Kokopäivätyö kahdeksasta neljään pitkän tauon jälkeen. Tuntuu, ettei ole enää muuta elämää

Niinpä. Tuossa toisessa ketjussa vielä ihmetellään miten sen päälle ei jaksa hoitaa pieniä lapsia ja harrastaa liikuntaa säännöllisesti :)

No onnistuisiko etätyö? Tosi on että ilman etätyötä olisin ihan puhki myös. Ei tarvitse kiukutella kaikkia päiviä ruuskassa ja työn voi tehdä kuten itselle sopii.

Itse inhoan perinteistä työpaikka asetelmaa joten etätyö on luksusta.

Elämä on valintoja. Kumpiko on tärkeämpää raha vai vapaa-aika?

Onhan se rankkaa. Mites sit mun työaika...haaveilen just siitä 8-16 työstä koska teen 10-18, 11-19 Tai 13-21 vuoroja paljon kaupanalalla ja myös viikonlopputöitä niin jos sattuukin joku aamuvuoro niin tuntuu kivalta olla töissä samaan aikaan kun lapset on koulussa, illalla ehtii vielä vaikka mitä!

Kokopäivätyötä tekevillä ei ole muuta elämää! En tajua miksi ihmiset suostuvat uhraamaan elämänsä työnteolle! Oikeasti!

Ymmärrän pointtisi, mutta itse kiljuin riemusta kun pääsin 8-16 työhön parin vuoden epäsäännöllisten työaikojen jälkeen. Aina kun aamuruuhka ahdistaa, mietin miltä tuntui työskennellä 9.30-17.30.. Nyt pystyy oikeasti töiden jälkeen tekemään jotain, eikä koko päivä kulu töissä. Edellisessä toimessani myös vapaapäivät saattoivat olla ti ja su, joten myös nykyään tuntemani "perjantai-fiilis" tuntuu huumaavan ihanalta :)

Voittaa työttömyyskorvauksen, voin luvata (jollei korvauksesi jostain syystä ole loppuiän väh 2000 euroa)

Kyllä minä ehdin töiden jälkeen tekemään vaikka mitä. Mulla menee työmatkoihin kuitenkin vain puoli tuntia suuntaansa ja tykkään työstäni. Lisäksi mun palkka on oikein hyvä ja mahdollistaa vaikka minkä.

Taloudessa kolme teini-ikäistä lasta. Harrastuksiin kuskailua ja läksyjen tekoa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ehdin töiden jälkeen tekemään vaikka mitä. Mulla menee työmatkoihin kuitenkin vain puoli tuntia suuntaansa ja tykkään työstäni. Lisäksi mun palkka on oikein hyvä ja mahdollistaa vaikka minkä.

Taloudessa kolme teini-ikäistä lasta. Harrastuksiin kuskailua ja läksyjen tekoa.

Ei palkalla varsinaisesti saa lisää aikaa. Se on kaikille ihan se sama 24 tuntia vuorokaudessa. 

Tietysti voi huipputuloilla voi valita oman helikopterin sen sijaan, että rytyyttäisi bussilla, mutta tuskin tarkoitit tätä. 

Kai se minulla on vain tottumiskysymys. Olen todellakin tehnyt töitä hyvin joustavasti. Nyt uskaltauduin ottamaan tällaisen työn, jossa joustovara työaikojen suhteen on hyvin pieni. 

Tulee mahdollisesti rutiinia tästä. Työ sinänsä on melko mukavaa, vaikkakin (kuten jo totesin) palkka ei ole kovin hyvä. Ajattelin tehdä muuta rahallisen arvoista päätyön ulkopuolella, mutta lähinnä pakollisen liikuntalenkin jälkeen jaksan vain pakolliset kotityöt, lukemista ja telkkua. 

Ja tosiaan asun nykyään yksin. Ei mitään velvoitteita itseni ulkopuolella. 

-ap

Mä en kestäis jos mä oisin kotona vasta viideltä, entisessä työssä oli juuri niin, tuntui että koko päivä menee töissä. Sen takia en vois olla onnellisempi, että kun työ alkaa klo 6, pääsen järkevään aikaan kotiin. Eikä ole aamulla vielä ruuhkaa töihin mennessä. Kysy voisitko aloittaa työpäivän edes hieman aiemmin kun nyt. Ota torkut kun tulet kotiin, niin sitten taas jaksaa touhuta kaikkea.

Onhan tossa nyt n. 5h joka ilta aktiivista aikaa plus viikonloput. Työmatkat voi vaikka kuunnella radiota, musiikkia tai äänikirjoja.

Olisin niin onnellinen, jos työt olisi vain kahdeksan tuntia päivässä ja säännöllisesti. Teen vähintään 40-60 tuntisia viikkoja epäsäännöllisellä työajalla asiantuntijatyössä ja voin vain haaveilla sinun tilanteestasi! Asioilla on siis aina monta puolta.

Kokeile yötyötä. Töitä ma-pe 00:00-08:00. Nukun päivät kun muut tekee ne työt, mutta silti senkin jälkeen herätessä olo on ihan semmonen, että mikään ei kiinnosta. Joskus nipinnapin jaksaa tunnin salilla käydä :D

Vierailija kirjoitti:

Onhan tossa nyt n. 5h joka ilta aktiivista aikaa plus viikonloput. Työmatkat voi vaikka kuunnella radiota, musiikkia tai äänikirjoja.

Mulla työmatka tarkoittaa meluisassa ja usein hieltä haisevassa ruuhkabussissa olemista. Yleensä joudun vielä seisomaan koko bussimatkan (45 min), koska pysäkkini ei ole päättärillä.

Et ole vain tottunut. Itse olen keski-ikäinen, perheellinen nainen, teen töitä 8-16.30, työmatkaan menee lisäksi n 1 1/2 tuntia päivisin. Murrosikäinen yläkoululainen ja tarhaikäinen lapsi. Molemmat vaativat hoivaa, murrosikäisen perään pitää katsoa ja etenkin tarkistaa että hoitaa koulu-asiansa kunnolla, ja tarhaikäinen lapsi: joka aamu pitää huolehtia aamupesusta, pukemisesta, ja ajoissa tarhaan lähdöstä, huolehtia että tarhassa on vaihtovaatetta ja sumplia kuka vie aamusta lapsen tarhaan ja kuka ehtii hakea ennen klo 17. Heti kotiin tullessa pitää alkaa huolehtia lapsen läksyjen tarkistuksesta, ruuan lämmittämisestä perheelle, pyykeistä, tiskikoneen tyhjennyksestä, roskien viemisestä, ja sitten siivota keittiö päivällisen jälkeen, pakata seuraavan päivän vaatteet ja tavarat mm tarhalaiselle valmiiksi, pistää pyykit kuivuriin, imetoida keittiö ka eteinen ja sitten onkin jo iltapesun ja iltapalan, ja iltasadun aika. Sen jälkeen vahdit että murkku tulee ajoissa kotiin ja huolehtii, että koulutavarat on pakattu, iltapala syöty ja mennyt itse hampaiden pesulle. Ja lopuksi Voikkaan kuivat pyykit kaappeihin paikoilleen, pakkaat seuraavan työpäivän omat eväät valmiiksi, syöt iltapalaa ja käyt hampaan pesulla ja 21.30-22 nukkumaan. Herätys aamulla klo 6 ja sama rumba jatkuu joka ikinen arkipäivä, paitsi että välillä lenkkeilee/käy kävelyllä/ punttisalilla jossain välissä iltaa tai aamulla ennen töihin menoa. Ja viikolla kaksi kertaa kauppareissut ja kolme-neljä kertaa jossakin välissä ruoanlaitto perheelle.

Vierailija kirjoitti:

Kokopäivätyötä tekevillä ei ole muuta elämää! En tajua miksi ihmiset suostuvat uhraamaan elämänsä työnteolle! Oikeasti!

Tämä

Ja lisäksi vielä työlle uhrataan kaikki:perhe,vapaa-aika ja terveys ja silti kun yyteet tulee niin siellä ei armoa anneta vaikka olis kuin puoli kuntoisena raatanut ylitöitä

Mulla on ma-pe 9-17 työaika ja työpaikka sijaitsee vartin kävelymatkan päässä. SILTI tää on jotenkin epämukavaa. Ennen tein kolme-nelipäivästä viikkoa ja 10-12 h työpäiviä, joka oli tosi kivaa, koska jäi enemmän vapaapäiviä. Nyt tuntuu jotenkin oravanpyörältä.. Ehdin kyl hyvin tekee kaikkea, muttei tunnu niin vapaalta.

Vierailija kirjoitti:

Kokeile yötyötä. Töitä ma-pe 00:00-08:00. Nukun päivät kun muut tekee ne työt, mutta silti senkin jälkeen herätessä olo on ihan semmonen, että mikään ei kiinnosta. Joskus nipinnapin jaksaa tunnin salilla käydä :D

Minä taas rakastan yötyötä, se sopii minulle tosi hyvin. Olen siitä onnellinen, että saan tehdä unelmatyötäni ja samaan aikaan se on minulle rakas harrastus.

Kun lukee ketjua, niin huomaa, että me ihmiset ollaan tosi erilaisia. Minä pidän eniten iltavuorosta klo 12/13-20/21. Käyn usein aamulla ennen töihin menoa salilla, valokuvaamassa ym. ja iltaisin kävelen kotiin tai katselen kaukoputkella taivaalle.

Voi vaan haaveilla säännöllisestä 8-16 ma - pe työstä. Itsellä miten sattuu 7-15, 14-21, 21-07 .. vapaat onkin sitte milloin nyt sattuu olemaan..