Lue keskustelun säännöt.
Palasin vaativaan asiantuntijatyöhön keväällä ja jo nyt
19.10.2017 |
Olen palanut loppuun. Lapsia on kolme, kaksi alle kouluikäistä ja 3. luokkalainen. Töissä on liikaa henkistä kuormaa ja liian vähän tukea. Työasiat pyörii mielessä nukkumaanmenoon asti. Nyt on ollut pari vapaapäivää ja olen niin uupunut että vain itken enkä jaksa tehdä mitään. Lapset kärsii ja oireilee myös, sillä isäkin on kiireinen ja tehnyt koko tämän ajan paljon töitä. Onko kukaan muu ollut tämmöisessä tilanteessa :'(? En vain jaksa! Se, että pitäisi jaksaa jouluun asti ennen seuraavaa lomaa, saa ahdistumaan. Koulutusta vastaavaa toisenlaista työtä ei helposti saa tältä paikkakunnalta.
Kommentit (23)
Voisiko valaista, että mitä on vaativa asiantuntijatyö? Miten se esim. eroaa tavallisesta asiantuntijatyöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisiko lyhennetty työaika mitään?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko valaista, että mitä on vaativa asiantuntijatyö? Miten se esim. eroaa tavallisesta asiantuntijatyöstä?
En halua kertoa tarkasti, mutta olen sosiaalialan töissä, työskentelen kaltoinkohdeltujen lasten parissa.
Huh. Mä olen myös erittäin kiireisessä ja älyllisesti vaativassa asiantuntijatyössä it-alalla, ja olen aina ihmetellyt että miten ihmiset joilla on perhe selviää. Itse selviän juuri ja juuri siksi, että olen sinkku, ja työpäivän jälkeen voi vaikka istua kaljaa tissutellen pimeässä huoneessa, jos en mitään muuta jaksa enkä kestä.
On se rankkaa, kun itsensä elättäminen vaatii rankkaa työtä. Entisaikaan miehet toivat leivän pöytään ja naiset hoitivat kodin. Se näyttäisi sopivan monelle naiselle nykyäänkin paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko valaista, että mitä on vaativa asiantuntijatyö? Miten se esim. eroaa tavallisesta asiantuntijatyöstä?
En halua kertoa tarkasti, mutta olen sosiaalialan töissä, työskentelen kaltoinkohdeltujen lasten parissa.
Tuolla alalla ei kyllä ole oikeasti vaativia töitä. Joillekkin ne tosin voivat olla henkisesti kuormittavia, mutta tämä riippuu asenteesta.
Kaikki työskentelevät nykyään oman kertomansa mukaan "vaativassa asiantuntijatyössä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuvutko työstä vai työstä yhdistettynä perheen arkeen? Listaa uupumuksen syyt paperille ja valitse niistä 2-3 asiaa, jolle teet heti jotain. Onko syynä liika työmäärä, liian kireät aikataulut... oletko kotona se, joka hoitaa lasten kyyditykset kouluun ja hoitoon ja harrastuksiin, tekee ruuan, pesee pyykin, auttaa läksyissä...
Tarvitset myös omaa aikaa, varaa sitä kalenteriin edes kerran viikossa. Viikonloput kannattaa käyttää rentoutumiseen pääosin, ei kotitöiden tekemiseen.
Aiemmin koettu työuupumus altistaa seuraavalle. Hae apua työterveyshuollosta. Esimiehen pitää havahtua työmäärääsi, jos työtä on liikaa. Toisaalta itse olet vastuussa vapaa-ajastasi, että se on sellaista että rentoudut ja lataudut.
Ensin ihan tavallisista työntekijöistä tehtiin "asiantuntijoita". Nykyää siihen sotten liitetään tuo "vaativuus". :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin ihan tavallisista työntekijöistä tehtiin "asiantuntijoita". Nykyää siihen sotten liitetään tuo "vaativuus". :D
nykyään* sitten*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se rankkaa, kun itsensä elättäminen vaatii rankkaa työtä. Entisaikaan miehet toivat leivän pöytään ja naiset hoitivat kodin. Se näyttäisi sopivan monelle naiselle nykyäänkin paremmin.
Ei ne miehetkään näytä sen paremmin kestävän. Itse olen omassa työtiimissäni ainoa nainen, mutta niin niitä burnout ja masennuslomille päätyy miehiäkin säännöllisesti. Itse en ole vielä ollut, mutta se tosiaan johtunee vain siitä että mulla ei ole perhettä ja voin kaiken työn ulkopuolisen ajan omistaa pelkälle toipumiselle.
Sinulla on sosiaalialan yliopistotutkinto, joten olet ammattilainen. Istupa hetkeksi alas. Mieti kuinka neuvoisit, jos joku toinen olisi sinun asemassasi ja kertoisi sinulle sen, mitä sinä olet kertonut meille. Sitten vain noudatat niitä ohjeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä että ongelmia on lasten kanssa myös, vanhimmalla asperger ja raivarit ym kuuluu jokaiseen viikkoon enemmän tai vähemmän. Ap
Tämä on varmasti kuluttavaa. Mitä vähemmän toimintaa ja mitä pelkistetympi viikkokalenteri teidän perheellä, sen helpommin sujuu aspergerin kanssa. Onhan teillä kaikki tarvittavat tukikeinot käytössä? Kuten toimintaterapia, tehostettu tai erityinen tuki, erityisopettajan konsultaatio? SLI -terapia kannattaa maksaa vaikka omasta pussista.
Naapurustosta voisi korvausta vastaan joku teini tulla 2 kertaa viikossa auttamaan läksyissä kolmasluokkalaisen kanssa. Voisivatkoisovanhemmat tulla apuun esim. Perjantaisin. Tekisivät teille ruuan, tekisivät koululaisen kanssa läksyt ja teidän perheen viikonloppu alkaisi rauhallisemmissa tunnelmissa.
Varmasti päiväkalenteri, johon merkitty kaikki päivän toiminnot auttaa jäsentämään hänen päiväänsä myös. Näin tulee vähemmän hermostumista ja raivareita.
Onko hänellä kavereita? Jollei, sekin lisää raivarialttiutta.
Erityislapsen äitinä tiedän, että arki on kuluttavaa. Mutta on paljon tapoja helpottaa arkea.
Jos olet "vaativassa asiantuntijatyössä" niin pakka on kunnossa. Siivooja käy kotona, sapuska tulee tilauksesta. Lastenhoito järjestyy kun aikuiset käyvät tuulettumassa.
Onko ongelmana että läppärillä hoidetaan työasioita iltaisin mutta palkassa tuo "vaativa" ei näy mitenkään?
Itse olen tälläisessä tilanteessa, vaan minkäs teet?
Miten ihmiset oikein voivatkaan suoriutua työstä, perheestä yms. Ihan sairas yhtälö.
Mietin vain, että miksi kolme lasta?
Hanki apua.
Totta kai on rankkaa yrittää yhdistää vaativa työ perhe-elämään kolmen pienen lapsen ja pitkää päivää tekevän puolison kanssa. Mitä muuta odotit? Vaativaa asiantuntijatyötä tekevillä on usein uran suhteen vähemmän kunnianhimoinen puoliso, joka ottaa päävastuun arjen sujumisesta, mikäli toiveena on saada perheeseen useampi lapsi. Koska olette halunneet suurehkon perheen pienillä lasten ikäeroilla, olette valinneet panostaa perheeseen. Sinun tai miehesi kannattaisi siirtyä kevyempään tai osa-aikatyöhön siihen asti, että tilanne kotona helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko valaista, että mitä on vaativa asiantuntijatyö? Miten se esim. eroaa tavallisesta asiantuntijatyöstä?
En halua kertoa tarkasti, mutta olen sosiaalialan töissä, työskentelen kaltoinkohdeltujen lasten parissa.
En sanoisi tuota vaativaksi asiantuntijatyöksi. Sanoisin tuota helvetillisen kuormittavaksi ja aliresursoiduksi asiantuntijatyöksi.
Nyt kuuntele itseäsi herkällä korvalla ja tee tarvittavat, jopa radikaalit, liikkeet ennen kuin menetät terveytesi lopullisesti!
Mä tiedän tunteen. Kaksi lasta, me vanhemmat kokopäivätöissä ja tukiverkkoa 0, ellei lasketa ihana päiväkotia. Olen joka ilta ihan loppu ja toivoisin ettei aamua tule. Aamulla herään sen ajatuksen kanssa, että voi kun ei olisi miestä tai perhettä vaan olisin sinkku, en vaan enää jaksa. Rakastan heitä kaikkia, mutta vanhemmuus ja työnteko - joka on pääkaupunkiseudulla ja asuntolainalla pakollista - on kamala yhdistelmä tällaiselle introvertille joka tarvisi omaa rauhaa ja aikaa ajatella. Elämä on suorittamista ja mistään ei oikein saa nautintoa. Olen riittämätön töissä ja kotona. Lohdutan itseäni sillä, että tämä helpottuu pikku hiljaa. Mutta on rankkaa ja tiedän tunteen :(
Lisään vielä että ongelmia on lasten kanssa myös, vanhimmalla asperger ja raivarit ym kuuluu jokaiseen viikkoon enemmän tai vähemmän. Ap