Lue keskustelun säännöt.
Olen tarjoilija, mutta haluaisin lääkäriksi
27.10.2017 |
Mitä mieltä?
Olen omasta mielestäni ihan fiksu ja opiskelu on todella helppoa. Olen erittäin kiinnostunut kaikista biologiaan, terveyteen, sairauksiin ja lääketieteeseen liittyvistä jutuista.
Kommentit (27)
Mahdotonta sanoa jos et kerro ensin oletko nainen vai mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitten kannattaa varmaan hakea lääkikseen. Ei kai siinä muu auta.
Millaiset ovat lukion arvosanasi? Pitkä matematiikka, fysiikka?
Vierailija kirjoitti:
AP kiltti, olet tarjoilija...
Mitä sitten?
Jos Esa Laiho, niin ei tuossa ole mitään ongelmaa. Tarvitset vain itseluottamusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaiset ovat lukion arvosanasi? Pitkä matematiikka, fysiikka?
Ihan hyviä. Pari seiskaa, mutta muut parempia. Matikka ja fysiikka molemmat 9.
Miksi ei? Minusta tulee ensi vuonna FM, jatko-opinnot suunnitteilla. Aiemmalta ammatiltani olin laitoshuoltaja.
Opiskelutovereista lähimmät ovat myös alanvaihtajia: matkatoimistovirkailija, lastenhoitaja, tekninen piirtäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä kemia, fysiikka, matematiikka?
Mikä sinua arveluttaa, jos kerran numerot on hyviä ja opit helposti? Pelottaako työn vastuullisuus tai vaativuus?
Miten muuten päädyit tarjoilijaksi? En kiusaa, vaan kiinnostaa oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua arveluttaa, jos kerran numerot on hyviä ja opit helposti? Pelottaako työn vastuullisuus tai vaativuus?
Miten muuten päädyit tarjoilijaksi? En kiusaa, vaan kiinnostaa oikein.
En päässyt lukion jälkeen opiskelemaan psykologiaa ja olin varalta hakenut ammattikouluun, minne pääsin todistuksen perusteella. Sitten opiskelin siellä ja valmistuin. Huomasin kuitenkin aika pian, että en todellakaan pidä tästä työstä. Ei mitään mielenkiintoa.
Kiinnostuksesta se lähtee. - Seuraavaksi on vuorossa työntekoa. Sitten hivenen lisää työntekoa ja puurtamista. Se, että kerroit olevasi tarjoilija ei ole sen paremmin este kuin etu jos ja kun haluaa päästä opiskelemaan lääkikseen.
Haitta se toki voi olla toki siten, että pyrkiminen on usein aikaa vievää puurtamista, joten paremmin todennäköisesti onnistuu jos ja kun omistautuu hetkeksi kokonaan lääkikseen pyrkimseen ja - jatkaa sen jälkeen tarjoilijan hommissa, jos sitten enää haluaakaan palata niihin.
Loppu viimein aika harva menee lääkikseen niin, että heti ylioppilaskirjoitusten tulosten selvittyä, tai ammattikoulusta valmistuttuaan saa pian paikan lääkiksestä tekemättä siinä välissä yhtään mitään muuta kuin valmistautumalla lääkiksen pääsykokeisiin.
Toki aina joku, mutta erittäin moni hakee lääkikseen(kin) useamman kerran ja ennen kuin paikka aukeaa jos aukeaa, eikä luovuta, niin ehtii ja/tai kokee muutoin halua tehdä muutakin kuin valmistautua pelkästään seuraaviin pääsykokeisiin heti ensimmäisen yrityksen jälkeen. Onnea hakuun!
Tosinaan en itse tiedä millaisen ilmeen pitäisi ottaa heitä kohtaan jotka kokevat kovinkin erityistä tarvetta halveksia meitä rumasti sanottuna paskaduuneja tekeviä, tajuamatta lainkaan, että "se" jota kohtaan juuri sillä hetkellä kovasti "pätevät" voi tulevaisuudessa olla, jotain ihan muuta. (En usko, että ihan koko loppuikääni olen siivojana, vaikka teenkin sitä nyt yliopisto-opintojeni ohessa. Maisteri ystäviäni on tällä hetkellä töissä kaupan kassalla. Eläinlääkikseen päässyt ystäväni jakoi öisin lehtiä vielä viime kesänä).
Kokemukseni mukaan monesti kaikkein tyhjimmät tynnyrit kumisevat kaikkien eniten. Ei ihminen, jolla itsellä riittävästi osaamista ja taitoa ja ymmärrystä, sitä ns. sydämmen viisautta unohtamatta tarvitse halveksia ketään tai pilkata toisten unelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lähihoitaja joka hakee lääkikseen. Tein virheen kun paljastin aikeistani lähipiirille; sain naurut päälle. Minulle sopivampi ja luontevampi jatkokoulutus olisi muiden mielestä AMK... Mutta kun siellä AMK:ssa ei voi opiskella lääketiedettä.
Pääsykokeisiin vaan!
T: Ex tarjoilija, nykyinen asianajaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kait siinä sit muuta kun lukemaan pääsykokeisiin
Vierailija kirjoitti:
Olen lähihoitaja joka hakee lääkikseen. Tein virheen kun paljastin aikeistani lähipiirille; sain naurut päälle. Minulle sopivampi ja luontevampi jatkokoulutus olisi muiden mielestä AMK... Mutta kun siellä AMK:ssa ei voi opiskella lääketiedettä.
Itse tunnen muutaman hieman samanlaisen kohtelun omaavan ja aiankin osa on onnsitunut kääntämään lähipiirinsä teilauksen ns. vitutusenergiaksi. Eli paineessa ne timantitkin syntyy ja hioutuu. Ja eikös sitä joku sanonut että oma menestyminen on paras kosto. - Toki olisi mukavaa, jos ja kun lähipiiri osasi tsempata ja tukea mutta toisaalta jolleivat tee sitä, niin sinulla ei ole sen puolelta paineita; pohjalta ei ole kuin yksi tie: ylsö päin. Lujasti tsemppiä!
Ei kuulosta uskottavalta, että joku jolla on pitkästä matematiikasta ja fysiikasta ysit, olisi mennyt lukion jälkeen ammattikouluun tarjoilijaksi! Eihän siinä ole mitään järkeä. Ja jos tuo olisi totta, niin ainakin kunnianhimo ja sisu puuttuisivat ko henkilöltä täysin, ja niitä ilman voi lääkis olla aika tekemätön paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset ovat lukion arvosanasi? Pitkä matematiikka, fysiikka?
Ihan hyviä. Pari seiskaa, mutta muut parempia. Matikka ja fysiikka molemmat 9.
Senkun haet, ei tuo nykyinen ammattisi sulje pois lääketieteellistä uraa. Päinvastoin, voit heittää ravintolakeikkoja kunnes opintopisteesi oikeuttavat palkalliseen harjoitteluun joten mahdollisesti selviät pienemmällä opintolainamäärällä kuin ne jotka menevät lääkikseen suoraan lukiosta.
Ei tuo ole kiinni sun ammatista, vaan sun älystä. Pääsykokeessahan tuo selviää, älä vähättele itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta uskottavalta, että joku jolla on pitkästä matematiikasta ja fysiikasta ysit, olisi mennyt lukion jälkeen ammattikouluun tarjoilijaksi! Eihän siinä ole mitään järkeä. Ja jos tuo olisi totta, niin ainakin kunnianhimo ja sisu puuttuisivat ko henkilöltä täysin, ja niitä ilman voi lääkis olla aika tekemätön paikka.
Puhut paremmalla suulla kuten itetämättömät yleensä. Toiset keksii elämänsä tarkoituksen vasta teini-iän jälkeen joten hommaavat mietiskelyaikana hätävara-ammatin jonka varaan voi heittäytyä jos se oikea unelma ei toteudukaan. Tiedän itse erään joka hylkäsi lukiopaikan ja meni ammattikoulutukseen ja on nykyisin työnantajalleen miljoonia vuodessa takova arvokas työntekijä.
Aika moni ex tarjoilija ja Alepan kassa on nykyään ihan jotain muuta
AP kiltti, olet tarjoilija...