Mistä tulee uskomus, että kaikki 90-lukua ennen rakennetut talot on homeisia?
90-luvulla talot alettiin rakentaa huonosti, koska silloin voi talon rakentanut käydä vähän väliä korjaamassa rahaa vastaan tietenkin. Ennen talot tehtiin hyvin ja minun yli 100-vuotias taloni ei ole homeessa yhtään.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siitä että Suomen rakennuskannasta on homeessa varmaan kolmannes. Huonoa on aina osattu tehdä. Kaikenikäisiä rakennuksia on homeessa. Joissain home on keskittynyt johonkin tiettyyn paikkaan. Nykypäivänäkin rakennetaan homerakennuksia, vastuuta ei useinkaan oteta. Järkyttävää nähdä, kuinka rakennusmateriaalit ovat pihalla sateessa peittämättöminä. Ja sitten ihmetellään, kun myöhemmin paljastuu että uusikin talo on vaurioitunut.
Suurin osa homehtuneista on 90-luvulla tai sen jälkeen rakennettu.
Suomessa on joku ihme homehysteria. et voi ulos ovestakaan astua, sillä ilmassa on monien homeiden itiöitä, HUi, allergia iski.
Meidän talo valmistui 1980 ja juuri tehty iso pintaremontti ja salaojaremppa ja vesijohtojen uusinta. Mikään näistä remonteista ei olisi ollut pakollinen.
Haluttiin vain kerralla tarkastaa kaikki.
Koirien kanssa tutkitiin joka kolo ja missään ei merkkiäkään mistään homeista ja sienistä(pakstimen kantarelleja lukuunottamatta).
Ei kyllä ole säätetty lämmityksessä, vaan aina on 22-23 astetta lämmintä.
Energiansäästöhihhulit saavat normaalitkin kodit homehtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siitä että Suomen rakennuskannasta on homeessa varmaan kolmannes. Huonoa on aina osattu tehdä. Kaikenikäisiä rakennuksia on homeessa. Joissain home on keskittynyt johonkin tiettyyn paikkaan. Nykypäivänäkin rakennetaan homerakennuksia, vastuuta ei useinkaan oteta. Järkyttävää nähdä, kuinka rakennusmateriaalit ovat pihalla sateessa peittämättöminä. Ja sitten ihmetellään, kun myöhemmin paljastuu että uusikin talo on vaurioitunut.
Tätä rakennusmateriaalien lojumista suojaamattomina olemme kotikunnassani taivastelleet. Täällä rakennetaan siis uutta koulua. Villatkin tönöttävät ulkona sateessa suojaamattomina. Hometaloa taitavat tuostakin rakentaa.
Nimenomaan 80-luvulta eteenpäin alettiin valmistaa näitä muovitaloja eli taloja, joissa joka pinta oli eristetty jonkun sortin muovilla, jolloin mitään hengittämisetä ei voi tapahtua. Varma homepommi.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana taas rakentaminen on ollut niin kallista, että on aina menty sieltä mistä aita on matalin. Varma homepommi.
Kyllä 1970-luvulla vielä oli kirvesmiehiä ja rakennusmestareita, joilla oli "vanha viisaus" päässä eli ymmärrettiin tuuletuksen, rakojen ym tarpeellisuus.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme homehysteria. et voi ulos ovestakaan astua, sillä ilmassa on monien homeiden itiöitä, HUi, allergia iski.
Meidän talo valmistui 1980 ja juuri tehty iso pintaremontti ja salaojaremppa ja vesijohtojen uusinta. Mikään näistä remonteista ei olisi ollut pakollinen.
Haluttiin vain kerralla tarkastaa kaikki.
Koirien kanssa tutkitiin joka kolo ja missään ei merkkiäkään mistään homeista ja sienistä(pakstimen kantarelleja lukuunottamatta).
Ei kyllä ole säätetty lämmityksessä, vaan aina on 22-23 astetta lämmintä.
Energiansäästöhihhulit saavat normaalitkin kodit homehtumaan.
Minullakin hometta talossa. On homejuustoa ja ruisleipään on ilmestynyt valkoinen pilkku:D
Kaikkina aikoina on rakennettu sekä hyvin että huonosti. Mutta niistä vanhemmista taloista huonot on jo purettu pois, ja jäljellä on enää sitä vähän parempaa kantaa.
70luvulla ja myöhemmin rakennetut talot ovat eniten homeessa. Ei vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
70luvulla ja myöhemmin rakennetut talot ovat eniten homeessa. Ei vanhemmat.
Kyllä, koska silloi otettiuin käyttöön silloin uusia menetelmiä ja rakennusmateriaaleja.
Lisäksi käytettiin riskirakenteita, kuten esim reunavahvistettulaattaperustus, joka on todella riski, ellei maa talon alla ole kuivaa, eli salaojat toimi jne. Eli ns valesokkeli on aina riskirakenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70luvulla ja myöhemmin rakennetut talot ovat eniten homeessa. Ei vanhemmat.
Kyllä, koska silloi otettiuin käyttöön silloin uusia menetelmiä ja rakennusmateriaaleja.
Lisäksi käytettiin riskirakenteita, kuten esim reunavahvistettulaattaperustus, joka on todella riski, ellei maa talon alla ole kuivaa, eli salaojat toimi jne. Eli ns valesokkeli on aina riskirakenne.
Niinhän se on. Ja myöskin moni muukin. Monessa paikassa pintavedetkin kaatuu taloon päin. Rännit valskaa seiniin ym.
Itse asun valesokkelitalossa. Terveessä sellaisessa. Tämä on mäen päällä niin että vesi valuu pois päin ja salaojat tehty jo 70- lu v ulla alunperin. Lämmitetty aina hyvin.
70-luvun energiakriisin seurauksena taloista piti tehdä mahdollisimman tiiviitä. Energiansäästövinkkinä myös suositeltiin, että sähkökiukaan voi sammuttaa viimeisen kylpijän mennessä saunaan.
70/80 tienoilla alettiin tehdä home pommeja. Tasakatot, vale sokkelit.
Kyllä rakentamisen taso romahti jo 1980-luvulla. Toki 1920-luvulla rakennetutkin ovat "ennen 1990-lukua" rakennettuja.
Hometta alkoi tulla siinä vaiheessa, kun alettiin laittaa taloihin muovia ja lastulevyä, ja unohdettiin Suomen ilmasto.
Jos sisällä on talvella pakko pitää villasukkia, talo on useimmiten homeessa. Tämä on tosi!
Vierailija kirjoitti:
Jos sisällä on talvella pakko pitää villasukkia, talo on useimmiten homeessa. Tämä on tosi!
Tottakai, silloin jopa kukkaruukusta lattianrakoon valuva pikku vesitilkka ei kuivu, koska on liian viileää!
Tiedän joskus 1940-luvulla rakennetun rakennuksen, joka alkoi homehtua tällä vuosituhannella. Syy: huolto ulkoistettiin, eikä salaojia enää osattu, viitsitty, muistettu, tiedetty pitää auki.
Jos Suomessa olisi jo vuosikymmeniä sitten alettu järjestelmällisesti kyuttämään lattialämmitystä, homeongelmia olisi huomattavasti vähemmän.
Pohjois-Italiassa jopa 60-luvun taloissa on sellainen.
Lattialämmitys ei ole mikään uusi keksintö.
Varmaan siitä että Suomen rakennuskannasta on homeessa varmaan kolmannes. Huonoa on aina osattu tehdä. Kaikenikäisiä rakennuksia on homeessa. Joissain home on keskittynyt johonkin tiettyyn paikkaan. Nykypäivänäkin rakennetaan homerakennuksia, vastuuta ei useinkaan oteta. Järkyttävää nähdä, kuinka rakennusmateriaalit ovat pihalla sateessa peittämättöminä. Ja sitten ihmetellään, kun myöhemmin paljastuu että uusikin talo on vaurioitunut.