jos on tehty ennakollinen lastensuojelu ilmo / ilmoitus vauva-aikana niin
mitä sen sosiaalityöntekijän kanssa käydään läpi? Tietenkin joo se, että mikä sen ilmon syy on, mutta siis kuinka tarkasti? Jos odottava äiti käy esim psykoterapiassa, niin kuinka seikkaperäisesti pitää kertoa oireista ja pitääkö kertoa kenellä käy? Pitääkö keskutella parisuhteen työnjaosta, udellaanko vuositulot jne?
Kommentit (77)
Totta kait siitä tilanteesta tehdään kokonaiskartoitus. Kerro vaan tulosi, jos ne on olemattomat, niin suahan neuvotaan mistä saat tukea. Kyllä sen isänkin osallistuminen pitää tietää, jos olet aivan yksin sen lapsenhoidon kanssa, niin voit saada apuja siihenkin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
"Jos asiat ovat sillä tolalla että..."
Kuulehan, sinustakin olisi voinut kuka tahansa, milloin tahansa, miksi tahansa tehdä lasun kun sikiö tai lapsi olit. Kiitä tuuriasi jos olet lasulta välttynyt.
Multa kyseltiin miten pärjään elämässä, mitkä tukiverkot ja tiedänkö mistä saa apua. Lyötiin kouraan laput joissa on numero josta tavoittaa sossut tarvittaessa ja todettiin että hyvää jatkoa. Ei oo mitään kuulunut sen jälkeen ja lapsi on jo 3. Neuvolassa kysyneet lähinnä että mitä kuuluu. Syynä ystävän tekemään ilmoitukseen oli, että lapsen isä kuoli raskauden puolivälissä. Kaikki jotenkin oletti, että oon suunnilleen toimintakyvytön pitkään ja tämäkin ilmoitus oli seurausta siitä.
Muotoilin ehkä huolittomasti.
Tarkoitin, että jos perhe pärjää taloudellisesti ja äiti on naimisissa lapsen isän kanssa, niin kuinka tarkkaan syynätään? Eihän siis menneisyyden mt-ongelma ja siitä vielä käynnissä oleva psykoterapia tarkoita, etteikö lapselle tarjottaisi hyvää kasvualustaa. Sen takiahahan on nimenomaan järkeä jatkaa sitä psykoterapiaa vielä raskausaika ja vauvan synnyttyä, että jos elämäntilanteen muutos aiheuttaisi ongelmia vaikka niin tuskin kävisi.
Esim tuo taloustilanne, en minä halua perheen tuloja alkaa kertomaan, jos en tarvitse mitään yhteiskunnan etuuksia. Eiköhän tuo ole ihan perheen oma asia, silloin kun kyse on hyvin toimeentulevasta perheestä?
Mielestäni myöskään parisuhteessa oleva työnjako ei ole viranomaisten asia, eli esim kuka tiskaa tai valmistaa ruuan tai vaihtaa vauvalle vaipan. Miten tämä on lastensuojelullinen asia? Jos isä on kuitenkin läsnä ja hoitaa "omat hommansa" ja äiti omansa, niin eikö se riitä, että työnjako on vanhemmille sopiva?
Tukea en äitiyteen tarvitse, yksityispuolelta saa lastenhoitoapua ja tosiaan psykoterapeutilta, joka on myös psykologi, saa tukea myös äitiyden haasteisiin jos tarve on.
En kuitenkaan halua lähteä terapian sisältöjä avaamaan sosiaalin kanssa, koska ne asiathan kuuluvat vain minun ja terapeutteni välille. Sitä mietin, että voivatko kysyä että missä äiti käy terapiassa? Mielestäni sekin on yksityisasia, tokikaan ei mikään salaisuus, mutta mitä tiedolla tehtäisiin? ap
Vierailija kirjoitti:
Totta kait siitä tilanteesta tehdään kokonaiskartoitus. Kerro vaan tulosi, jos ne on olemattomat, niin suahan neuvotaan mistä saat tukea. Kyllä sen isänkin osallistuminen pitää tietää, jos olet aivan yksin sen lapsenhoidon kanssa, niin voit saada apuja siihenkin.
Siis joo, jos isä on naimisissa lapsen äidin kanssa ja asuu samassa taloudessa, mutta pariskunta ei sen kummemin koe tarvetta kertoa kuka tiskaa, kuka vaihtaa vaipan, niin ei varmaan tarvitse yksityiskohtaisesti kertoa kuka tekee mitäkin kotona? :D ap
Vierailija kirjoitti:
Multa kyseltiin miten pärjään elämässä, mitkä tukiverkot ja tiedänkö mistä saa apua. Lyötiin kouraan laput joissa on numero josta tavoittaa sossut tarvittaessa ja todettiin että hyvää jatkoa. Ei oo mitään kuulunut sen jälkeen ja lapsi on jo 3. Neuvolassa kysyneet lähinnä että mitä kuuluu. Syynä ystävän tekemään ilmoitukseen oli, että lapsen isä kuoli raskauden puolivälissä. Kaikki jotenkin oletti, että oon suunnilleen toimintakyvytön pitkään ja tämäkin ilmoitus oli seurausta siitä.
Aika moni olisi toimintakyvytön, jos menettää miehensä kesken raskauden. Puhumattakaan taloudellisista vaikeuksista kasvattaa lasta yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
"Jos asiat ovat sillä tolalla että..."
Kuulehan, sinustakin olisi voinut kuka tahansa, milloin tahansa, miksi tahansa tehdä lasun kun sikiö tai lapsi olit. Kiitä tuuriasi jos olet lasulta välttynyt.
Niin minusta tehtiinkin, ja olen kiitollinen, että tehtiin. Minut on lapsena huostaanotettu vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi. Ratkaisu oli ehdottomasti oikea, ja itsekin halusin pois.
Vierailija kirjoitti:
Multa kyseltiin miten pärjään elämässä, mitkä tukiverkot ja tiedänkö mistä saa apua. Lyötiin kouraan laput joissa on numero josta tavoittaa sossut tarvittaessa ja todettiin että hyvää jatkoa. Ei oo mitään kuulunut sen jälkeen ja lapsi on jo 3. Neuvolassa kysyneet lähinnä että mitä kuuluu. Syynä ystävän tekemään ilmoitukseen oli, että lapsen isä kuoli raskauden puolivälissä. Kaikki jotenkin oletti, että oon suunnilleen toimintakyvytön pitkään ja tämäkin ilmoitus oli seurausta siitä.
Olipas laiska ystävä. Ei sitten viittinyt tulla sun juttusille ja ottaa selvää miten jakselet ja mitä mieltä itse olet lastensuojelun tarpeesta? Heti vaan soitto lasulle, niin ei tartte itse ystävän roolissa tuhlata omaa kallista aikaa ja energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Muotoilin ehkä huolittomasti.
Tarkoitin, että jos perhe pärjää taloudellisesti ja äiti on naimisissa lapsen isän kanssa, niin kuinka tarkkaan syynätään? Eihän siis menneisyyden mt-ongelma ja siitä vielä käynnissä oleva psykoterapia tarkoita, etteikö lapselle tarjottaisi hyvää kasvualustaa. Sen takiahahan on nimenomaan järkeä jatkaa sitä psykoterapiaa vielä raskausaika ja vauvan synnyttyä, että jos elämäntilanteen muutos aiheuttaisi ongelmia vaikka niin tuskin kävisi.
Esim tuo taloustilanne, en minä halua perheen tuloja alkaa kertomaan, jos en tarvitse mitään yhteiskunnan etuuksia. Eiköhän tuo ole ihan perheen oma asia, silloin kun kyse on hyvin toimeentulevasta perheestä?
Mielestäni myöskään parisuhteessa oleva työnjako ei ole viranomaisten asia, eli esim kuka tiskaa tai valmistaa ruuan tai vaihtaa vauvalle vaipan. Miten tämä on lastensuojelullinen asia? Jos isä on kuitenkin läsnä ja hoitaa "omat hommansa" ja äiti omansa, niin eikö se riitä, että työnjako on vanhemmille sopiva?
Tukea en äitiyteen tarvitse, yksityispuolelta saa lastenhoitoapua ja tosiaan psykoterapeutilta, joka on myös psykologi, saa tukea myös äitiyden haasteisiin jos tarve on.
En kuitenkaan halua lähteä terapian sisältöjä avaamaan sosiaalin kanssa, koska ne asiathan kuuluvat vain minun ja terapeutteni välille. Sitä mietin, että voivatko kysyä että missä äiti käy terapiassa? Mielestäni sekin on yksityisasia, tokikaan ei mikään salaisuus, mutta mitä tiedolla tehtäisiin? ap
Miksi ihmeessä sinusta tehtäisiin/on tehty (?) ls-suojelu Ilmo, jos kaikki on hyvin? No eipä siinä, eihän tuo ole ennen kuulumatonta. Ja syy ei ole siis sosiaalissa vaan ilmoittajassa. Ja sosiaalille taas lisää turhaa työtä. Vrt apu löytyy muista palveluista, sosiaalityön palveluista et saa mitään tarvitsemaasi palvelua.
Oliko sulla hoitoaika tarpeeksi, esim. Jos on ollut masennusta, ennalta ehkäisemään sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Omaan sairauteeni ei liity sairaudentunnottomuutta, päinvastoin, olen joutunut taistelemaan, että saan hoitoa. Mt-ongelmia on todella laaja kirjo.
Ja tottakai voin sosiaalipuolen kanssa jutella, mutta esim perheen tulot ja psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn ja parisuhteen työnjako ovat mielestäni yksityisasia. Enkä halua ottaa perhetyötä vastaan turhan takia vaan nauttia ihan normaalista perhe-elämästä. Pikkaisen kyllä inhottaa, että minua pidetään ikuisesti holhottavana , suorastaan lapsen kaltaisena vain sen takia, että olen hakenut apua psyyken sairauteen. ap
Kyllähän se salailu aina jostain kertoo. Onko sinulla kova tarve näytellä vakavaraista, vaikka et sellainen ole? Ja juu, se kuka lasta hoitaa, kuuluu lastensuojelulle. Lastensuojelu on ainoa viranomainen, jolla on laaja tiedonsaantioikeus, ts. saavat kaikkialta oleelliseksi katsomansa tiedot.
Se on aina hälyttävä merkki, jos ilmoitus tulee ja ihminen pyrkii kaikin tavoin kieltämään sen eikä tuo esiin mitään haasteita elämässä. Se ei kerro, että ihminen pystyy realistisesti arvioimaan omaa ja lapsen tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Selvitystä? Luuletko sinä että ne sossut ovat jotain selvännäkijöitä? Kotikäynnille jos toiselle jaksaa kyllä siivota ja kertoa että kaikki on hyvin. Kyllä terapeutillakin on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus tehdä ilmoitus, jos on tullut huoli syntymättömästä lapsesta. Luulen kyllä että ap on toisesta ketjusta, jossa peloteltiin häntä lasulla. Enpä usko, että kohdallasi tulee ilmoa, jos se mitä puhut on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muotoilin ehkä huolittomasti.
Tarkoitin, että jos perhe pärjää taloudellisesti ja äiti on naimisissa lapsen isän kanssa, niin kuinka tarkkaan syynätään? Eihän siis menneisyyden mt-ongelma ja siitä vielä käynnissä oleva psykoterapia tarkoita, etteikö lapselle tarjottaisi hyvää kasvualustaa. Sen takiahahan on nimenomaan järkeä jatkaa sitä psykoterapiaa vielä raskausaika ja vauvan synnyttyä, että jos elämäntilanteen muutos aiheuttaisi ongelmia vaikka niin tuskin kävisi.
Esim tuo taloustilanne, en minä halua perheen tuloja alkaa kertomaan, jos en tarvitse mitään yhteiskunnan etuuksia. Eiköhän tuo ole ihan perheen oma asia, silloin kun kyse on hyvin toimeentulevasta perheestä?
Mielestäni myöskään parisuhteessa oleva työnjako ei ole viranomaisten asia, eli esim kuka tiskaa tai valmistaa ruuan tai vaihtaa vauvalle vaipan. Miten tämä on lastensuojelullinen asia? Jos isä on kuitenkin läsnä ja hoitaa "omat hommansa" ja äiti omansa, niin eikö se riitä, että työnjako on vanhemmille sopiva?
Tukea en äitiyteen tarvitse, yksityispuolelta saa lastenhoitoapua ja tosiaan psykoterapeutilta, joka on myös psykologi, saa tukea myös äitiyden haasteisiin jos tarve on.
En kuitenkaan halua lähteä terapian sisältöjä avaamaan sosiaalin kanssa, koska ne asiathan kuuluvat vain minun ja terapeutteni välille. Sitä mietin, että voivatko kysyä että missä äiti käy terapiassa? Mielestäni sekin on yksityisasia, tokikaan ei mikään salaisuus, mutta mitä tiedolla tehtäisiin? ap
Miksi ihmeessä sinusta tehtäisiin/on tehty (?) ls-suojelu Ilmo, jos kaikki on hyvin? No eipä siinä, eihän tuo ole ennen kuulumatonta. Ja syy ei ole siis sosiaalissa vaan ilmoittajassa. Ja sosiaalille taas lisää turhaa työtä. Vrt apu löytyy muista palveluista, sosiaalityön palveluista et saa mitään tarvitsemaasi palvelua.
Oliko sulla hoitoaika tarpeeksi, esim. Jos on ollut masennusta, ennalta ehkäisemään sitä.
Ilmoitusta ei ole tehty aikuisesta.
Onko tehty enakoiva lsilmoitus?
Oletko raskaana? Vai onko kaikki pelkkää entä jos huuhaata?
Onko miestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Omaan sairauteeni ei liity sairaudentunnottomuutta, päinvastoin, olen joutunut taistelemaan, että saan hoitoa. Mt-ongelmia on todella laaja kirjo.
Ja tottakai voin sosiaalipuolen kanssa jutella, mutta esim perheen tulot ja psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn ja parisuhteen työnjako ovat mielestäni yksityisasia. Enkä halua ottaa perhetyötä vastaan turhan takia vaan nauttia ihan normaalista perhe-elämästä. Pikkaisen kyllä inhottaa, että minua pidetään ikuisesti holhottavana , suorastaan lapsen kaltaisena vain sen takia, että olen hakenut apua psyyken sairauteen. ap
Nuo luettelemasi asiat eivät ole yksityisasioita. Osunko oikeaan, kun sanon, että muelenterveytesi häiriö pitää sisällään paranoidisuutta? Epäluuloisuutta ja ajatuksen siitä, että muut juonittelevat tahtoakseen sinulle pahaa?
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.