Onko yksin asuville aikuisille lainkaan joulukeräyksiä?
Tuli tässä mieleeni, kun tuskailen alati kasvavien menojen kanssa ja yhteensä 11 sukulais- ja kummilasta odottaa savansa minulta joululahjoja, kuten aina ennenkin. Minä pärjään vielä palkallani ja säästöjeni ansiosta saan (aiempaa halvemmat) lahjatkin hankittua, mutta moni muu yksin asuva joutuu varmasti jättämään kaikki joululahjat hankkimatta ja syömään jouluna kaurapuuroa. Lapsiperheet saa ylimääräisiä lapsilisiä, mutta yksin asuvia aikuisia ei muisteta mitenkään. Onko siis mitään sellaista joulukeräystä olemassa, joka keskittyy yksin asuviin aikuisiin?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen vuoksi minun pitäisi edes muistaa sukulaislapsiani joululahjoilla, kun he eivät muutoin muista edes olemassaoloani kuin joulun alla?
Miten kysymyksesi liittyy tähän keskusteluun?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen vuoksi minun pitäisi edes muistaa sukulaislapsiani joululahjoilla, kun he eivät muutoin muista edes olemassaoloani kuin joulun alla?
No älä muista. Tadaa, ongelma ratkaistu.
No huh huh. Mä annan lahjan vain omalle lapselle.
Minusta aikuisten ei tarvitse viettää joulua ns. pakolla, on typerää kerätä meille yhtään mitään. Joulu on lasten juhla, ja perinteiset ruoatkaan eivät juuri mitään maksa.
Ootko ehtinyt näkemään kaikkia niitä 11 lasta tänä vuonna?
Lakkasin ostamasta sukulaislapsille lahjoja. En ole köyhä, mutta en varakaskaan, ja lahjoihin meni vuosittain pari sataa, kun mukaan ottaa syntymäpäivälahjatkin. Ehkä jos olisimme läheisempiä, ostaisin edelleen jotain pientä, mutta erinäisistä syistä aloin kokea lahjojen ostamisen vain taakaksi ja lasten vanhemmat eivät koskaan olleet yhteydessä edes sen vertaa että olisivat ilmoittaneet lahjan tulleen perille. Itse en saa lahjoja koska ilmeisesti ajatellaan että aikuiset eivät lahjoja kaipaa. Voin siis ostaa lahjarumbasta säästyneillä rahoilla itse itselleni mitä haluan.
Vierailija kirjoitti:
Ootko ehtinyt näkemään kaikkia niitä 11 lasta tänä vuonna?
Kahta lukuunottamatta olen, useampaankin kertaan. 2 asuu liian kaukana, satojen kilometrien päässä, mutta pidän niihinkin säännöllisen epäsäännöllisesti yhteyttä netin kautta ja esim. viime vuonna oltiin porukalla 4 päivän vaelluksella. En siis ole niillekään pelkkä kaukainen lahja-automaatti.
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin ostamasta sukulaislapsille lahjoja. En ole köyhä, mutta en varakaskaan, ja lahjoihin meni vuosittain pari sataa, kun mukaan ottaa syntymäpäivälahjatkin. Ehkä jos olisimme läheisempiä, ostaisin edelleen jotain pientä, mutta erinäisistä syistä aloin kokea lahjojen ostamisen vain taakaksi ja lasten vanhemmat eivät koskaan olleet yhteydessä edes sen vertaa että olisivat ilmoittaneet lahjan tulleen perille. Itse en saa lahjoja koska ilmeisesti ajatellaan että aikuiset eivät lahjoja kaipaa. Voin siis ostaa lahjarumbasta säästyneillä rahoilla itse itselleni mitä haluan.
Minä en hanki sen takia kun sisarusten lapset vaan tappelee ja rikkoo ne heti ja vaikka säilyisivätkin ehjänä niin unohtuvat viikonkuluttua valtavaan leukasaan muiden unohdettujen lelujen kanssa. Itse en koskaan ollut niin hemmoteltu ja moni lelu piti tehdä itse tai sitten sai jotain kulunutta ja rikkinäistä vanhemmilta sisaruksilta.
Ap senkun vaan jättää lahjat ostamatta. Sen pituinen se.
On aivan älytöntä suostua 11 kakaran lahja-automaatiksi.
Ei ole kuin diakonia josta saa kerran vuodessa köyhät lahjakortin ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisten ei tarvitse viettää joulua ns. pakolla, on typerää kerätä meille yhtään mitään. Joulu on lasten juhla, ja perinteiset ruoatkaan eivät juuri mitään maksa.
Joulu on Jeesuksen juhla. Ahneet kakarat vanhempineen ovat omineet sen itselleen.
Meidän paikkakunnan joulupuu keräyksessä oli lappuja myös aikuisille. Vanhempieni kotipaikkakunnalla on hyväntekeväisyys järjestö joka tekee joulupusseja vähävaraisille. Pussin saajaksi saa ilmoittaa itse itsensä. Saajista yli puolet on pariskuntia ja yksinäisiä ihmisiä (loput perheitä).
Samantyyppisiä ajatuksia itselläninkin, kun aina nuoria/lapsia tai perheellisiä tuetaan ja järjestetään keräyksiä. Nuorten syrjäytyminenkin näkyy jo ruisleipä paketissa, mutta ei hirveästi enää haluta auttaa lähes nelikymppistä syrjäytynyttä miestä ja pidetä keräyksiä joissa meille hankittaisi lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Samantyyppisiä ajatuksia itselläninkin, kun aina nuoria/lapsia tai perheellisiä tuetaan ja järjestetään keräyksiä. Nuorten syrjäytyminenkin näkyy jo ruisleipä paketissa, mutta ei hirveästi enää haluta auttaa lähes nelikymppistä syrjäytynyttä miestä ja pidetä keräyksiä joissa meille hankittaisi lahjoja.
Nuorten srjäytymiseen on tärkeä puuttua sen takia ettei tulisi sinun kaltaisia ihmisiä joita ei enää voi auttaa. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samantyyppisiä ajatuksia itselläninkin, kun aina nuoria/lapsia tai perheellisiä tuetaan ja järjestetään keräyksiä. Nuorten syrjäytyminenkin näkyy jo ruisleipä paketissa, mutta ei hirveästi enää haluta auttaa lähes nelikymppistä syrjäytynyttä miestä ja pidetä keräyksiä joissa meille hankittaisi lahjoja.
Nuorten srjäytymiseen on tärkeä puuttua sen takia ettei tulisi sinun kaltaisia ihmisiä joita ei enää voi auttaa. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin.
Kyllä syrjäytyneitä aikuisiakin voi auttaa. Ei tietenkään kaikkia, mutta osa nuoristakin on toivottomia tapauksia.
Ei ole mitään järkeä ostaa noin monelle lapselle lahjaa! Teet omat rajat ja pidät ne. Lasten on opittava, että ei aina saa mitä tahtoo.
Jokin aika sitten luin naisesta, jolla on 10 kummilasta! Hänellä oli varaa ostaa jokaiselle vain viiden euron lahja.
Itselläni on vain yksi kummilapsi, ja enempää en suostu ottamaan. On mukavaa, kun voi lapsettomana tämän yhden lahjaan panostaa. En ole koskaan ostanut edes velipuoleni lapsille lahjoja, enkä osta. Ne mukulat kun hajottaa kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen vuoksi minun pitäisi edes muistaa sukulaislapsiani joululahjoilla, kun he eivät muutoin muista edes olemassaoloani kuin joulun alla?
Samaa ihmettelin. En minä ainakaan ostaisi lahjoja sellaisille, jotka niitä oikein odottavat viis veisaamatta minusta, ja jos joutuisin vieläpä säästöjäni käyttämään. Eikö niillä lapsilla ole muita lahjojen hankkijoita?
Minkä ihmeen vuoksi minun pitäisi edes muistaa sukulaislapsiani joululahjoilla, kun he eivät muutoin muista edes olemassaoloani kuin joulun alla?