Lue keskustelun säännöt.
Saako ahdistua, kun lähipiiriin tullut uusi äitipuoli, jolle kaikki on niin ihanaa.
10.09.2017 |
Oltiin yhdessä ravintolassa syömässä. Lähisukuun kuuluva mies erosi puolisostaan keväällä. Nyt kaksi pientä lasta ovat saaneet äitipuolekseen niin helkkarin ihastuttavan, ylipirteän ja kauniin naisen. Kun toinen näistä lapsista toi pöytään piirustuksen, joka nyt ei rehellisesti sanoen ollut mikään Da Vinci, tämä uusi nainen ihasteli isoon ääneen: "Oi, onks tää mulle, onpa ihana. Ja kuinka hienosti sä osaat käyttää värejä!" Minua alkoi ärsyttää, kun kaikki oli niin hienoa. Käytiin ravintolaruokailun jälkeen tämän iskän ja lasten kotona, jossa uusi nainen asuu viikonloput. Sinnehän oli jo ilmestynyt valkoista karvamattoa ja valkoiset sohvatyynyt. Valkoinen aika huono valinta pienten lasten kanssa, mutta en siis moiti sitä, vaan ahdistaa, kun tätä teennäistä naista liian nopeasti tuodaan lasten äitipuoleksi. Mieheni sanoo, ettei asia kuulu minulle.
Kommentit (39)
Tekipä niin tai näin niin äitipuolia kyllä morkataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia ei kuulu sinulle. Harmi, että tunnet kateutta häntä kohtaan. Kannattaa panostaa siihen omaan elämään niin sekin voi olla ihanaa.
Tokihan sitä saa ahdistua mistä tahansa. Jos haluaa tehdä elämästään vaikeaa.
Oma elämäsi ja asenteesi ei vissiin ole yhtä hienoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen eri mieltä kuin suurin osa vastanneista. On hyvä olla aika, jolloin lapset saavat totutella uuteen elämäntilanteeseen rauhassa ilman uusia äiti/isäpuolia. Voihan sitä ihastua, mutta ei niiden uusien seurustelukumppanin tarvitse olla heti mukana kaikessa. Lapsillekin se on rankkaa, jos suhteet päättyy. Jo pelkkä ydinperheen hajoaminen on iso asia. Nyt jos tuo uusi rakkaus ei kestäkään, lasten voi olla vaikea luottaa mihinkään. Tämä oma kokemukseni.
Olisit iloinen, että lapset ilmeisesti pitävät hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi parempi, kiva ja pirtsakka vai tyly ja kylmä?
Vierailija kirjoitti:
Kumpi parempi, kiva ja pirtsakka vai tyly ja kylmä?
Kiva ja pirtsakka tietysti, hienovaraisella tavalla. Ymmärrän toki, että on kiire perustaa yhteistä kotia, mutta ei minusta saisi olla liian tyrkky, kun toinen on vasta eronnut.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet kyllä jotenkin päästäs sairas.
Se on vaan laastarisuhde. Eron jälkeen niitä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi parempi, kiva ja pirtsakka vai tyly ja kylmä?
Kiva ja pirtsakka tietysti, hienovaraisella tavalla. Ymmärrän toki, että on kiire perustaa yhteistä kotia, mutta ei minusta saisi olla liian tyrkky, kun toinen on vasta eronnut.
-ap
Mutta elämä on nyt, ei huomenna. Olen itse saanut elämässä kipeitä menetyksiä, nuorena (elämää kokemattomana) arvioin minäkin että miten joku voi vaan kylmästi "vaihtaa" suhteesta toiseen mutta mikään suhde ei ole lopulta arvottomampi kuin toinen eli uusikin suhde on arvokas. Ei kenenkään parisuhde ole vasta ok kun sitä on kestänyt pari vuotta..
On outoa että sinkut saa elää, harrastaa irtoseksiä tai mitä tahtookin mutta aviopari erotessaan joutuisi pitämään jonkunlaisen sabatin, kuin vanhaa liittoa pitää surra kuin kuollutta ihmistä. Sitä on varmaan tehty jo tarpeeksi siinä liiton aikana? Tai siinä suhteessa ei ole alkuunsakaan välitetty miten huonosti toinen siinä on.
Se että ihmiset eroaa, on kurjaa, mutta jokaisella pitää olla oikeus elää haluttuna ja saada elää sellaista elämää jota tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan laastarisuhde. Eron jälkeen niitä tulee.
Ei sinkkujenkaan kaikki suhteet kestä. Ei kaikkien kanssa hommat vaan natsaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko ap ottanut huomioon että sitä naista varmaan jännitti? Ja halusi luoda itsestään positiivisen vaikutelman. Kyllä se siitä tasoittuu, mutta anna nyt ihmiselle mahdollisuus.
Kuuntele miestäsi. Se on selkeästi teidän suhteen aivot. :)
Sinänsä ymmärrän, että ahdistaa niiden lasten takia, koska sivusta joskus näkee tilanteen paremmin. Olen itsekin tässä vuosikymmenien varrella nähnyt näitä suhteita, jotka aloitetaan eron jälkeen ja kaikki on niin ihanaa ja mahtavaa ja kivaa ja huippua, kun on niin kova näyttämisen tarve. Lapset siinä unohtuu aika usein ja se aito kohtaaminen, kun vanhemmilla on niin huippukivaa.
Mutta se toinen puoli. Asia ei kuulu sinulle. Jopa omassa suvussani on lapsi, jonka elämän tiedän huonoksi määrättyjen asioiden takia, mihin en voi puuttua, eikä voi kukaan muukaan. Mutta olen päättänyt, että asia ei kuulu minulle ja turhaa tuhlaan energiaa asiaa miettimällä. Elämä on valintoja ja nämäkin ihmiset ovat tehneet valintansa lapsen hyvästä riippumatta. Riittää kun yritän niittää sen omani, mitä olen kylvänyt.
Vierailija kirjoitti:
Sä olet kyllä jotenkin päästäs sairas.
Miksi kirjoitat noin? Taitaa itselläs olla tosi huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi parempi, kiva ja pirtsakka vai tyly ja kylmä?
Kiva ja pirtsakka tietysti, hienovaraisella tavalla. Ymmärrän toki, että on kiire perustaa yhteistä kotia, mutta ei minusta saisi olla liian tyrkky, kun toinen on vasta eronnut.
-ap
Mitähän tyrkkyä tuossa nyt oli? Kivaltahan hän kuulosti. En kyllä kutsuisi ihan äitipuoleksi, jos naisystävä asuu heidän kanssaan viikonloppuisin, lasten kanssa ehkä joka toisen. Mutta kiva, että lapset tykkäävät ja toisinpäin.
Miksi oletat, että se on juuri se nainen joka on tyrkky ja tuputtaa omia juttujaan miehen ja lasten kotiin? Mistä tiedät, ettei tämä mies ole jo tyyliin pyytänyt naista muuttamaan luokseen. Raivostuttavaa, että uusi nainen on aina se paha äitipuoli, vaikka olisi miten mukava ja fiksu tahansa. Ja onhan siinä suhteessa toinenkin osapuoli, mies.
Kateus <3