Lue keskustelun säännöt.
Yliherkkyydet usein vaikean ihmisen tapa tehdä itsestään tärkeä!
07.09.2017 |
Kummasti ne yliherkkyydet (huom! En nyt puhu todennettavista allergioista vaan subjektiivisista yliherkkyyksistä) tuntuvat kasautuvan aina tiettyjen tyyppien vaivoiksi.
Omassa lähipiirissäni hajusteyliherkäksi itsensä diagnosoinut kaveri on juuri se lievästi sanottuna vaikea, hyvin persoonallinen ihminen. Se sama, jolla on ainakin myös sähköyliherkkyys, laktoosi-intoleranssi, keliakia ja proteiiniyliherkkyys (kyllä, sellaisenkin hän on itselleen diagnosoinut).
Nyt tuoreimpana vaivana tämä hajusteyliherkkyys josta on ollut uskomattomasti vaivaa tuttavapiirissäni.
Uskallan väittää, että tässä tapauksessa kyseessä on joko a) luulosairaus, tai/ja b) pohjaton halu huomioon ja halu tehdä itsestään numeroa ja tärkeä muiden silmissä.
Kommentit (47)
Minulla on herkkyyksiä oli niitä sitten kukaan ihmettelemässä tai ei.
Toisten ihmisten tuntemusten mitätöijät/halveksijat/ylenkatsojat ovat itse huomionkipeitä ja vähän keskenkasvuisen oloisia.
Vaikka yliherkkyys puhkeaisi trauman seurauksena ja mekanismi on aivoissa, niin se ei tarkoita luulosairautta.
Luulosairaus on eri asia. Älkää käyttäkö sitä tässä yhteydessä.
Luulosairas kuvittelee itselleen syöpiä ja sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa lähipiirissäni hajusteyliherkäksi itsensä diagnosoinut kaveri... oma lähipiiri onkin se pyhä totuus, jota pitää levittää kuten evankeliumia.
Tuo pitää varmasti paikkansa ainakin joittenkin kohdalla.
Kutsun tätä "veganismioireyhtymäksi", sillä myös siinä tavoitteena on huomion tavoittelu (ja lisäksi itsensä ylentäminen).
Omassa lähipiirissäni yliherkkyyden väheksyjät ovat usein kyvyttömiä asettumaan toisen asemaan, tunnepuoleltaan köyhiä tai ihan vaan yleisesti välinpitämättömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla tulee kolikoista ja seteleistä ihottumaa, niin uskomattomalle kuin kuulostaakin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitää varmasti paikkansa ainakin joittenkin kohdalla.
Kutsun tätä "veganismioireyhtymäksi", sillä myös siinä tavoitteena on huomion tavoittelu (ja lisäksi itsensä ylentäminen).
Eiköhän veganismissa tavoitteena ole kuitenkin eläinten ja maapallon hyvinvoinnin ja oikeuksien tukeminen ja omasta terveydestä huolehtiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkyys proteiinille kuuluu risti-allergioiden ryhmään(kyllä, sellaisenkin on diagnosoitu).Ruoka-allergiassa elimistö reagoi tietyssä ruoka-aineessa olevaan proteiiniin, esim. maito, muna, pähkinät.
Tämähän on helpottava uutinen. Enää ei tarvitse kysellä kenenkään allergioista, eihän se minua haittaa, jos toisella menee kurkku umpeen tai vatsa ripulille. Musiikkia saa soittaa kerrostalossa mihin vuorokauden aikaan tahansa, kyllä jokainen nukkuu, kun on väsynyt. Mitä sitä ketään ottamaan huomioon, ei kuulu mulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on oloa olla tuoksuille herkkä ja ruoille allerginen. Yritän olla puhumatta asiasta, mutta kun oireet näkyy/joudun kieltäytymään tarjottavista, niin se kysely on hirveää, tiukataan et mikä on ja miten oireilee ja "voiko sellaiselle olla allerginen" ja tivataan ja tivataan ja sit toki ehdotetaan et ota vähän, ei kai se mitään tee ja kun sanot että ikävä kyllä en voi kun tulee rajut oireet niin homma vaan jatkuu ja jatkuu... Siinä sit vaivaantuneena olet koko tilanteen silmätikku ja yrität kääntää keskustelun johonkin muuhun.
Että en tosiaan halua tehdä numeroa, mutta kun ihmiset ei voi ottaa sitä hiljaista kohteliasta kiitos ei- vastausta vastaan tai tehdään kamala numero, jos poistuu tilanteesta hetkeksi ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kylläpäs taas herkät veti herneen nenään. Tottakai on ihmisiä joilla oikeasti on joku tällainen vaiva mutta niin on myös paljon niitäkin jotka keksivät ihan omasta päästään näitä juttuja.
Jotenkin minulle ei ole vieläkään ihan avautunut mistä ihmeestä porukkaa KEKSII syyttää toisia juuri huomion hakuisiksi? Itselleni kun ei tule ensimmäisenä mieleen että joku haluaa huomiota jos hänellä on joku ominaisuus tai poikkeama, jonka antaa tulla toisten tietoon.
Enkä ajattele esim. jostain Sumarin blogista tehtystä uutistesta, että nyt se on hirveän julkisuuden puutostilassaan sen tehnyt. Ajattelen vain että hän on halunnut kirjoittaa siitä asiasta.
En keksi mitään muuta syytä tuolle, kuin projisoinnin. Mutten kyllä ymmärrä miksi ihmiset sitä huomiota kaipaavat niin paljon? Ja jos jollain nyt on sellainen kokemus ettei saa mielestään tarpeeksi huomiota, niin onko se hävettävä asia?
Onko se niin nolo asia, ettei sitä voida myöntää, vaan se kielletään itseltäänkin ja halutaan nähdä se nolo piirre jokaisessa muussa ihmisessä?
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa paheksutaan yliherkkyyksiä, se on valtio- ja media -lähtöistä. Se johtuu siitä, että ihmiset on tarkoitus Suomessa sovittaa siihen yhteen "muottiin", joka on se muotti, jossa sairauksia voivat olla vain ne, jotka lääketiede on todistanut. Eli lääketiede on itseisarvo, johon ihmiset on tarkoitus sovittaa, ja jonka ulkopuolelta ei löydy mitään, mitä ei olisi jo olemassa. Sellainen lääketiede vieläpä, jossa vaivoihin on lääke.
Muualla maailmassa, jossa ihminen on itseisarvo ja lääketiede muuntuu ihmisten kokemuksien mukaan, tälläistä paheksuntaa ei ole, vaan ihminen otetaan huomioon ihmisenä. Ihmiset ovat niitä muotteja, joihin lääketiede sovitetaan.
Tällästä se elämä on yhden totuuden kekkosslovakiassa, joka ei jousta ihmisten tarpeisiin.
Vierailija kirjoitti:
No kylläpäs taas herkät veti herneen nenään. Tottakai on ihmisiä joilla oikeasti on joku tällainen vaiva mutta niin on myös paljon niitäkin jotka keksivät ihan omasta päästään näitä juttuja.
Kerropa miten meidän pitäisi mielestäsi suhtautua ja olla?
Varmaan sellaisiakin on, mutta turha yleistää. Mulla on keliakia (lääkärin diagnosoima) enkä koe että voisin sillä mitenkään "tärkeillä". Ravintolassa tilaan gluteenittoman annoksen ja kahvipöydässä juon kahvin ja otan syötävää jos sattuu olemaan jotain sopivaa tarjolla. No big deal.
Vierailija kirjoitti:
Herkyys proteiinille kuuluu risti-allergioiden ryhmään(kyllä, sellaisenkin on diagnosoitu).Ruoka-allergiassa elimistö reagoi tietyssä ruoka-aineessa olevaan proteiiniin, esim. maito, muna, pähkinät.
Ruoka-allergioissa tosiaan on kyse herkistymistä juurikin proteiinille. Paheksumalla toista voi oppiakin jotain, vai mitä ap?
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on helpottava uutinen. Enää ei tarvitse kysellä kenenkään allergioista, eihän se minua haittaa, jos toisella menee kurkku umpeen tai vatsa ripulille. Musiikkia saa soittaa kerrostalossa mihin vuorokauden aikaan tahansa, kyllä jokainen nukkuu, kun on väsynyt. Mitä sitä ketään ottamaan huomioon, ei kuulu mulle.
Niinpä. Tuo kerrostalossa meluamis asia on moneen kertaan täällä käsitelty. Kyllähän nyt pitäisi jokaiselle olla selvää, että "maailmaan aina ääntä mahtuu ja jos ei kestä elämän ääniä, niin voi muuttaa korpeen."
Vierailija kirjoitti:
No kylläpäs taas herkät veti herneen nenään. Tottakai on ihmisiä joilla oikeasti on joku tällainen vaiva mutta niin on myös paljon niitäkin jotka keksivät ihan omasta päästään näitä juttuja.
Erilainen mielpide on herneen vetämistä nenään?
Sinun tuttusi perusteella voit sanoa että USEIN!
Itselläni ääni- ja tuntoyliherkkyyttä ja nimenomaan koen että olemme erakoitumiseen taipuvaisempaa sakkia.
Koetko olevasi jotenkin vähemmän tärkeä tai erityinen kun sulla ei ole herkkyyksiä?