Pääsykokeista luopuminen on tie elitistymiseen lopullisesti.

Tämä hanke on pysäytettävä. Tätä suunnittelevat eivät ymmärrä ihmisyydestä mitään. Ajattelevat vaan omaa nahkaansa.

Olen elitistisen perheen elitistinen äiti, jonka lapset pärjäävät koulussa. Olen silti aloitajan kanssa samaa mieltä, että tämä ei todellakaan ole hyvä suunta. Sillä peräkylän lukiosta C:n papereilla valmistuneellakin täytyy olla mahdollisuus päästä vaikka lääkäriksi. Moni havahtuu vasta myöhemmin ahkeroimaan opiskeluissa. Tämä muutos luo liikaa paineita teini-ikäisille.

Suomen kansa on niin pieni kansa, että on sulaa hulluutta tuhlata hyviä aivoja vaikeuttamalla älykkäiden, mutta köyhien nuorten opiskelupolkua.

Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.

T. Ysiluokkalaisen äiti

Onhan se nyt järkyttävän kuuloista, että esim. kauppis ottaa sisään 60% ens keväänä todistuksilla suoraan.

Muistan kuinka kamalat paineet oli kirjoituksissa jo joitaki vuosia sitten - ja ne menivätkin rankasti alisuoriutuen. Onneksi oli pääsykoe, joka auttoi valitsemaan alan (ja tutustumaan siihen!!!!) ja pääsin sisään yliopistoon. Siellä olen menestynyt hyvin ja edistynyt tahdissa. Että aika surkeeta, jos kirjoitukset olis ratkaissut ja sulkenut ovet ennen aikojaan.

Ymmärrän, että on pääsykokeita, joissa testataan soveltuvuutta (esim. hammasteknillisen pääsykokeissa pitää osata veistellä kipsipalikasta tietyn mallinen kappale), mutta en sitä, että pitää päntätä kirjoja. Juuri on takana ylioppilaskokeet, eikö niissä ole jo päässyt näyttämään lukutaitojaan?

Olen täysin samaa mieltä. En kuitenkaan halua hirveästi lietsoa kauhukuvia, nuoret ovat muutenkin huolissaan. YO-arvosanoja voi kuitenkin korottaa myöhemmin ja kirjoittaa uusia aineita. Ilmeisesti uusimismahdollisuuksia ollaan myös lisäämässä. Nythän hyväksytyn kokeen voi uusia vain kerran.

Itse siis kannatan vanhaa pääsykokeilla sisään -mallia, mutta ei silti ole hyvä lannistaa nuoria päivittelemällä sitä, että nyt ei sitten pääsekään mihinkään kun on jo yläasteella tuhonnut tulevaisuutensa, kun keskiarvo ei riitä hyvään lukioon. 

Vierailija kirjoitti:

Olen elitistisen perheen elitistinen äiti, jonka lapset pärjäävät koulussa. Olen silti aloitajan kanssa samaa mieltä, että tämä ei todellakaan ole hyvä suunta. Sillä peräkylän lukiosta C:n papereilla valmistuneellakin täytyy olla mahdollisuus päästä vaikka lääkäriksi. Moni havahtuu vasta myöhemmin ahkeroimaan opiskeluissa. Tämä muutos luo liikaa paineita teini-ikäisille.

Peräkylän lukiossa ja yläkoulussa on hiukan parempi työrauha ja henkilökohtaisempi opetus kuin erinäisissä helsinkiläisissä opinahjoissa, olen kuullut...

Tämä eriarvoistaa siinäkin mielessä, että todennäköisesti nämä maksulliset preppauskurssit valuvat nyt lukioon.

En ymmärrä, miksei uudistamista aloitettu kirjoituksista, jotka ovat aivan vanhentunut ajatus. Päälle digisoppa, niin alkaa kyseenalaistamaan päätöksentekijöiden motiivit

Minkälainen ihmisen on lähtenyt kehittämään tätä eriarvoistavaa kehitystä ihmettelen? Tuo ihminen on täydellisen epäpätevä ihmisen urapolkua suunnittelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.

T. Ysiluokkalaisen äiti

Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.

Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"

Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.

En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että on pääsykokeita, joissa testataan soveltuvuutta (esim. hammasteknillisen pääsykokeissa pitää osata veistellä kipsipalikasta tietyn mallinen kappale), mutta en sitä, että pitää päntätä kirjoja. Juuri on takana ylioppilaskokeet, eikö niissä ole jo päässyt näyttämään lukutaitojaan?

On ja ei ole. - Tarkoitan,että kyse ei ole nyt siitä, etteikö lukiossakin olisi päässyt "lukemaan", vaan siitä, että jos pääsykokeista luovutaan tai pääsykokeuden perusteella otetaan uusista opiskelijoista enää vain hyvin pieni murto-osa, niin se kasvattaa hyvin paljon paineita luikoissa oleville; tai oikeammin jo heille, jotka eivät ole käyneet päivääkään lukiota vaan vasta hakeutumassa lukioon (tai ammattikouluun). - Paineita siksi, että lukion (tai ammatikkoulun) vaikutus ja siellä pärjääminen kasvaa ratkaisevasti. - Ja vaikka lukiossa varmasti saa(nee) vastakin lukea, niin oppimisen kannalta saattaa olla myör merkittävää se, kuinka hyvin tai huonosti lukiolla on voimavaroja ja opetusresursseja avittaa oppimisessa tai tarjota ykisistään erilaisia vaihtoehtoja opiskella ja oppia.    

Vierailija kirjoitti:

Tämä eriarvoistaa siinäkin mielessä, että todennäköisesti nämä maksulliset preppauskurssit valuvat nyt lukioon.

Eikä vain, tai ainoastaan vaan lukioon, tämän lisäksi todennäköisesti myös peruskoulun puolelle, joissa annetaan preppausta, jotta arvosanat - joita kukaan ei edes tällä hetkellä taida tarkemmin valvoa olisivat mahdollisimman hyvät, jotta voisi saada sen himoitun paikan (haluamastaan) nn. lukiosta tai nn. ammattikoulun linjalta.    

Ite koin lukiossa ongelmaksi sen(kin), että aineet ei vastanneet yhtään sitä, mitä yliopistossa lukee. Lukion aineita pitäis siis lisätä tai tehdä jotain yliopistoon tai alkuun alalle x kursseja, joilla vois sit kokeilla eri aloja. Jos siis pääsykoe jäis pois ja sitä myöten minkäänlainen tuntuma monille aloille.

On myös vähän typerää olettaa, miten kaikki saa motivaation kaavittua siihen, että lukee ainetta, jolla ei näe jatkossa olevan mitään merkitystä. Ja entä jos vaihtaa mieltä kesken. Sillon ne lisävuodet tulee yhtä lailla, kun pitää lähteä täydentämään (pahimmillaan taas jotai turhaa jota ei tarvii myöhemmin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.

T. Ysiluokkalaisen äiti

Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.

Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"

Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.

En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia. 

Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.

Lukiot eivät ole Suomessa mitenkään tasavertaisia. Niissä on erittäin suuria tasoeroja ja osassa arvostelu on ihan oikeasti löysempää. On myös opettajia, jotka antavat arvosanoja naamakertoimen mukaan. Erittäin huono idea luopua pääsykokeista. Lukio- tai peruskoulumenestyksen ei pitäisi määrittää koko elämää.

Tämän lisäksi opintoalan vaihtamisesta on tehty lähes mahdotonta jonkun aloitettuaan, joten tarkkaan pitäisi tietää kerrasta mitä lähtee opiskelemaan tai mistä ottaa paikan vastaan. Tähän asti pääsykoemateriaaliin perehtyminen jo on antanut ainakin suuntaa-antavaa informaatiota alasta.

Alaikäisillä todella perheolosuhteet voivat vaikuttaa opintomenestykseen ja -rauhaan, tämä eriarvoistaa oppilaita valtavasti. Todella lyhytnäköinen suunnitelma. Mutta hallitus suosii systemaattisesti hyväosaisia ja hyvinvointivaltio raunioina tulevina vuosina, siihen voimme jo alkaa varautua.

Vierailija kirjoitti:

Lukiot eivät ole Suomessa mitenkään tasavertaisia. Niissä on erittäin suuria tasoeroja ja osassa arvostelu on ihan oikeasti löysempää. On myös opettajia, jotka antavat arvosanoja naamakertoimen mukaan. Erittäin huono idea luopua pääsykokeista. Lukio- tai peruskoulumenestyksen ei pitäisi määrittää koko elämää.

Olen samaa mieltä, ett on älytöntä luopua pääsykokeista. - Mutta lukioita on sen verran puollutettava, että toistaiseksi niissä on ollut samat kirjoitukset kaikissa. - En käsitä, että  miten sellainen opettaja saa lukiossa jatkaa ilman, että hänen toimintaansa puututaan -tarvittaessa kovemmallakin otteella, jonka antamat arvosanat eivät ole lainkaan linjassa ylioppilastutkintolautakunnan "vahvistamien" arvosanojen kanssa. Mutta ongelma on toki jo tätä ennen, sillä peruskoulun arvosanoja ei taida tällä hetkellä systemaattisesti ja säännöllisesti valvoa kukaan. En myöskään tiedä, kuinka ammattikoulussa opiskeleville jaettavia arvosanoja valvotaan.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeintä minusta on se että se paine valuu aina vain alemmas. Pitää päästä hyvään yläkouluun ja pitää päästä hyvään lukioon. Jo nyt Helsingin lukioiden pääsyrajat on sietämättömät. Meillä lapsen keskiarvo on nyt 9,5 ja silti joutuu miettimään, että riittääkö tääkään. Haaveilee kahdesta lukiolinjasta, joille on pääsykoe. Uskaltaako sellaisiin hakea? Entä miten pitäisi parhaiten optimoida? Stressaa.

T. Ysiluokkalaisen äiti

Olen käynyt eliittilukion. Omat lapseni laittaisin mieluummin keskitason lukioon. Olen nähnyt 9.5 keskiarvon oppilaita, joilla 3-kymppisinä on opinnot kesken ja mt-diagnoosi. Olen myös nähnyt kasin oppilaita, jotka 25-vuotiaina ovat diplomi-insinöörejä ja lääkäreitä.

Jos haluaa esim. lääkäriksi, niin sinne katsotaan tällä hetkellä neljää ainetta: äidinkieli, vieras kieli + 2 seuraavista: matematiikka, fysiikka, kemia, biologia. Tässä ei sinänsä ole mitään ylivoimaista. Ylivoimaista on se, että perfektionistit uupuvat Laudatur-kilpailussa, kun pitää tehdä "uusi Suomen ennätys, 15 ällää!!!"

Vaatimukset vaihtelevat aloittain ja huonoa on se, että tällä hetkellä lukiossa olevat eivät vielä varmasti tiedä, mihin aineisiin pitäisi keskittyä. Jos taas lukio on jo käyty, eikä ole kirjoittanut tarvittavia aineita, niin sitten uusimaan/täydentämään ja mahdollisesti iltalukion kursseille.

En kannatta pääsykokeiden poistamista, yritän tässä vain keksiä joitakin ns. selviytymismahdollisuuksia. 

Helsingissä ongelma on se että ei ole keskitason lukioita. On vain huippulukiot ja luuserilukiot. Meillä sitten vielä se, että kaikki lähilukiot on noita kovan keskiarvon lukioita. Ei kamalasti hotsita panostaa kahden tunnin koulumatkoihin, jotta pääsee lukioon jonka raja on 7,25.

OK, tuo on harmi. Nuoren kannalta varsinkin se on kurjaa, jos joutuu jo yläasteella tavoittelemaan lähes hölmöjä keskiarvovaatimuksia, jotta voi jatkaa lähilukiossa (jonne ehkä kaveripiirikin suuntaa). Koulussa on kuitenkin yli 10 ainetta, joten on ihan älytöntä, että melkein kaikesta pitäisi tulla kymppiä.

Mutta jatko-opintojen kannalta lukiolla ei ole väliä. Jos johonkin lukioon on pääsyraja joku 9,3, niin on selvä että sieltä kirjoitetaan KESKIMÄÄRIN huipputuloksia. Todennäköisesti samat huiput kirjoittaisivat yhtä hyvin myös jostain muusta koulusta, ja ehkä pienemmällä stressillä.

Esim. viime kevään kaksi "huippuylioppilasta", molemmilla 8 laudaturia, olivat Lohjan Yhteislyseosta, jonne pääsee 7,0 keskiarvolla. Lohjalta kirjoitti myös pari vuotta sitten 16-vuotias poika 10 laudaturia!