Onko hallituksemme joukkopsykoosissa? (huumoria)
Humoristisesti, psykoosihan tarkoittaa irti realiteeteista olevaa.
Hallituksen esitykset ja ratkaisut esimerkiksi työttömyyden hoidon osalta vaikuttaa siltä, että heidän ratkaisunsa eivät vastaa millään tavoin realiteetteja. Esimerkkejä:
- Työttömyys on työttömän oma vika, vaikka todellisuudessa vika voi olla yhteiskunnan asenteissa kuten suhtautumisessa työttömän ikään, koulutukseen tai ulkonäköön.
- Koulutus lisää työpaikkoja, vaikka todellisuudessa koulutus ei lisää työpaikkoja.
- Työttömän tulee hakea töitä x kertaa kuukaudessa, vaikka töitä ei olisikaan tarjolla.
Ja niin edelleen. Eikö hallituksen pitäisi kuitenkin toimia realismin pohjalta?
Kommentit (9)
Kouluttamattomat eivät uusia työpaikkoja pahemmin perusta.
Vierailija kirjoitti:
Kuka se yhteiskunta on, joka suhtautuu asenteellisesti työttömän ikään jne?
Hehheh...kyllä noin voi sanoa, sillä ethän sä voi alkaa listaamaan tyyliin työnantajat, omistajat jne. jotka suhtautuvat asenteellisesti...tuo on yleinen ilmiö eri instansseissa joita ei siis voi erikseen listata! Porvarilla ei tosiaan näytä olevan aivoja...
- ei ap
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattomat eivät uusia työpaikkoja pahemmin perusta.
Koulutuksen parantuminen ei ole lisännyt työpaikkoja. Päinvastoin, joukkotyöttömyys on kasvanut koulutuksen parantuessa. Tällöin koulutuksen lisääminen ei voi olla ratkaisu työttömyyden hoitamiseen.
Miksi yrityksen perustamista/pyörittämistä ei helpoteta? Itsekin olen harkinnut yrittämisen aloittamista, mutta nykyisillä systeemeillä jää kyllä tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattomat eivät uusia työpaikkoja pahemmin perusta.
Sanoisin että päin vastoin. Koulutetut ryhtyvät varsin harvoin yrittäjiksi. Koulutetut hakeutuu yleensä suuryrityksiin töihin. Suurista ikäluokista suurin osa yrittäjistä toimi kansakoulupohjalla. Nyt tilanne on ehkä vähän muuttunut, kun suuret ikäluokat alkaa olla eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrityksen perustamista/pyörittämistä ei helpoteta? Itsekin olen harkinnut yrittämisen aloittamista, mutta nykyisillä systeemeillä jää kyllä tekemättä.
Perustuolo olisi tähän ratkaisu. Nyt yrittäjä ottaa aika suuren riskin ja jos toiminta ei lähde heti tuottamaan, niin sosiaaliturva on surkea ja voi olla todella kusessa vähän aikaa jos yritys ei kannata. Perustulolla taustalla olisi edes jonkinlainen turva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattomat eivät uusia työpaikkoja pahemmin perusta.
Sanoisin että päin vastoin. Koulutetut ryhtyvät varsin harvoin yrittäjiksi. Koulutetut hakeutuu yleensä suuryrityksiin töihin. Suurista ikäluokista suurin osa yrittäjistä toimi kansakoulupohjalla. Nyt tilanne on ehkä vähän muuttunut, kun suuret ikäluokat alkaa olla eläkkeellä.
Tässä on itse asiassa jännä yhtymäkohta psykologiaan. Tutkimuksissa aggressiiviseen käyttäytymisen omaavat persoonallisuudet eivät yleensä menesty koulussa, mutta he ovat valmiita ottamaan riskejä. Osa päätyy rikolliselle polulle samasta syystä, koska he kokeilevat rajojaan. Koulutetumpi väki sen sijaan on "lauhkeampaa", koska he ovat mukautuvampia ja haluavat mennä koulun säännöillä eteenpäin. Tämä selittäisi minun mielestäni sen miksi kouluttamattomammat uskaltavat perustaa yrityksiä.
Tuo on keino pitää työvoimakustannukset ja työttömyysmenot minimissä. Eli kyse on pelkästään rahasta. Työttömiä kyykytetään pelkästään hyödyn takia.
Kuka se yhteiskunta on, joka suhtautuu asenteellisesti työttömän ikään jne?