Onko muille käynyt niin, että fyysistä vaivaa on hoidettu psyykkisenä?

Oli paha selkävaiva, laitettiin selkää kunnolla tutkimatta psykiatrille, joka yritti tuputtaa jotain mt-lääkkeitä.

Menin yksityiselle ja siellä todettiin että selässä on artroosi, iskias ja välilevynpullistuma.

Kaveri Kävi monta kertaa terveysasemalla valittamassa vatsavaivoja ja -kipuja, annettiin lähete psykiatrille. Puolen vuoden kuluttua kuoli vatsasyöpään. Noin 30v nainen, pienet lapset.

No ainakin teidän mammojen laktoosi-intoleranssi on psyykkinen nosebo-vaiva.

Kun ette tiedä että korvapuustissa on punaista maitoa, ette valita. Useasti kokeiltu ja todettu!

Mulla oli väsymystä ja vuotohäiriöitä, hoidettiin masennuksena ja "kuukautishäiriöt nyt voi johtua mistä vaan". Yksi lääkäri laittoi ylimääräisen lähetteen papaan, että pääsisivät eroon musta, vaikka hänkin kai piti mua luulotautisena. Oli pahanlaatuinen kasvain, johon olisin kuollut noin puolessa vuodessa.

Alaraajojen puutuminen, ensin jalkaterät... Lääkäri passitti mt- toimistoon juttelemaan ja tarjosi mielialalääkettä.

Puolen vuoden kuluttua tunnottomuus oli jo polvissa saakka.

Yksityinen lääkäri totesi vakavan B-12 vitamiinin imeytymishäiriön/puutoksen.

Jalkaterien osalta tunnottomuus jäi pysyväksi.

Enkä itse kyllä myöntänyt olevani masentunut missään vaiheessa. Nukuin vaan paljon, mikä tietenkin alkoi haitata elämää ja jaksamista. -4

Kilpirauhasen vajaatoiminta. Lähetettiin psykiatrille ja tyrkytettiin mielialalääkkeitä. Yksi vaivainen verikoe olisi kertonut todellisen vaivan.

Pernisiöösiä anemiaa pidettiin ensin masennuksena ja sitten psykoosina.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri Kävi monta kertaa terveysasemalla valittamassa vatsavaivoja ja -kipuja, annettiin lähete psykiatrille. Puolen vuoden kuluttua kuoli vatsasyöpään. Noin 30v nainen, pienet lapset.

Tutulle tapahtunutta:

Ruoka alkoi tulla ylös. Lääkäri diagnosoi anoreksian, tuttu on mies ja tämä tapahtui aikoja sitten, kun miehille ei edes diagnosoitu syömishäiriöitä. Vuosia kävi lääkäreillä, ei koskaan tutkittu, pidettiin vain psyykkisenä ongelmana, annettiin lääkkeitä. Pari vuotta myöhemmin yksi lääkäri päätti tehdä tähystyksen. Ruokatorven osa oli romahtanut ja siksi ruoka tuli ylös. Kiireellinen leikkaus auttoi, mutta paljon tuhoa oli tullut kahdessa vuodessa.

Kaikki em on teidän päässä. Amen.

Vierailija kirjoitti:

Kilpirauhasen vajaatoiminta. Lähetettiin psykiatrille ja tyrkytettiin mielialalääkkeitä. Yksi vaivainen verikoe olisi kertonut todellisen vaivan.

Sama.

Oletteko tehneet asiasta hoitovirheilmoitusta tai vastaavaa? Onko asia edennyt yhtään mihinkään? Pidetäänkö teitä enää mielenterveysongelmaisina, vai onko virheet ns. myönnetty ja nyt kohtelu asiallista?

Kaksi autoimmuunisairautta sekä toisesta niistä johtuva kilpirauhasen vajaatoiminta. Vuosia söin masennuslääkkeitä ja ravasin eri terapioissa tms. Väsymys ei vaan millään hellittänyt. Välillä mietin oikein, että miten on mahdollista että olen "vain masentunut" koska elämä, harrastukset, asiat kiinnostaa edelleen, mutta voimia ei totaalisen väsymyksen ja uupumuksen, fyysisten kipujen ja muiden oireilujen vuoksi vaan yksinkertaisesti ole yhtään mihinkään. Itsetuhoisia ajatuksia minulla ei koskaan ollut, enkä ikinä vihannut elämää tai itseäni, tästä huolimatta söin vuosikausia masennuslääkkeitä. Varmasti vuosien mittaan masennuinkin, koska lääkkeet sekä mt-tapaukseksi leimaaminen vei ne vähäiset voimat, mitä olisi edes ollut jäljellä.

Nyt vihdoin kun on lääkkeet vajaatoimintaan, toinen sairaus selvitetty ja hoidossa, sekä tiedän nyt että vaivani hoidetaan, eikä vaan väitetä vastaan, että olen mielenvikainen, niin alkaa olla inhimillinen olo taas vuosien jälkeen. Menetin tässä sekoilussa 8 vuotta elämästäni ja uskon lääkäreihin aika totaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko tehneet asiasta hoitovirheilmoitusta tai vastaavaa? Onko asia edennyt yhtään mihinkään? Pidetäänkö teitä enää mielenterveysongelmaisina, vai onko virheet ns. myönnetty ja nyt kohtelu asiallista?

Heh, ja tämä oli vähän tyhmästi muotoiltu. Lääkärithän eivät ikinä myönnä virheitänsä.

Joo,

-kilpirauhassairautta

-välilevynnpullistumaa

-endometrioosia

Lähiomaisen aivoinfarktin oireet kuitattiin psyykkiseksi oireiluksi ja lähetettiin ilman mitään hoitoa kotiin. Oireena lähinnä niin paha huimaus, että ei pystynyt nostamaan päätään tyynystä.

Vai lääkärin ammattitaodottumuudessa. Joillakin on tapana pistää kaikki vaivat spyyken piikkiin ja psyykelääkkeethän autaa noiden idioottien mielestä kaikkeen. Kirjotetaan tarpeeksi väsyttäviä lääkkeitä niin ei ole valittelemassa oireista. Kun ammattitaito ei muuhun riitä, kun mummojen ja pappojen verikokeisiin lähettämiseen ja toinen spesiaali juttu lähete psykiatrille. On siinä vuosien koulutuksesta ollut hyötyä ja jotain tietoa jäänyt korvien väliin. Jos oikein paskapäivä on niin voi kirjoitaa pakkohoitolähetteen, varsinkin jos on uusi pärstä Jyväskylässä. Ehkä Jyväskylä on kaikista rasistisin paikka ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille. Missään muualla ei ole yhteiskunnallisissa palveluissa noin törkeää suhtautumista tai käytöstä. Jyväskyläläistä taitaa tuo epärehellisyys ja moukkamainen käytös taitaa levitä muihin kaupunkeihin. Olen kyllä ihmetellyt lääkäreiden ammattitaidottomuutta, mitä koulussa opetetaan montavuotta eikä mitään jää korvien väliin. Samaa olen joidenkin muiden yliopisto ja korkeakoulutuksen saaneilta henkilöiltä miten ne ei osaa mitää taitoja tietoja viedä käytäntöön vai mitä ne siellä opettavat monta vuotta. Pitääkö osata kirjoittaa sama englaniksi kun ei asioita hallitse suomeksikaan. Koulutusajat ovat pidentyneet, mutta ei se ammattitaidossa ja fiksuudessa näy käytänössä eikä mitenkään ulospäin. 

Polvissa on rustovauriot, joku rasvapatjajuttu ja eturistisidevamma, mut lääkärit sanoo että "ei sulla voi olla kipuja kun sä voit kävellä." -> kontatako pitäs? "ei suhun voi sattua, koska sä hymyilet." Ja kaikkee p*skaa!!! Yks lääkäri tarjos fyysisiin kipuihin rauhottavia, mä en oo koskaan kuullut että kipuihin määrätään rauhottavia! Mut joo, se on tullu todettua että lääkäreistä 95% on jotain vähätteleviä idiootteja!

Näiden kivuliaiden vuosien aikana oon tavannut vain 2 lääkäriä, jotka eivät ole vähätelleet asioita, vaan ottaneet kivut vakavasti. Lääkäreitä oon kuitenkin saman asian takia tavannut varmaan lähemmäs parisen kymmentä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko tehneet asiasta hoitovirheilmoitusta tai vastaavaa? Onko asia edennyt yhtään mihinkään? Pidetäänkö teitä enää mielenterveysongelmaisina, vai onko virheet ns. myönnetty ja nyt kohtelu asiallista?

Heh, ja tämä oli vähän tyhmästi muotoiltu. Lääkärithän eivät ikinä myönnä virheitänsä.

Kyllä itse asiassa joskus myöntää. Olen saanut suuren korvauksen hoitovirheestä, mutta en voi kertoa siitä, kiitos lakimiehen.

1100 kirjoitti:

Polvissa on rustovauriot, joku rasvapatjajuttu ja eturistisidevamma, mut lääkärit sanoo että "ei sulla voi olla kipuja kun sä voit kävellä." -> kontatako pitäs? "ei suhun voi sattua, koska sä hymyilet." Ja kaikkee p*skaa!!! Yks lääkäri tarjos fyysisiin kipuihin rauhottavia, mä en oo koskaan kuullut että kipuihin määrätään rauhottavia! Mut joo, se on tullu todettua että lääkäreistä 95% on jotain vähätteleviä idiootteja!

Näiden kivuliaiden vuosien aikana oon tavannut vain 2 lääkäriä, jotka eivät ole vähätelleet asioita, vaan ottaneet kivut vakavasti. Lääkäreitä oon kuitenkin saman asian takia tavannut varmaan lähemmäs parisen kymmentä.

Ja se unohtu mainita, että lääkärit usein sanoo että "joo sulla on kipuja koska sua ahdistaa." Sitä ne ei tunnu tajuavan että kun kipuja ei ole, niin ei ole ahdistustakaan. Eräs lääkäri ärähti, kun kuuli mitä joku päivystyksen lääkäri oli sanonut mulle kipujen olevan ahdistusta ja toinen  lääkäri sanoi että "ei kivut ole psykosomaattisia ja ne, jotka niin väittää, eivät kivuista mitään tiedä." Ahdistusta ei myöskään ole silloin kun kivut on lievinä.

Kivut on se syy, ahdistus on seurausta. <- tuon lauseen kun sais lääkäreille tungettua sinne päähän, ni auttais paljon asiaa. Mut ei ku lääkärit tietää kaiken, tai ainakii luulevat...