Työuupumus - miten teidän työpaikassa?

pomo on se pahin kapula kaikissa rattaissa. Pikkupomo sai taas pitkästä aikaa alaisia, niin pitää päästä pullistelemaan ja pätemään joka lähtöön. Tekeytyy tärkeäksi mm. sellaisissa asioissa, joista on jo ylemmän esimiehen päätös, hidastaa kaikkien asioiden parannuksia, hidastelee tavallisissa esimiehen töissä ts. palkka-asiat, tuntikorjaukset, vuorotteluvapaa- ym. paperit jne... Kaikki hommat seisoo sen urpon takia.



Valituksia on tehty ihan joka päivä ylemmille tahoille sekä tälle tyypille itselleen, mutta kukaan ei ota onkeensa. Pomo on mies, me alaiset naisia. Kohta alkaa pidempiä sairaslomia putoilla, kun porukka ei jaksa.

Minä olen jo kolmas, joka on pitkällä saikulla ihan puhtaasti pomon käytöksen aiheuttaman masennuksen takia. Hänessä ei luonnollisesti ole mitään vikaa, me vain olemme tehtävämme sopimattomia, ammattitaidottomia, laiskoja luusereita. Jos oltaisiin jossain hienossa pörssiyhtiössä asiantuntija tehtävissä niin näin voisi toki ollakin. Mutta me ollaan vaan henkilöstöravintolan kyökkipiikoja. Kaikilla meillä kolmella on pitkä työhistoria, koulutusta ja kokemusta vaikka muille jakaa, mutta luusereita kaikki tyynni.

meillä on kiertävä projektinvetovuoro alaisilla. Kun on projekti päällä, joutuu joustamaan, siitä kertyy ylityötunteja, joita saa pitää vapaana fiilispohjalta.



Meillä esimiehillä on välillä hiljaisempaakin onneksi. Ja minä lähden kello neljä, vaikka hommia olisi tekemättäkin. Lapsi on pakko hakea.



Ensimmäistä kertaa vuoteen muakin on alkanut stressata, mutta onneksi voin delegoida hommia kätevästi eteenpäin.



Toki meiltä on nyt lähtenyt 2 ihmistä lyhyen ajan sisällä, joten nyt pitääkin olla varovainen, ettei kasata pommia vahingossa...