Palasin vaativaan asiantuntijatyöhön keväällä ja jo nyt

Kysy työsuojeluvaltuutetulta eri vaihtoehtoja lyhentää työaikaasi ?

Näitä tekstejä, kun lukee, niin en voi olla kuin tyytyväinen, että päätettiin tehdä vastoin nykynormia. Vaikka minäkin sen yliopistotutkinnon suoritin ja olin vaativissa asiantuntijahommissa, niin jäin lasten synnyttä kotiin pitkäksi aikaa. Päätöksentekoa helpotti monikin asia: en pitänyt työstäni, työmatka tolkuttoman pitkä, miehellä sellainen palkka, että pärjättiin (mutta muutettiin kuitenkin stadista kehyskuntaan), olen aina ollut kotihiiri luonteeltani jne. Kuitenkin ystäväpiirissämme asiaa ihmeteltiin ja monta vuotta kyseltiin, että milloin palaan töihin jne. Jossain vaiheessa aloin tehdä ihan muita hommia ja keikkaluontoisesti.

Nostan hattua teille, jotka jaksatte oravanpyörässä hyvin ja niin, että perheennekin voi hyvin. Jos ette, niin kehotan miettimään kahdesti onko ns. normien mukaan eläminen aivan välttämätöntä, jos voisi paremmin toisella tavalla. Elämää voi elää niin monella eri tapaa. Tärkeintä on löytää itselle ja omalle perheelle se onnellisin tapa :)

Vierailija kirjoitti:

Olen palanut loppuun. Lapsia on kolme, kaksi alle kouluikäistä ja 3. luokkalainen. Töissä on liikaa henkistä kuormaa ja liian vähän tukea. Työasiat pyörii mielessä nukkumaanmenoon asti. Nyt on ollut pari vapaapäivää ja olen niin uupunut että vain itken enkä jaksa tehdä mitään. Lapset kärsii ja oireilee myös, sillä isäkin on kiireinen ja tehnyt koko tämän ajan paljon töitä. Onko kukaan muu ollut tämmöisessä tilanteessa :'(? En vain jaksa! Se, että pitäisi jaksaa jouluun asti ennen seuraavaa lomaa, saa ahdistumaan. Koulutusta vastaavaa toisenlaista työtä ei helposti saa tältä paikkakunnalta.

Ap nyt heti ensiksi teet perheestäsi lasun. Huoli lapsistasi on ilmeinen. Luulisi tuossa tilanteessa lasun tekemisen olevan jo asemasi vuoksi virkavelvollisuutesi.