Yliherkkyydet usein vaikean ihmisen tapa tehdä itsestään tärkeä!

Vierailija kirjoitti:

Minulla tulee kolikoista ja seteleistä ihottumaa, niin uskomattomalle kuin kuulostaakin.

Ei se kuulosta uskomattomalta. Tuon takia kaupan kassoilla on nykyään todella usein hansikkaat kädessä.

Itse olen autisti. Valitettavasti minulla on myös diagnosoitu keliakia (kulkevat vähän käsi kädessä) ja ärtynyt suoli joka tekee sen että todella monet ruoat saavat aikaan viehättävän ripulin. Autisimi tekee sen että minulla on aistiyliherkkyyksiä. Voin vakuuttaa että en kuvittele niitä migreenikohtauksia mitä esim. monet hajusteet saavat aikaan tai esim. hauen tai tärpätin haju.

Huomiota en ole tällä koskaan hakenut koska en halua huomiota missään olosuhteissa.

Perusterveen voi olla vaikea ymmärtää että tosi usein erilaiset herkkyydet kasaantuvat. Tyyliin jos on ärtynyt suoli, on myös astma ja paniikkihäiriö koska kaikki elimistössä vaikuttaa kaikkeen. Sitten sitä vaikuttaakin jo hankalalta ihmiseltä kun oma empatiakyky ei riitä ymmärtämään että toisella voi oikeasti alkaa keuhkoputki kuristua kiinni tai ripuli lykätä housuun tai tulla migreeni tms.

Tykkään itse käyttää erilaisia parfyymeja, ja aikaisemmin ajattelin että on ärsyttävää jos ei saisi käyttää koskaan mitään tuoksuja, kun toiset on niin herkkiä.

Sitten trauman seurauksena minulle kehkeytyi ihan kivasti invalidisoiva ääniyliherkkyys. Nyt ymmärrän vähän paremmin niitä hajusteherkkiäkin, eikä ole enää vaikea rajoittaa omia ah niin tärkeitä ihmisoikeuksia olla eau de ödörin tuoksuinen missä vain ja milloin vaan.

Nykyäänhän on trendikästä että jengillä on selkä/niska/olkapää tai polvet kipeenä.

Tuntuu että vähintään jokaisella on nyt tuollainen muotidiagnoosi, ja ihan itse tehtynä.

Siis nauran tuollaisille huomionkipeille ihmisille..heh kipeille..

Yliherkkyydesta provoilu onkin oikein oivallinen tapa synnyttää hedelmätöntä juupaseipäs keskustelua. Ja eikö sekin ole tietylaistä huomionhakemista? 

Empatiakyvytön on jäänyt varhaislapsuudessaan vaille huomiota. Hänen tuntemuksiinsa ja tarpeisiin ei olla vastattu. Siksi nämä huomiota vaille jääneet, luulevat että muutkin ovat.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa paheksutaan yliherkkyyksiä, se on valtio- ja media -lähtöistä. Se johtuu siitä, että ihmiset on tarkoitus Suomessa sovittaa siihen yhteen "muottiin", joka on se muotti, jossa sairauksia voivat olla vain ne, jotka lääketiede on todistanut. Eli lääketiede on itseisarvo, johon ihmiset on tarkoitus sovittaa, ja jonka ulkopuolelta ei löydy mitään, mitä ei olisi jo olemassa. Sellainen lääketiede vieläpä, jossa vaivoihin on lääke.

Muualla maailmassa, jossa ihminen on itseisarvo ja lääketiede muuntuu ihmisten kokemuksien mukaan, tälläistä paheksuntaa ei ole, vaan ihminen otetaan huomioon ihmisenä. Ihmiset ovat niitä muotteja, joihin lääketiede sovitetaan.

Tällästä se elämä on yhden totuuden kekkosslovakiassa, joka ei jousta ihmisten tarpeisiin.

Jep, suomi euroopan autoritäärisin valtio Valko-venäjän ohella, joossa ei minkäänlaisia sooloilijoita katsota hyvällä. Jotta valtio säilyttää asemansa, on sooloilu pidettävä minimissä. Miettikää vastakohtana anarkiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kylläpäs taas herkät veti herneen nenään. Tottakai on ihmisiä joilla oikeasti on joku tällainen vaiva mutta niin on myös paljon niitäkin jotka keksivät ihan omasta päästään näitä juttuja.

Erilainen mielpide on herneen vetämistä nenään?

Niin tai tunteisiin menemistä.

En tykkää. Olet apina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo pitää varmasti paikkansa ainakin joittenkin kohdalla.

Kutsun tätä "veganismioireyhtymäksi", sillä myös siinä tavoitteena on huomion tavoittelu (ja lisäksi itsensä ylentäminen).

Eiköhän veganismissa tavoitteena ole kuitenkin eläinten ja maapallon hyvinvoinnin ja oikeuksien tukeminen ja omasta terveydestä huolehtiminen.

Tavoitteina nuo varmasti ovat hyviä, mutta ei ne veganismilla toteudu.

Vierailija kirjoitti:

No kylläpäs taas herkät veti herneen nenään. Tottakai on ihmisiä joilla oikeasti on joku tällainen vaiva mutta niin on myös paljon niitäkin jotka keksivät ihan omasta päästään näitä juttuja.

"Paljon on niitäkin". Yhtä ihana yleistys ilman faktaa kuin "monet" ja "useat". Melkoista perstuntumaa sulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo pitää varmasti paikkansa ainakin joittenkin kohdalla.

Kutsun tätä "veganismioireyhtymäksi", sillä myös siinä tavoitteena on huomion tavoittelu (ja lisäksi itsensä ylentäminen).

Eiköhän veganismissa tavoitteena ole kuitenkin eläinten ja maapallon hyvinvoinnin ja oikeuksien tukeminen ja omasta terveydestä huolehtiminen.

Tavoitteina nuo varmasti ovat hyviä, mutta ei ne veganismilla toteudu.

Ai esimerkiksi eläinten oikeuksien tukeminen ei veganismin avulla toteudu?

Vierailija kirjoitti:

Tuo pitää varmasti paikkansa ainakin joittenkin kohdalla.

Kutsun tätä "veganismioireyhtymäksi", sillä myös siinä tavoitteena on huomion tavoittelu (ja lisäksi itsensä ylentäminen).

Veganismin tavoite on se, ettei omaan elimistöön päädy lihaa.

Ei tästä ihan hirveän kauaa ihmiskunnan historiassa ole, kun kollegat nauroivat eräälle lääkärille tämän väittäessä, että synnytyksen jälkeinen kuumetauti (johon moni synnyttänyt kuoli)  johtui mukamas siitä, etteivät lääkärit ja lapsenpäästäjät pesseet käsiään. Kerrassaan naurettava väite.

Itse olen keliaakikko ja lisäksi allerkikko. En ole mielestäni tehnyt asiasta numeroa. Oikein pistää vihaksi, kun joutuu mainita. Syön aina toisinaan kiellettyjä ruokia ja sitten raavin ja ripuloin. Ei vain henno aina pahoittaa muiden mieltä. Ristiallergiat ja keliakia on kirous. Aina on joku aine sattumalta ruuassa. Ei koskaan ole kroppa kunnossa. Pitäis jaksaa rakastaa itteään ja olla tiukkana. Anteeksi, että olen olemassa...

Minä saan kylmästä urtikariaa. Sitä ei ehkä enää pidetä samalla tavalla valehteluna kuin pidettiin minun ollessa lapsi ja nuori. Vaikka kyllä näihin asenteisiin edelleen törmää. Ehkä en sen vuoksi lähde vähättelemään kenenkään kokemusta yliherkkyyksistä, todellisia (tai ei).

Kosteusvauriohomeille altistuminen aiheutti itselleni astman. Vuosien saatossa olen allergisoitunut ties mille. Myös erilaiset kemikaalit ärsyttävät.

Keuhkolääkärin ohje oli, että jos vain mahdollista niin täytyy pysyä pois vastarakennetuista tai rempatuista tiloista. Olen kotona saanut oireita muun muassa uudesta sohvasta.

Todettakoon, että ainut asia mille olin allerginen ennen kuin aloitin työt sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oli nikkeli.

Kun 90-luvun puolivälissä esitin epäilyn, että työpaikkani sisäilmassa oli ongelmia asenne oli se, että hometta on korviesi välissä. Vasta ammattitautidiagnoosi tukki turvat.

Mutta mikäs siinä. Jos joku on allerginen vaikka kalalle, niin voin todeta kalaruokien ystävänä todeta, että mikäs tuota on syödessä. Sen kun nielaiset.

Ei se että saa analfylaktisen shokin, sitä ruuan syömistä haittaa. Ääntä kohti vaan ja pulinat pois.

Jos joku muu herkkyys aiheuttaa kärsimysta ja tuskaa, niin nöyrä ja fiksu ihminen kärsii nautinnolla kaikilta salaa ja oikein uhallaan aiheuttaa itselleen ärtymystä ja pahaa oloa. Sillä onhan sanottu: kärsi kärsi kirkkaimman kruunun saat ja jumala rakastaa surullisia kasvoja.

Olen hajusteyliherkkä tai oikeastaan myös monikemikaaliyliherkkä. Koen vaivani kiusallisena, juuri tuommoisen aloittajan kaltaisen suhtautumisen takia. Ei mulla ole mitään tarvetta toreilla ja turuilla tiedottaa herkkyydestäni. Toki jos omaan kotiin kutsun kylään vieraita niin pakko ystävällisesti kertoa rajoituksestani, jos voisivat ottaa huomioon. Mutta julkisissa tiloissa ymmärrän itse poistua vähin äänin paikalta, jos en siellä pysty hajusteiden takia olemaan, se tuskin on muilta pois. Enkä käsitä että joku ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena, jos en niissä tapauksissa hajusteita pysty sietämään. Suurimman numeron asiasta taitaa tehdä nämä "huomionkipeäksi"-syyttelijät.

Mistä vetäisit tuohon keksittyihin herkkyyksiin mukaan keliakian ja laktoosi-intoleranssin?...

Vierailija kirjoitti:

Kummasti ne yliherkkyydet (huom! En nyt puhu todennettavista allergioista vaan subjektiivisista yliherkkyyksistä) tuntuvat kasautuvan aina tiettyjen tyyppien vaivoiksi.

Omassa lähipiirissäni hajusteyliherkäksi itsensä diagnosoinut kaveri on juuri se lievästi sanottuna vaikea, hyvin persoonallinen ihminen. Se sama, jolla on ainakin myös sähköyliherkkyys, laktoosi-intoleranssi, keliakia ja proteiiniyliherkkyys (kyllä, sellaisenkin hän on itselleen diagnosoinut).

Nyt tuoreimpana vaivana tämä hajusteyliherkkyys josta on ollut uskomattomasti vaivaa tuttavapiirissäni.

Uskallan väittää, että tässä tapauksessa kyseessä on joko a) luulosairaus, tai/ja b) pohjaton halu huomioon ja halu tehdä itsestään numeroa ja tärkeä muiden silmissä.

Tämä taisi olla aloittajan motiivi.