.

Vierailija
14/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se että suomalaiset eivät ole olleet kateellisia vaan pikemminkin alistuneen välinpitämättömiä suomen kielen alistamiseen tottuneita. Olisi hyvä jos he ymmärtäisivät vaatia oikeuksiaan koska muuten tasa-arvo ei tule toteutumaan. Kukaan ei heidän oikeuksiaan paranne kuin he itse.

Netissä jaettava informaatio on hyvä tapa herättää veltot suomalaiset puolustamaan omia oikeuksia ja omaa ruotsin kielestä vapaata identiteettiä.

Onneksi on persut jotka uskaltavat puolustaa suomalaisten identiteettiä koska suomalaiset eivät sitä uskalla.

Suomalaisuus koetaan heikkona koska olemme olleet altavastaajina maassamme satoja vuosia enemmistöstä huolimatta, eikä sen takia kansa uskalla puolustaa omaa identiteettiään.

Suomalaiset hyväksyvät itsensä syrjinnän koska suomalaiset kokevat alemmuutta satoja vuosia kestäneen riiston takia.

Tuon lisäksi Suomessa asuvat suomalaiset eivät tunne mitään yhteenkuuluvaisuutta muiden suomalaisten kanssa kuten suomenruotsalaiset taas tuntevat muiden suomenruotsalaisten kanssa. Tai kuten jossain maailmalla suomalaisyhteisöissä asuvat tuntevat toisiaan kohtaan. 

Sinäkö nyt annat henkilökohtaisia lausuntoja suomenruotsalaisena aiheesta?

Tämä on ihan tutkittu asia, että suomenruotsalaisuus on suomenruotsalaisille yhdistävä asia. Aivan kuten maailmalla suomalaisyhteisöissä asuville suomalaisuus on yhdistävä asia. Vaikka ei ollakaan sukulaisia eikä muutenkaan tuttuja, silti on tietynlainen "me" -ajattelu. Suomenruotsalaiset tuntevat kuuluvansa suomenruotsalaisiin, mutta suomalaiset eivät enää tunne kuuluvansa suomalaisiin. Sotien aikana oli me-henkeä, mutta ei enää nykyisin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelma on siinä että keskitytään olemaan kateellisia eikä mietitä miten sitä omaa tilannetta voidaan parantaa. Miettikää pidemmällä aikajänteellä kuin tässä ja nyt ja keskisttykää sitä omaa jälkikasvuanne tukemaan ja sivistämään. Sieltä kotioloista se terveysoppi ja sosiaalinen pääoma lähtee.

Vierailija
16/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ahvenanmaalaisten sekä Suomen länsirannikon ruotsinkielisen väestön vahvempi sosiaalinen pääoma muuhun Suomen väestöön verrattuna ilmenee pitkäikäisyytenä, terveytenä sekä mielenterveytenä (Hyyppä, 2010, 2013, Hyyppä ym. 2006). Tätä selittää se, että ruotsinkelisillä on kohdusta hautaan taattu tuki niin kouluissa, työssä kuin perheessä. Ei ole tarvinnut muuttaa työn perässä, kielimuuri suojelee ja koulujen vaatimustaso on ruotsinkielisten vaatimustaso.

Kun nämä on tiedossa, miksi joku vielä tutkii sitä miksi Itä-Suomessa on huonompi terveys ja huonompi elinajanodote? Idässä on sodittu ja idästä on viety työpaikat.

Mikäli halutaan parantaa elinoloja, pitää mallia ottaa rantaruotsalaisilta ja mahdollistaa samat edellytykset kaikille!

Markku T. Hyyppä on punonut sumuverhon sille mikä on ilmiselvää. Syrjintä laskee elinikää.

Suomenkielisten vaikeampi pääsy opiskelemaan ja siitä seuraava alempi koulutus ja alhaisempi palkka johtavat alhaisempaan elinaikaodotteeseen.

Ehkäpä Hyyppä on osannut tulkita esim. alkoholi-, tupakka- ja elintasosairaustilastoja oikein? Jokainen edellä mainituista lyhentää elinikää. Sen sijaan raittiit elämäntavat, kuoroharrastus ja hyväntekeväisyystyö tuovat lisää elinvuosia.

Mitä tulkitsemista se vaatii että alhaisempi koulutus johtaa alhaisempaan asemaan yhteiskunnassa ja sitä kautta työttömyyteen, tupakointiin ja alkoholismiin.

Alhaisempi koulutus johtuu siitä että ruotsin kielellä on helpompi päästä opiskelemaan. Ruotsinkieliset opiskelupaikat otetaan suomenkielisten opiskelupaikoista joihin on paljon vaikeampi päästä.

Vierailija
17/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä että keskitytään olemaan kateellisia eikä mietitä miten sitä omaa tilannetta voidaan parantaa. Miettikää pidemmällä aikajänteellä kuin tässä ja nyt ja keskisttykää sitä omaa jälkikasvuanne tukemaan ja sivistämään. Sieltä kotioloista se terveysoppi ja sosiaalinen pääoma lähtee.

Tilannetta voidaan parantaa sillä että tasa-arvo laitetaan koskemaan myös suomen kieltä ja suomalaisia eikä anneta ruotsinkielisten epätasa-arvoisten rakenteiden jatkaa toimintaansa.

Ruotsinkieliset rakenteet ovat ajalta kun suomen kielellä ei ollut mitään oikeuksia. Ruotsinkielisiä rakenteita ei ole purettu sitten tsaarin ajan. Siihen on saatava muutos.

Puheet kateudesta ovat harhautusta kun on kyse epätasa-arvosta.

Vierailija
18/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Länsirannikolle aikuisiällä muuttaneena itäsuomalaisena ja rantaruottalaisen kanssa joskus seurustelleenakin voisin yhtyä nimenomaan tuohon "sosiaalinen pääoma"-käsitteeseen. Ruotsinkieliset tuntuvat pitävän yhtä ja koska tämä rannikko on pieniä ruotsinkielisiä kyläyhteisöjä täynnä, tuntuu joskus tosiaan siltä että kaikki ruotsinkieliset tuntevat toisensa (vaikkeivät tietenkään tunne). Lisäksi ruotsinkieliset ylläpitävät kulttuuritoimintaa ihan eri tavalla kuin suomenkieliset ja tuntuu, että teatteri-, musiikki- ja urheiluharrastukset ovat ruotsinkielisillä paljon yleisempiä. Etenkin teatteri- ja musiikkiharrastukset. Eikä kyse edes välttämättä ole sosioekonomisesta asemasta, sillä kyseessä on usein maalla, pikkukylissä asuvat pienituloiset ihmiset. Ja uskokaa pois, etenkin täällä vähän ylempänä köyhiä ruotsinkielisiä piisaa.

Uskon, että kyseessä on suurelta osin juuri yhteisöjen pienuus, jolloin yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman ylläpito on paljon helpompaa. Porukka on niin sanotusti homogeenisempää. Enkä missään nimessä kiellä, etteikö ruotsinkielisillä olisi helpompaa myös yhteiskunnan tuen ja kielen suhteettoman etulyöntiaseman vuoksi, mutta suurin tekijä on se, että heillä on ulkopuolisen silmin katsottuna melko vankka yhteishenki.

Juuri näin. Ja tämä on asia, jota ei pystytä lainsäädännöllä muuttamaan miksikään. Kyse kun on ihmisistä, yksilöistä, jotka haluavat säilyttää yhteishengen. Lailla ei pystytä määräämään suomalaisia synnyttämään keskuudessaan yhteishenkeä eikä yhteiskunta ei voi sellaista kansalaisilleen järjestää. Yhteishenki syntyy yksilöistä ja heidän halustaan olla osa yhteisöä ja toimia yhteisönsä hyväksi ja arvojen mukaisesti. 

Vierailija
19/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ahvenanmaalaisten sekä Suomen länsirannikon ruotsinkielisen väestön vahvempi sosiaalinen pääoma muuhun Suomen väestöön verrattuna ilmenee pitkäikäisyytenä, terveytenä sekä mielenterveytenä (Hyyppä, 2010, 2013, Hyyppä ym. 2006). Tätä selittää se, että ruotsinkelisillä on kohdusta hautaan taattu tuki niin kouluissa, työssä kuin perheessä. Ei ole tarvinnut muuttaa työn perässä, kielimuuri suojelee ja koulujen vaatimustaso on ruotsinkielisten vaatimustaso.

Kun nämä on tiedossa, miksi joku vielä tutkii sitä miksi Itä-Suomessa on huonompi terveys ja huonompi elinajanodote? Idässä on sodittu ja idästä on viety työpaikat.

Mikäli halutaan parantaa elinoloja, pitää mallia ottaa rantaruotsalaisilta ja mahdollistaa samat edellytykset kaikille!

Markku T. Hyyppä on punonut sumuverhon sille mikä on ilmiselvää. Syrjintä laskee elinikää.

Suomenkielisten vaikeampi pääsy opiskelemaan ja siitä seuraava alempi koulutus ja alhaisempi palkka johtavat alhaisempaan elinaikaodotteeseen.

Ehkäpä Hyyppä on osannut tulkita esim. alkoholi-, tupakka- ja elintasosairaustilastoja oikein? Jokainen edellä mainituista lyhentää elinikää. Sen sijaan raittiit elämäntavat, kuoroharrastus ja hyväntekeväisyystyö tuovat lisää elinvuosia.

Tutkimuksen mukaan ruotsinkieliset nuoret ryyppäävät pääkaupunkiseudulla enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Sen lisäksi he lukevat vähemmän läksyjä.

Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Vierailija
20/33 |
31.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ahvenanmaalaisten sekä Suomen länsirannikon ruotsinkielisen väestön vahvempi sosiaalinen pääoma muuhun Suomen väestöön verrattuna ilmenee pitkäikäisyytenä, terveytenä sekä mielenterveytenä (Hyyppä, 2010, 2013, Hyyppä ym. 2006). Tätä selittää se, että ruotsinkelisillä on kohdusta hautaan taattu tuki niin kouluissa, työssä kuin perheessä. Ei ole tarvinnut muuttaa työn perässä, kielimuuri suojelee ja koulujen vaatimustaso on ruotsinkielisten vaatimustaso.

Kun nämä on tiedossa, miksi joku vielä tutkii sitä miksi Itä-Suomessa on huonompi terveys ja huonompi elinajanodote? Idässä on sodittu ja idästä on viety työpaikat.

Mikäli halutaan parantaa elinoloja, pitää mallia ottaa rantaruotsalaisilta ja mahdollistaa samat edellytykset kaikille!

Markku Töyhtö Hyyppä ei ole miettinyt tutkimuksessaan sitä mitä aiheuttaa satojen vuosien kestänyt syrjintä suomalaisten keskuudessa.

Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu

Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.

Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.

Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.

Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi kolme