Vanhempien luona asuminen melkein 30-vuotiaana
Mitä mieltä olette siitä jos joku asuu vielä melkein 30-vuotiaana vanhempien luona ja valittaa perintöverosta? Itselläni on tuttu, joka on melkein 30 v, muutti isän ja äidin luo kun tuli ero miehen kanssa ja on joskus valittanut siitä kun eivät voi sisarustensa kanssa ostaa lapsuudenkotia (iso talo) koska perintöverot tulisivat olemaan niin isot. En tiedä joutuuko edes maksamaan vuokraa vanhemmille kun asuu nyt vanhempien luona.
Kommentit (50)
Uskoisin, että heillä on hyvin läheiset ja lämpimät välit.
Niin? Asun vanhempien luona enkä maksa vuokraa.
Kyllä on. Mutta miten kauan teidän mielestä vanhempien on tarkoitus elättää lapsiaan?
Ap
Minkä ikäinen olet nr 3?
Pitäisi varmaan itsekin alkaa pyytää vanhemmilta rahaa, äidiltäni siis, isä ei ole ikinä tukenut minua.
Ap
Käyttäjä464 kirjoitti:
Kyllä on. Mutta miten kauan teidän mielestä vanhempien on tarkoitus elättää lapsiaan?
Ap
Maksaa varmaan omat ruokansa kuitenkin? Pitäisikö yhteiskunnan puuttua sitten asiaan mielestäsi, koska ei ole sallittua vanhempien elättää lapsiaan tietyn iän jälkeen?
Käyttäjä464 kirjoitti:
Minkä ikäinen olet nr 3?
Pitäisi varmaan itsekin alkaa pyytää vanhemmilta rahaa, äidiltäni siis, isä ei ole ikinä tukenut minua.
Ap
Olen 35-v. Maksan toki ruoista ja käyn kaupassa, syön omine aikoineni, eli olemme vähän kuin kämppiksiä. Aion muuttaa pois, kunhan saan vähän järjestystä elämään.
3
Olen asunut itsekseni 17-vuotiaasta asti, mutta minulla oli 25-vuotiaana pitkähkö sairausloma jonka vietin vanhempieni luona. Heillä on omakotitalo, jossa useampi tyhjä huone. Mielestäni tämä oli ihan normaalia perheen lojaaliutta, vanhempani jopa itse pyysivät minut sinne siksi aikaa. Tai en edes muista pyysivätkö, kävivät hakemassa sairaalasta ja muunlaisesta toiminnasta ei varmaan edes puhuttu :)
Tiedän myös henkilön, joka avioeronsa jälkeen asui äitinsä kanssa hänen kuolemaansa asti - jopa tavattuaan uuden vaimonsa. Tämä sopi heille molemmille hyvin, koska mies sai asua hyvällä sijainnilla ja äiti ei joutunut olemaan yksin sekä sai apua arkipäivän talon- ja pihanhoitoon. Rahakysymyksistä en siinä tapauksessa tiedä.
En ole varma maksaako itse omat ruoat. Ei pitäisi puuttua, mutta ihmettelen onko normaalia että melkein 30-vuotias elää vanhempien siivellä.
Oma äiti ei enää oikein tue minua, koska olen täysi-ikäinen ja en asu enää kotona. Opiskelen ja totta kai toimeentulo jännittää välillä kun opiskelijoiden tulot on pienet. Käyn kyllä töissä myös. Pitäisi varmaan alkaa vaatia enempää tukea äidiltä kun sitä kerran on ok saada. Isä ei ole ikinä tukenut minua.
Itse olen nuorempi kuin tuo tuttuni.
Ap
Meillä saa asua aikuiset lapset, jos vaan tarvetta tulee. Vuokraa ja ruokarahaa emme ota. Hyvät ja läheiset välit, eikä rahaa tarvitse sentilleen laskea. Mielellään asun rakkaimpieni kanssa, enkä vaivaa päätäni pahemmin sillä mitä muut ajattelevat.
Niin ja itse teen töitä opiskelun ohessa niska limassa jotta raha ei lopu. Opiskelen nimittäin toisella paikkakunnalla jonne joudun kulkemaan. Eikä vanhemmat auta minua.
Ap
No tuo on vähän eri asia jos muuttaa tilapäisesti vanhempien luo elämäntilanteen vuoksi. Se on jo huolestuttavaa ja aika säälittävääkin jos 30 v ei koskaan ole asunut muualla kuin vanhempien luona (toki silloin ymmärrettävää jos on esim. kehitysvammainen, eikä kykene asumaan omillaan).
Ei siinä mitään jos asuu vanhempiensa luonna, mutta tuo perintöverosta valittaminen on kyllä heikkoa.
Sen kun ottaa lainan, jos ei kykene maksamaan murto osan siitä omaisuudesta, jonka saa ilman työtä.
Ja mitä ajattelette siitä että kaikilla nuorilla aikuisilla ei ole mahdollisuutta asua vanhempien luona? Pitäisikö teistä oikeus lisääntyä olla vain niillä jotka pystyy kustantamaan lasten elämän omaan kuolemaansa saakka?
Itse olen narsisti-isän ja yh-äidin lapsi enkä ole itse voinut valita taustaani. Haluan hyvän koulutuksen yms. Äitini ehkä ottaisi minut luokseen asumaan hätätilassa mutta hänellä on hyvin pieni asunto.
Ap
Käyttäjä464 kirjoitti:
Ja mitä ajattelette siitä että kaikilla nuorilla aikuisilla ei ole mahdollisuutta asua vanhempien luona? Pitäisikö teistä oikeus lisääntyä olla vain niillä jotka pystyy kustantamaan lasten elämän omaan kuolemaansa saakka?
Itse olen narsisti-isän ja yh-äidin lapsi enkä ole itse voinut valita taustaani. Haluan hyvän koulutuksen yms. Äitini ehkä ottaisi minut luokseen asumaan hätätilassa mutta hänellä on hyvin pieni asunto.
Ap
Useimmat nuoret eivät kuitenkaan halua asua vanhempiensa kanssa vaan mieluummin elävät tukien varassa. Se on meidän kulttuuria.
"Pitäisikö teistä oikeus lisääntyä olla vain niillä jotka pystyy kustantamaan lasten elämän omaan kuolemaansa saakka?" Mihin tämä nyt liittyy?
Minustakin perintöverosta valittaminen on aika outoa. Jotkut ei saa juuri mitään perintöä. Itse olen tyytyväinen vaikka en saisi mitään perintöä kunhan saan kouluttukseni suoritettua. Minusta on tyhmää valittaa ilman työtä saadusta perinnöstä josta pitää maksaa veroa jos on muutenkin saanut asua vanhempien helmoissa aikuisena.
Ap
No eikö tuo kuulosta väliaikaiselta?Eli on muuttanut eron sattuessa siksi aikaa kun saa asiansa kuntoon...Asuin minäkin monta kuukautta remonttini ajan vanhempuen nurkissa yli 30 vuotiaana.
En jotenkin osaa nähdä vanhempiensa luona asuvaa aikuista henkisesti täysin kypsänä tai terveenä ihmisenä. Tottakai, jos kyse on tilapäisestä asumisesta (ero, muutto ym.) niin olen itsekin majoittanut kavereita, joiden vanhemmat asuivat turhan kaukana. Nämä peräkammarin poika/tyttö tarinat vaan tuntuvat enemmän käsinkosketeltavilta nykyään, liekö syynä sitten liian suuret asumiskustannukset PK-seudulla vai ihan vain laiskuus, en tiedä.
Kaikille huutelijoille ja alapeukuttajille myös tiedoksi, että muutin opiskelijakämppään 19-vuotiaana enkä ole vanhempien luona ollut kuin kyläilemässä, vaikka siellä on huone edelleen varattuna "minua varten". Tykkään olla kylässä, mutta muutto sinne olisi jotenkin pohjanoteeraus elämässä.
Ihan normaalia Euroopassa.
Suomessa muutetaan pois kotoa ihan poikkeuksellisen nuorina.
Itseäni kun mietin niin oikeastaan olisin vasta nyt kolmekymppisenä ehkä kypsä muuttamaan omilleni. Jouduin kuitenkin lähtemään kotoa muistaakseni jo 20-vuotiaana heti kohta intistä päästyäni.
Ei mitään väärää. Kerran mukuloita tekee niin niistä pitää myös huolehtia.
Mitä mieltä olette tuollaisesta? Jos joku asuu vanhempien luona melkein 30-vuotiaana ja jopa ilmaiseksi?